Onni on rauhassa (Happiness is in peace)

 

Onni on rauhassa (Happiness is in peace)

Isossa maailmankuvassa lueskelin erästä teosta, jossa käsiteltiin aihetta, kuinka maailma muuttui ja on muuttunut.

Vuonna 1945 syntyi maailmanjärjestys, jonka opimme tuntemaan nimellä kylmä sota. Napoja oli kaksi, itä ja länsi. Ajatus siitä, että länsi voitti kylmän sodan, sotkettiin kuvittelemaan siitä, että läntiset arvot olisivat voittaneet kylmän sodan. Vuotta 2025 hallitsivat uutiset Donald Trumpista, Ukrainan sodasta ja tapahtumista Lähi-idässä. Taistelu vallasta ja luonnonvaroista käy globaalilla tasolla kuumana. Yhdestä asiasta ei ole pulaa: kriiseistä. Niitä kun on vähän jokapuolella maailmaa.

Miten maailman tulevaisuus muodostuu? Kuinka monta napaa maailmassa onkaan, joiden ymärille kietoudutaan. Mikä on suuryritysten, terrorijärjestöjen tai muiden ei-valtiollisten toimijoiden valta tulevaisuudessa – etenkin jos niillä on käsissään viimeisintä aseteknologiaa? Uusin sotateknologia ja esim. drooniparvit ovat sodankäynnin tätä päivää ja tulevaisuutta. Teknologian ylivoima kietoutuu taloudelliseen ylivoimaan.

Kotimaassamme olemme saaneet elää rauhassa. Uhkakuvia kuitenkin leijuu ilmassa. Sota Ukrainassa on vaikuttanut merkittävästi koko Eurooppaan ja Suomeen. Resursseja puolustukseen panostetaan yhä enemmän.

Mitä aiheita vuoden 2025 aikana julkisuudessa on ollut esillä. Mediaa on hallinnut vuoden 2025 aikana etenkin maamme sotepalvelut. Terveyskeskuksia suljetaan, palvelut siirtyvät etäämmäksi, digipalvelut, kotihoito, jne. Lähes kaikki hyvinvointialueet kamppailevat rahojensa puitteissa lakisääteisten palveluiden turvaamisessa. Pakko katsoa taaksepäin, miten tähän on tultu.

Sotepalvelut olivat vielä ennen 2009 kunnilla. Sitten tuli Paraslain mukainen velvoite. Meillä se merkitsi liittymistä kuntayhtymä Selänteeseen. Sitten vuoden 2023 alusta lukien Pohde. Nyt sitten on noussut keskusteluun hyvinvointialueiden määrän vähentäminen. Muutosta, muutoksen jälkeen, ja rahaa kuluu. Tulee mieleeni, eikö voitaisi vaan pysähtyä, ja kehittää olemassa olevaa, eikä olla alituisessa liikkeessä. Äkkinäisillä liikkeillä muutokset senkun jatkuvat.

Vuotta on hallinnut myös yhä lisääntyvä ja kärjistyvä somekirjoittelu. Se, jos mikä saa aikaan vihaa, sekasortoa, vastakkainasettelua ym. Mietin, mitä jos somea ei olisikaan? Uskallan väittää, että olisi paljon rauhallisempaa itse kullakin. Itseäni kohtaan olen saanut lukea vaikka minkälaisia nimettömiä kirjoituksia, joissa on toivottu minun palavan helvetissä, toivottu kuolevan tuskissa…Nämä ovat suorastaan vihapuhetta! Vai onko tarkoituksena ollut minun vaientaminen? Eihän ne hyvältä tunnu, mutta kun olen toiminut omantuntoni mukaisesti, ne kyllä kestän. Toivoisin, että jokainen laskee kolmeen, niinkuin sanonta kuuluu, ennenkuin lähtee naputtelemaan pahansuopaista tekstiä.

Mutta täytyyhän vuodesta löytää hyvääkin, eikö? Olemme saaneet elää maassa, jossa emme ole sodan jaloissa. Se on arvokas asia. Ehkä juuri tämä on, ainakin omalla kohdallani, pannut katsomaan elämää hieman toisin silmin. Mikä/mitkä asiat tosiasiassa riittävät ihan hyvään elämään.

”Onni on rauhassa” (Happiness is in peace) on islantilaisen liikkeen dokumenttisarjan nimi. Siinä viitataan ajatukseen, että onnellisuus ei löydy jatkuvasta kiireestä tai ulkoisesta menestyksestä, vaan sisäisestä rauhasta, tasapainosta ja siitä, että elämässä on toivoa, rakkautta ja jotain merkityksellistä tehtävää, pysähtymistä ja yhteisöllisyyden merkitystä. Voi, kumpa tämä ajatusmaailma olisi fokuksena koko maailmassa. Elämä on kuin matto, kudomme elämän lankoja (intialainen viisaus).

Oman sukuni jatkuminen vuoden 2024 lopulla Hämeenlinnassa, on iloinen asia. Neiti täytti nyt marraskuussa yhden vuoden. Lapset tuovat iloa ja valoa eläämäämme. Iloitkaamme pikkuisista. Toivotaan heille jokaiselle ihanaa elämää ihanassa Suomessa.

Toivon sitä, että jokainen voisi kuulua johonkin. Johonkin, jossa hän tuntee olevansa hyväksytty, rakastettu. Muistetaan kukin omalta osaltamme, voimiemme mukaan auttaa apua tarvitsevaa.

Jokaiselle toivon terveyttä, uusia ystäviä, arvostaisimme sitä, mitä meillä on. Asiat voisivat olla huonomminkin, jos yhteiskunnassamme olisi sekasortoa.

Kiitän lukijoitani vuosien varrelta. Ensimmäisen blogini julkaisin 26.12.2011, eli 14 vuotta sitten. Innostuin tätä kirjoittaessani lueskelemaan niitä… kaikkeen sitä aika on riittänytkin!

Monet asiat ovat 14 vuoden aikana muuttuneet. Mutta teksteissäni, monissakin olen nostanut esille kotimaisen ruoan tärkeyden. Tänä päivänä tärkeää on varmistaa myös lääkkeiden saatavuus kaikissa tilanteissa.

Oikein mukavaa, lämpöistä ja turvallista Joulun aikaa kaikille, tasapuolisesti!

Hyvää ja antoisaa vuotta 2026.

Pyhäjärvi 17.12.2025

Raija Leppäharju

Pyhäjärven kaupungin konsernilukukuja

 Tässä osassa olen laatinut keskeisiä lukuja Pyhäjärven kaupungin konsernin keskeisimmistä luvuista. Kiitän lukijoitani! 

 Pyhäjärven kaupungin konsernin tuloksesta keskeisiä lukuja (v. 2024)

Pyhäjärven kaupungilla on useita tytäryhtöitä. Niitä ovat Pyhäjärven Kehitys Oy, Kiinteistö Oy Rillankivi, Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy ja Pyhäsalmen Kvanttikiinteistöt Oy, joista omistusosuus on 100 %. Pyhänet Oy:stä 50,82 %, Kiinteistö Oy Pyhäsalmen Liiketalosta 42,94 % ja Asunto Oy Pyhäjärven Toripihasta 3 %.

Kunnan konsernituloslaskelma ja tase sisältää siis emoyhtiön (kunta) ja sen tytäryhtiöiden taloudelliset tiedot.

Konsernituloslaskelman ja taseen tarkoituksena on esittää kuntakonsernin taloudellinen tulos kokonaisuutena, jotta saadaan oikea kuva sen tilanteesta.

Alla olevasta taulukosta näkee kolmen viimeisen vuoden koko konsernin tilikausien tulokset, lainakannan, asukasmäärän ja lainat/asukas

                            Tulos             Lainamäärä         Asukkaita         Laina/asukas

Vuosi 2022     -2.222.637,-      65.912.611,-         4828                  13.652,-

Vuosi 2023     -2.842.146,-     47.696.452,-         4756                 10.028,-

Vuosi 2024     -1.341.991,-     53.197.381,-         4709                 11.296,-

Koko konsernin alijäämä (tappio) kolmen viimeisen vuoden lopussa

v. 2022      -382.450,-

v. 2023     -3.209.832,-         Kasvu v. 2022 verrattuna 739 %

v. 2024     -4.551.823             Kasvu v. 2023 verrattuna 41,8 %

Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta, (eli tytäryhtiöiden)

v. 2022     7.393.051,43

v. 2023     7.898.197,05         Kasvu v. 2022 verrattuna 6,8 %

v. 2024      10.362.747,23     Kasvu v. 2022 verrattuna 31,2 %

Kuntakonsernin omavaraisuusaste (varat-velat)

Vuosi 2021     26,9 %

Vuosi 2022     23,9 %

Vuosi 2023     24,7 %

Vuosi 2024     21,9 %

YHTEENVETO:

- ASUKASMÄÄRÄ VÄHENTYNYT

- KONSERNIN LAINAKANTA LISÄÄNTYNYT

- KONSERNIN OMAVARAISUUS HEIKENTYNYT

- KONSERNIN TAKAUSVASTUUT LISÄÄNTYNEET

- KONSERNIN KERTYNYT ALIJÄÄMÄ KASVANUT MERKITTÄVÄSTI

 

Olen koostanut siis lukuja, toimintojen osalta en ole tässä yhteydessä lähtenyt tarkastelemaan/kommentoimaan.

Pyhäjärvi 29.10.2025

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu 

Pyhäjärven kaupungin talousluvuista, osa 5

 

Pyhäjärven kaupungin talousluvuista, osa 5

Pyhäsalmen Kvanttikiinteistöt Oy toiminta-ajatuksena on rakennuttaa, hallita ja vuokrata edelleen Pyhäsalmen kaivoksessa sijaitseevia uusiokäyttöön soveltuvia tiloja. Markkinointinimenä on Pyhäjärven Callio.

Yhtiön liikevaihto elokuun lopussa 1,5 milj. euroa. Viivan alla tulos 352.000,- euroa. Arvio koko vuoden 2025 tuloksesta on + 15.726,- euroa.

Yhtiön varallisuus elokuun lopussa on 559.917,- euroa ja se muodostuu lähes kokonaisuudessaan rahoitusomaisuudesta (saamisista ja pankkitilillä olevista rahoista). Yhtiöllä on velkaa 140.350,- euroa.

Pyhäjärven Kehitys Oy:n liikevaihto elokuun lopussa on ollut 113.808,- euroa. Summa koostuu pääasiassa kaupungilta tulleesta rahasta 100.000,- eurosta. Muu osa on toimistohotellin vuokratuloja. Käyttöaste 62,5 %.

Elokuunn lopussa tulos näyttää plussaa 5.856,- euroa. Arvio koko vuoden tuloksesta on -25.542,- euroa.

Yhtiöllä on aikaisemmilta vuosilta tappiota yhteensä 828.973,- euroa. Oma pääoma on miinuksella 196.628,- euroa. Yhtiöllä on kuitenkin kaupungilta pääomalainaa 250.000,- euroa, joka lasketaan oman pääoman laskennassa ”hyväksi”. Eli plussaa on 53.372,- euroa.

Pyhäjärvi 27.10.2025

Raija Leppharju

Pyhäjärven kaupungin talousluvuista, osa 4

 Pyhäjärven kaupungin talousluvuista, osa 4

Pyhäjärven kaupungin osavuosikatsauksessa tilanteessa 31.8.2025 on tytäryhtiöiden tuloksia numeroina ja teksteinä. Tarkastelen tässä kirjoituksessa Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy:n osavuosikatsausta. Yhtiö perustettiin 10.12.2014.

Yhtiön tulot elokuun lopussa ovat 2.037.278,- euroa ja menot 2.042.159 euroa, erotus -4.881,- euroa. Tästä summasta vähennetään vielä poistot, jotka ovat 313.610,- euroa, niin viivan alla oleva lukema on -318.492 euroa tilanteessa 31.8.2025.

Talousarviossa vuodelle 2025 on viivan alla lukema +37.592. Osavuosikatsauksessa on arvioitu myös toteutumaa tälle vuodelle. Hieman ihmetyttää, että tuo toteutumaarvio on luvuiltaan täysin sama, kuin talousarviossa olevat lukemat. En ihan jaksa uskoa, että toteutuvat eurot ovat täsmälleen samat, kuin yhtiöllä on arvioitu budjetin perusteella olevan. Tältä osin ko. yhtiön osavuosikatsaus on, sanoisko hieman kehnosti/vaillinaisesti laadittu.

Yhtiön taseessa velkamäärä on 31.8.2025 yhteensä 4.418.975 euroa, josta lyhytaikaista velkaa on 1.122.707,- euroa. Eli tuo määrä pitäisi pystyä maksamaan tämän vuoden loppuun mennessä.

Huomiota herättää se, että lyhytaikaiseen velkaa sisältyy merkittävä määrä ostovelkoja 641.606,- euroa.

Tuloslaskelman mukaan, vaikka vuoden 2025 tulot/menot toteutuisivatkin talousarvion mukaisesti, yhtiö pystyy tulorahoituksen mukaan maksamaan lainoja 484.201,- euron edestä.

Joten pakko on valitettavasti todeta, että yhtiöllä on haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Pitäisi löytää lisää euroja n. 640.000,-, eli tulosta enemmän.

Yhtiöllä näyttää olevan rahaa pankkitilillä elokuun lopussa 50.274,- euroa. Yhtiöllä on suuret saatavat asiakkailtaan, peräti 783.195,- euroa. Vuoden alusta lähtien saatavien määrä on lisääntynyt 46.758,- euroa. Noiden saaminen yhtiöön olisi äärettömän tärkeää. Jos koko saatava määärä (783.195,- €) tulisi yhtiölle, lyhytaikaisten velkojen maksaminen vuosittain olisi paljon paremmalla tolalla. Muussa tapauksessa yhtiön on otettava lisää velkaa. Siten ei kuitenkaan voida pitkälle edetä…

Toimintojen näkökulmasta yhtiön on huomioitava myös korjausvelka. Olisi hyvä, että korjausvelasta olisi selontekoa.

Pyhäjärvi 23.10.2025

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

Pyhäjärven kaupungin talousluvuista, osa 3

 

Pyhäjärven kaupungin talousluvuista, osa 3

Pyhäjärven kaupunginhallitus on käsitellyt kaupungin ja sen tytäryhtiöiden tuloksia osavuosikatsauksessaan per 30.8.2025.

Tällä kertaa käsittelen Kiinteistö Oy Rillankiven tulosta. Rillankivi on kaupungin kokonaan omistama tytäryhtiö.

Yhtiöllä on vuokrattavana asuntoja ja teollisuustiloja. Asuntojen käyttöaste on valitettavan alhainen. Elokuun lopussa se oli 77,9 %. Teollisuustilojen käyttöaste oli 98,3%.

Tulos elokuun lopussa näyttää miinusta 48.225,- euroa ja tuloksen arvioidaan vuoden lopussa olevan -279.356 euroa. Vuoden 2024 tulos oli -382.193,- euroa. Edellisiltä vuosilta on tappiota taseessa 1.297.668,- euroa mukaan lukien vuosi 2024.

Yhtiöllä on velkaa 8.509.726 euroa, josta lyhytaikaista velkaa 1.191.645,- euroa. Yhtiön liikevaihdoksi on arvioitu vuonna 2025 olevan 1.507.061,- euroa. Kun peilataan vaikkapa tuohon velkamäärään, niin hurjalta näyttää!

Merkittävä lainamäärä vaikuttaa korkokulujen vuoksi tulokseen. Koko vuoden 2025 korkokulut arvioidaan olevan 225.000,- euroa.

Kaupunki on taannut Rillankiven lainoja tilinpäätöksen 2024 mukaan noin 5,4 miljoonan euron edestä.

Rillankivellä on osavuosikatsauksen mukaan velkaa saman konsernin toiselle (toisille) yhtiöille 797.430,- euroa.

Lainamäärä per asukas, tavoitteeksi on asetettu enintään 800,-. Nyt se on 1.854,- euroa/asukas.

Omavaraisuusaste yhtiössä on 16,56 %.

Pyhäjärven Virkkulakodin käyttöaste tavoitteena on ollut 70 %. Toteuma ollut 58,6 %. Eli tyhjiä asuntoja on lähes puolet.

Kaupunki joutui takaajana maksamaan Kuntarahoitus Oy:lle Virkkulakylä Oy:n lainan, n. 2,06 M€ euroa.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2024 todetaan, että ”Kaupungin saataviin tytäryhtiöiltään ja myönnettyihin takauksiin sisältyy kohonnut taloudellinen riski. Kiinteistö Oy Rillankiven tilanteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kaupungin talouden tasapainonkin kannalta.”

Yhtiön tulevaisuus on äärettömän haasteellista, valitettavasti. Lainoja ei näillä luvuilla pystytä hoitamaan. Paineet kohdistunevat emoyhtiöön, eli kaupunkiin, jonka talous puolestaan on heikko.

Jää nähtäväksi, mitä tapahtuu?

Pyhäjärvi 22.10.2025

Raija Leppäharju

Pyhäjärven kaupungin talousluvuista, osa 2

 

Pyhänet Oy, osavuosikatsaus 30.8.2025

Kaupungin osavuosikatsauksessa, joka oli käsittelyssä kaupunginhallituksen kokouksessa 14.10.2025, on tietoa tytäryhtiöiden tuloksista tilanteesta 30.8.2025.

Nyt käsittelen Pyhänet Oy:tä, josta kaupunki omistaa osakkeita.

Yhtiön liikevaihto on elokuun lopussa ollut 864.789,- euroa. Talousarviossa se on arvioitu v. 2025 olevan 1,4 milj. euroa. Eli kirittävää riittää.

Liittymien määrä on ollut 2600 kpl. Talousarviossa se on arvioitu olevan 3100 kpl.

Liikevoitoksi on kirjattu 18.484,- euroa, ja kun siitä vähennetään merkittävät korkokulut 80.996,- euroa, niin viivan alla on lukema -62.512,- euroa.

Viime vuonna vastaava luku oli -41.590,- euroa.

Yhtiön varallisuus on elokuun lopussa 5,2 milj. euroa ja velat n. 5 milj. euroa. Omavaraisuuaste on heikko, 5,4 %.

Osavuosikatsauksen yhteydessä on koko vuoden toteutumaksivuodelle 2025 arvioitu 965,- euron tulosta. Nähtäväksi jää, mikä on tämän vuoden lopullinen tulos?

Yhtiön pitkäaikaiset lainat ovat lisääntyneet tämän vuoden aikana 1.230.861,- euroa.

Tässä yhteydessä on syytä todeta, että yhtiön tulos vuonna 2024 oli -41.702,- euroa. Tuolloin ennuste oli 14.353,- voittoa. Eli aika paljon ennusteesta viime vuonna on jääty.

Hallituksen kokouksessa on ollut päätettävänä Pyhänet Oy:n osakkeiden osto Haapajärveltä ja Kärsämäeltä. Oston yhteydessä em. tahojen takaukset siirtyvät kaupungille yhteensä 1.441.795,60 euron edestä. Näiden osalta joutuu kysymään, vaarantuuko kaupungin kyky vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä, joka on kirjattu kuntalain 129 pykälään. Onhan kaupungin taseessa kattamatonta alijäämää vuoden 2024 lopusssa yhteensä -1.421.393,- euroa.

Samoin onko takauspäätös EY:n perussopimuksen 87 ja 88 artiklan (sittemmin SEUT 107 ja 108) vastainen?

Pyhäjärvii 20.10.2025

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

Pyhäjärven kaupungin taloudellisesta tilanteesta (osa 1)

 

Pyhäjärven kaupungin taloudellisesta tilanteesta (osa 1)

Kaupungin sivuilta löytyy hallituksen esityslista 14.10.2025. Käsittelyssä ovat olleet mm. talousarvion toteutuminen ja osavuosikatsaus 31.8.2025 tilanteesta, tuloveroprosentista ja kiinteistöveroprosentista, päättäminen. Listalla on ollut myös Pyhänet Oy:n osakkeiden ostaminen ja lainojen takausvastuiden siirto.

Hallitus esittää valtuustolle, että tuloveroprosentti säilyy entisenä myös vuonna 2026, eli 9,10 %. Samoin kiinteistöveroprosentit. Väestömäärämme on vähentynyt tämän vuoden alusta 125 henkilöllä. Miten tämä tulisi huomioida tulevaisuuden palveluiden tarpeista/tuottamisesta? Lapsia on syntynyt kesäkuun loppuun mennessä 7 lasta. Miten tämä tulisi huomioida koulujen tilojen osalta mahdollisimman tarkoituksen mukaisella tavalla tulevaisuudessa?

Osavuosikatsauksessa 31.8.2025 viivan alla on lukema -1.715.123 euroa. Sen on viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 627.767,- euroa huonompi. Tälle vuodelle on ennakoitu muodostuvan tulokseksi lähes 2,5 milj. euroa miinusmerkkisenä.

Verotulojen osalta voidaan todeta, että kunnallisveroa kertynee yli talousarvion. Sen sijaan yhteisöveron tuotto jäänee alle talousarvion, samoin kiinteistöverotulojen. Kiinteistöverotuloja on budjetoitu tälle vuodelle 1.920.000,-, kertymä oli elokuun lopussa 906.906,- euroa.

Vuosikate, (tulojen ja menojen erotus) on ollut miinuksella pitkään, ja niin se näyttää jatkuvankin.

Lainamäärä kaupungilla on kasvanut. v. 2022 se oli 26.1 milj. euroa, 2023 se oli 31.9 milj.- euroa, v 2024 se oli 37.4 milj.- euroa ja elokuun 2025 lopussa se oli 39.9 milj.- euroa (asukasta kohden 8.709,- euroa.

On selvää, että lainamäärän kasvaessa omavaraisuusaste heikkenee. v. 2022 lopussa se oli 46,3 %, 2023 lopussa 39,7 %, 2024 lopussa 35,1 % ja nyt elokuun lopussa vain 24,6 %.

Kuntataloudessa hyvänä omavaraisuusasteena tavoitteena pitää olla noin 70 %. Omavaraisuusasteen ollessa heikko, kunta on erittäin riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta ja velasta, mikä tekee siitä taloudellisesti haavoittuvamman ja heikentää sen toimintakykyä. Kuntamme on velkaantunut siksi, ettei kunnan tulorahoitus ole riittänyt menoihin. Lainanhoitokate on alle yhden!

Lainoista vielä sen verran, että kun sitten otetaan mukaan tytäryhtiöt, niin lainamäärä on vuoden 2024 tilinpäätöksessä yli 48 milj. euroa. Asukasta kohden yli 10.000,- euroa. Ja omavaraisuusaste enää 21,9 %. Itse olen kyllä todella huolestunut näistä luvuista.

Tilinpäätöksessä vuodelta 2024 Pyhäjärven kaupungilla on alijäämää yhteensä -1.858.244,- euroa ja tälle vuodelle siis on arvioitu syntyvän alijäämää lisäksi -2,5 milj. Jos näin menee, meillä on tämän vuoden jälkeen -4,3 miljoonan alijäämät. Poistoerokaan ei enää riitä sitä kattamaan.

Itse olen huolestunut näistä luvuista, olisko velkajarrulle paikka? Ja älykkäälle sopeuttamiselle?

Seuraavassa osassa käyn läpi tytäryhtiöiden osavuosilukuja.

Pyhäjärvi 16.10.2025

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

Kunta toimeksiantotalouden yksikkönä

 

Kunta toimeksiantotalouden yksikkönä

Kuntien tehtävistä noin 80-90 prosenttia on lakisääteisiä, eli kunnan on pakko järjestää ne lain mukaan. Loppuosa onkin itsehallinnollisia, jolloin kunta itse niistä päättää.

Lakisääteisiä ovat mm. koulutuksen, varhaiskasvatuksen, vesi-ja jätehuollon järjestäminen, muutama mainitakseni. Kuntaliiton selvityksen mukaan jopa 45 % kuntien asioista juontaa juurensa EU:n säädöksistä, jotka yhdessä kansallisen lainsäädännön kanssa muodostavat kehykset kunnan toiminnalle.

Kunnat saavat siis toimeksiantoja ylemmältä taholta. Onkin perusteltua ajatella kuntaa toimeksiantotalouden yksikkönä. Miten sitten toimeksiantotalouden yksikkönä kunnan tulisi toimia, ja mitkä asiat siinä ovat keskeisiä?

Mielestäni siihen liittyvät kiinteästi tehokkuus, vaikuttavuus ja oikeudenmukaisuus. Tehokkuus on kunnan talouden tasapainoa, sillä tasapainossa on kyse kuntalaisista. Toimeksiantotalouden tasapaino tarkoittaa verojen/maksujen, sekä niillä tuotettujen hyötyjen tasapainoa eri ikäisten kuntalaisten näkökulmasta – kunnan palvelutuotanto on kuntalaisia varten.

Vaikuttavuutta voidaan arvioida mm. sillä miten kunta on kyennyt saavuttamaan tavoitteensa palveluiden tuottamisessa laadukkaasti olemassa olevilla resursseilla. Vaikuttavuus ei ole pelkkää taloudellista tehokkuutta, vaan siihen sisältyy myös kuntalaisten osallistumisen ja hyvinvoinnin huomioiminen. Vallitsevassa taloudellisessa painetilanteessa vaikuttavuuden varmistaminen edellyttää suunnitelmallisuutta, jatkuvaa seurantaa ja muutoksiin reagointia.

Oikeudenmukaisuutta on mm. se, että jokainen sukupolvi kustantaa omat palvelunsa, eikä siirrä niitä tulevien sukupolvien maksettavaksi, eikä myöskään kuluta sitä perintöä, jonka edelliset sukupolvet ovat sille jättäneet. Kunta on olemassa kuntalaisten vuoksi. Kuntalaiset ovat se syy, miksi toimeksiantotalouden tulisi olla tasapainossa.

Talouden tasapainoa voidaan pitää kunnan toiminnan perusperiaatteena, jotta kunnan rahat riittävät velvollisuuksien hoitamiseen niin jokapäiväissä toiminnassa, kuin pidemmällä aikavälillä. Tällöin on huomioitava muutokset palvelujen käyttäjissä (väestön ikääntyminen, muuttoliike jne.).

Tuloslaskelmasta ja taseesta voimme nähdä, mistä rahaa on tullut ja mihin sitä on mennyt. Äärettömän tärkeää on tarkastella rahoituslaskelmaa, josta käy ilmi rahojen riittävyys!

Kunnat eroavat yrityksistä siinä, että kunta on nähtävä toimeksiantotalouden yksikkönä.

Toimeksiantotalouden yksikön tavoitteena ei ole kerätä voittoa, riittää, että saatu rahoitus kattaa toimeksiannon hoitamisesta syntyneet kustannukset olemassa olevat resurssit huomioiden.

Kuntatalouteen kuuluu kuntalaisten oikeus saada tuloksellisia palveluita ja vastiketta maksamilleen veroille ja maksuille. Kunnan on myös kohdeltava kuntalaisia yhdenvertaisesti. Kuntalaisten välistä oikeudenmukaisuutta tai palvelujen järjestämisen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on siis syytä tarkastella ja seurata laaja-alaisesti.

Pyhäjärvi 26.9.2025

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

VAALIHUUMAA

 

Kunta- ja aluevaalit lähestyvät. Tärkeää on lähteä vaaliuurnille, koska kyseessä ovat lähivaalit.

Sote asioiden valmistelu ja niistä päättäminen kuuluvat hyvinvointialueelle. Kunnissa päätettävät asiat ovat merkittävästi vähentyneet. Pyhäjärven kaupungin koko budjetti on suuruudeltaan vajaa 16 milj. euroa, josta hyvinvointilautakunnan osuus on 12,3 milj. euroa, eli n. 77 %. Loppu teknisen puolen ja yleishallinnon osuutta.

Kuntapäättäjät päättävät mm. esiopetuksesta, varhaiskasvatuksesta, koululaitoksesta, vapaa-aikapalveluista ym. jotka pitkälti ovat lakisääteisiä.Teknisen puolen asioina ovat yleinen infra, investoinnit, kaavatiet, yleiset alueet jne.

Elinvoimainen kunta on parhaimmillaan houkutteleva ja kannustava ympäristö, niin kuntalaisille kuin yrityksille, sekä mielenkiintoinen matkailukohde matkailijoille. Elinvoimaisessa kunnassa on työpaikkoja, hyvä koululaitos, lähellä olevat sote-palvelut, harrastusmahdollisuuksia, turvallisuutta, ja yhteisöllisyyttä.

Kaikkia näitä tulee edistää käsi kädessä. Mutta kunta tarvitsee ollakseen kunta, asukkaita. Asukkaita, joilla on paikkakunnallamme töitä. Siksi tarvitsemme kipeästi työllistäviä ja menestyviä yrityksiä! Tämän eteen haluamme tehdä töitä. Mielestämme päättäjien tulee kaikkien tiedostaa tämä peruslähtöteline.

Yritysten ja yrittäjäksi aikovien kannalta on tärkeää kunnan yleinen yritysmyönteisyys. Kuntaa ei ole ilman yrittäjiä ja asukkaita. Elinkeinopalveluiden tulee olla monipuolisia ja helposti saatavilla.

Pohteelta vaadittava toimenpiteitä: meidän vanhusväestön ei pidä joutua elämään yksinäisinä ja turvattomina ilman hyvää hoitoa. Kotihoitoa ja yhteisöllistä asumista tulee lisätä, sekä ympärivuorokautisen hoidon kynnystä madallettava.

Kuntana voimme edistää seuralaistoimintaa ja avustajaverkostojen toimintaa. Voisiko koululaitoksessa ottaa osana jotain ainetta ikäihmisten ulkoiluttamisen? Olisi samalla pieni askel työelämään ja jopa tulevaan kouluttautumiseen?

Oma lääkäri -malli otettava pikaisesti käyttöön paikkakunnallamme. Omaishoitajat ansaitsevat parempaa palkkaa ja heidän vapaansa turvattava. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn lisää resursseja ja palvelut tulee olla nopeasti saatavilla.

Jalkakäytävät, kaavatiet ja yksityistiet kaipaavat nopeasti korjauksia. Näihin kuntapäättäjät voivat vaikuttaa. ”Paikat siistiksi ja toimiviksi” teemalla saadaan parannusta yleiseen viihtyvyyteen joka lisää kunnan vetovoimaa.

Kuntalaisten osallistaminen ja osallisuus on äärettömän tärkeä me-hengen luomisessa. Sitä voidaan mainiosti edistää kuntalaisraadeilla, avoimilla tilaisuuksilla ja aktiivisella tiedottamisella.

Elinvoimainen kunta huolehtii siitä, että talous on tasapainossa. Nyt tarvitaan tekoja, ei puheita.

Pyhäjärven Perussuomalaisten puolesta Raija Leppäharju