TULEVAISUUDEN KUNTA

TULEVAISUUDEN KUNTA

Aloitan näin vaalien kynnyksellä kirjoitussarjan tulevaisuuden kunnasta. Jatkan kirjoituksiani myöhemmin. Haluan tuoda esille näkemyksiäni kunnille asetetuista tehtävistä, joita sille on eritoten tulevaisuudessa asetettu, sikäli kun sote- ja maakuntahallintouudistus toteutuu.

Kunta muokkaa toiminnoillaan, teoillaan ja valinnoillaan ympäristöään ja sen kehitystä. Itsehallinnolliset kunnat edistävät parhaiten paikallista yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja elinvoimaa. Jokaisessa kunnassa, niin myös Pyhäjärvellä, on vahvuuksia ja ominaisuuksia menestyvän kunnan tulevaisuuteen. Se edellyttää vahvuuksien löytämistä, strategista ja pitkäjännitteistä päätöksentekoa.

Tulevaisuuden kunnalla voidaan nähdä seitsemän eri roolia:1. osallisuus- ja yhteisö-, 2.  elinkeino- ja työllisyys, 3. hyvinvointi-, 4. sivistys-, 5. elinympäristö-, 6. itsehallinto-, sekä 7. kehittäjä- ja kumppanuusrooli.

Tässä ensimmäisessä kirjoituksessani pohdiskelen kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista

Uuden kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Näitä keinoja ovat mm. järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksen tekoa, valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin ja järjestämällä mahdollisuus osallistua kunnan talouden suunnitteluun.  Lisäksi on huomattava, että kuntalaisilla on aloiteoikeus. Edellä luetellut velvoitteet ovat olleet voimassa nykyisinkin.

Miksi sitten kuntalaisten aktivoiminen olisi kunnan kannalta tärkeää? Monistakin eri syistä. Ihmisten aktivoituminen heitä koskevissa asioissa on tärkeää muun muassa sen takia, että osallistuminen lisää kuntalaisten vuorovaikutusta ja vahvistaa siten identiteettiä, sekä antaa mahdollisuuden saada arvostusta omassa yhteisössä; myönteiset kokemukset puolestaan antavat uskoa hallita omaa elämää ja selviytyä muutoksista. Osallistuminen niin ikään lisää kuntalaisen kiinnostusta vaikuttamiseen. Erilaiset jännitteet kuntalaisten ja luottamushenkilöiden väliltä vähentyisivät, josta seuraisi positiivisuutta koko ympäristöön.

Luottamushenkilöt ovat kuntalaisia, jotka ovat saaneet vaalien kautta oikeutuksen edustaa kuntalaisia päätöksentekoelimissä.  Luottamushenkilöiltä vaaditaan entistä enemmän kykyä hallita erilaisia asiakokokonaisuuksia. Jääkö tässä kiireessä huomioimatta yhteydenpito kuntalaisiin? Viime aikoina on esiintynyt runsaasti kirjoituksia siitä, että ”politiikka” ei kiinnosta, eikä ihme.

Kuntalaiset haluavat pitää niin sanotun ”politikoinnin” suoran osallistumisen ja vaikuttamisen ulkopuolella. Ehkä tämä on syynä lisääntyvästä vieraantumisesta perinteisestä kunnallispolitiikasta.

Miten sitten hyvin toimivaa vuorovaikutusta tulisi tehdä? Viestintä on yksi tapa, joka ei kuitenkaan mielestäni korvaa fyysistä kanssakäymistä. Meillä Pyhäjärvellä ei esim. nettiyhteydet välttämättä aina toimi joka paikassa, kaikilla ei ole tietokonetta jne.

 Keinoja, joilla asukkaidemme osallistumista yhteisten asioiden hoitoon on monia. Yksi niistä on säännölliset tapaamiset ajankohtaisten asioiden tiimoilta, esim. kyselytunnit. Tällöin luottamushenkilöt voivat riittävän ajoissa kertoa tulevista asioista ja miksei myös menneistä. Kaikkia kiinnostaa myös mitä suuria lakimuutoksia on tulossa, jotka vaikuttavat kuntalaistemme asemaan (esim. nyt sote- ja maakuntahallintouudistus). Mitä rakennetaan ja mihin, sivistyspuolen suunnitelmat jne.

Elinkeinoelämän ja samalla työllisyyden kannalta on erittäin tärkeää tiedottaa tulevista investoinneista ja niiden ajankohdista, jotta yrittäjämme työntekijöineen voivat omalta osaltaan tehdä päätöksiä ja varautua niihin.

Tiedotuksia ja osallistumistilaisuuksia tulee järjestää myös kohdennetuille ryhmille: lapsiperheet, opiskelijat, ikääntyvät, vammaisryhmät ym.

Kyselytunnin aikana kuntalaiset voivat tehdä kysymyksiä heitä lähinnä olevista asioista.
Hyvänä tiedottamiskanavana on myös esim. kuukausittain ilmestyvä Kuntauutiset lehti. Namolähetykset valtuustonkokouksista. Eri alojen toimialajohtajien ja kaupunginjohtajan säännöllinen uutislähetys kuntalaisille. Tässä yhteydessä voisi antaa tietoa myös kuntataloudesta.

 Osallistuminen ja vaikuttaminen onkin sitten jo eri asia. Jotta kuntalainen, kuntalaiset, eri tahot voivat vaikuttaa, heitä on aidosti kuultava. Tärkeistä, kuntalaisiin merkittävistä vaikuttavista päätöksentekoon tulevista asioista tulisi järjestää aina vähintään kuulemistilaisuus, ellei jopa mielipideäänestys.  Väitän, että kuntalaisissamme on hyödyntämättä jätetty voimavara, ei ainoastaan meillä, vaan muissakin kunnissa. Perustan väitteeni sille, että muutokset seuraavat nopeasti muutoksia, tänä aikana. Neljän valtuustovuoden aikana monet asiat muuttuvat, samoin myös kuntalaisten tarpeet.

Kaiken kaikkea: politikointi pois – on tekemisen aika – yhdessä!

jk. seuraavassa kirjoitan elinkeino- ja työllisyysasioista

Pyhäjärvi 12.3.2017

Raija Leppäharju
kaupunginvaltuutettu