OSA 2 TULEVAISUUDEN KUNTA

TULEVAISUUDEN KUNTA, OSA 2

Aloitin viikko sitten kirjoitussarjan tulevaisuuden kunnasta. Ensimmäisessä osassa pohdiskelin kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tärkeydestä.

Nyt, tässä toisessa osiossa tuon esille tulevaisuuden kunnan äärettömän tärkeän asian, nimittäin kunnan elinvoimaisuus. Kuntien roolihan tulee muuttumaan sote- ja maakuntahallinnon tultua voimaan. Päätehtävä kunnissa muuttuu palvelujen järjestäjästä alueen elinvoiman, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen.
Mikä on tilanne meillä? Elinvoimaisuus kunnassamme on tällä hetkellä vaakalaudalla. On viimeinen hetki tehdä täysi käännös, ja löytää työkalut, joilla voidaan edesauttaa työpaikkojen säilyttäminen ja uusien luonti.
Kuntamme kehittämiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin tarvitaan omaehtoista toimintaa. Menestyminen on enemmänkin kiinni kekseliäisyydestä ja aktiivisuudesta kuin taloudellisista resursseista. Rohkeuden ja kipinän löytäminen, sekä uskallus sallia myös epäonnistumiset ovat olennaisia. Kunnan kehittämiseen kuuluu kaavoitus, liikennejärjestelyt ja monitahoinen yrittäjyyden edistäminen.

Tosiasiat on tunnustettava

Meidän työttömyysprosenttimme oli tammikuussa 14,1 %. Se on huolestuttaa samalla kun  syrjäytyneisyys lisääntyy, väki vähenee ja yrittäjyyttä ei edistetä riittävästi. Totuus on se, että mitä paremmin yrittäjät menestyvät, sitä enemmän kunnassa on työpaikkoja. Verotulot kasvavat ja kuntatalous vahvistuu.

Elinkeinotoimen tulee:

1.      laatia kuntastrategia, joka sisältää elinkeinopoliittisen ohjelman
2.      siinä tulee avata elinkeinopolitiikan päämäärät ja keinot
3.      siinä on oltava palvelulinjaukset – mitä palveluja kunta tuottaa itse ja mitä se ostaa  yrityksiltä
4.      siinä on oltava hankintalinjaukset – paikalliset pk-yritykset huomioivat pelisäännöt kunnan kaikille hankinnoille

No, sitten kun meillä on kirjoitettuna kansiin yhteinen sävel, on mentävä sitä kohti. Se vaatii kunnalta, yrittäjiltä ja kuntalaisilta, sekä muilta tahoilta kiinteää yhteyttä. Edellytyksenä tällöin on avoin ja aktiivinen vuorovaikutus. Niihin tulee kiinnittää huomiota ja niitä on aktiivisesti kehitettävä. Yhteistyölle on asetettava yhdessä selkeät ja seurattavissa olevat tavoitteet. Olen aikaisemmin kirjoittanut rohkean esimerkin mahdollisuudesta – löytyisikö tuolle ajatukselle yhteistä säveltä? Jokaiselle yrittäjälle, joka on pannut itsensä ns. likoon, on meidän jokaisen annettava arvo. Asenteen tulee tulla kannustava – ei kateellinen.

Tutkimuksen mukaan kuntalainen näkee kunnan elinvoimaisuuden kehittämisen lisäksi erittäin tärkeänä kunnan henkisen ilmapiirin edistämisen. Seuraavina olivat yhteisöllisyyden ylläpitäminen ja asukkaiden osallistumisen edistäminen.

Henkisen ilmapiirin, hyvän sellaisen luominen ei ole helppoa. Ehkä sitä voi tarkastella toisesta näkökulmasta: jokainen meistä lienee kokenut epämiellyttävän hetken, kun tuntee että nyt meidän maailmamme ei kohtaa. Hyvä henkinen ilmapiiri on mielestäni se, että viihtyy. Kun kuntalaiset viihtyvät, se yhdistää kuntalaisia, jokainen kokee kuuluvansa kanssakuntalaisiin.

Yhteisöllisyys, mikä tutkimuksessa nousi kärkisijoille, muodostuu harrastusten kuten musiikin, pelaamisen, urheilun ympärille yms. ympärille. Tulevaisuuden kunnan pitää edistää yhteisöllisyyttä tukevia asioita.
Asukkaiden osallistumisen tukeminen ja edistäminen liittyy yhteisöllisyyteen. Kun pääsee vaikuttamaan ja olemaa osallinen päätöksenteossa, suunnittelu-ja toteutustyössä, yhteisöllisyys lisääntyy.

Summasummarum: rohkeita ratkaisuja työllisyyttä lisäävään monipuoliseen elinkeinotoimintaan, paikkakuntamme imagon parantaminen henkistä ilmapiiriä kohentamalla, yhteisöllisesti.

Toivon, että paikkakuntamme olisi viihtyisä asua, jossa ihmiset kokisivat kuuluvansa jonkin, jossa olisi työtä, jossa peruspalvelut ovat lähellä – harrastusmahdollisuuksiahan meillä on!

On vaan lähdettävä toimiin – yhdessä.

Pyhäjärvi 20.3.2017
Raija Leppäharju
kaupunginvaltuutettu

ehdokasnumero 60