Kunta toimeksiantotalouden yksikkönä
Kuntien tehtävistä noin 80-90 prosenttia on lakisääteisiä, eli kunnan on pakko järjestää ne lain mukaan. Loppuosa onkin itsehallinnollisia, jolloin kunta itse niistä päättää.
Lakisääteisiä ovat mm. koulutuksen, varhaiskasvatuksen, vesi-ja jätehuollon järjestäminen, muutama mainitakseni. Kuntaliiton selvityksen mukaan jopa 45 % kuntien asioista juontaa juurensa EU:n säädöksistä, jotka yhdessä kansallisen lainsäädännön kanssa muodostavat kehykset kunnan toiminnalle.
Kunnat saavat siis toimeksiantoja ylemmältä taholta. Onkin perusteltua ajatella kuntaa toimeksiantotalouden yksikkönä. Miten sitten toimeksiantotalouden yksikkönä kunnan tulisi toimia, ja mitkä asiat siinä ovat keskeisiä?
Mielestäni siihen liittyvät kiinteästi tehokkuus, vaikuttavuus ja oikeudenmukaisuus. Tehokkuus on kunnan talouden tasapainoa, sillä tasapainossa on kyse kuntalaisista. Toimeksiantotalouden tasapaino tarkoittaa verojen/maksujen, sekä niillä tuotettujen hyötyjen tasapainoa eri ikäisten kuntalaisten näkökulmasta – kunnan palvelutuotanto on kuntalaisia varten.
Vaikuttavuutta voidaan arvioida mm. sillä miten kunta on kyennyt saavuttamaan tavoitteensa palveluiden tuottamisessa laadukkaasti olemassa olevilla resursseilla. Vaikuttavuus ei ole pelkkää taloudellista tehokkuutta, vaan siihen sisältyy myös kuntalaisten osallistumisen ja hyvinvoinnin huomioiminen. Vallitsevassa taloudellisessa painetilanteessa vaikuttavuuden varmistaminen edellyttää suunnitelmallisuutta, jatkuvaa seurantaa ja muutoksiin reagointia.
Oikeudenmukaisuutta on mm. se, että jokainen sukupolvi kustantaa omat palvelunsa, eikä siirrä niitä tulevien sukupolvien maksettavaksi, eikä myöskään kuluta sitä perintöä, jonka edelliset sukupolvet ovat sille jättäneet. Kunta on olemassa kuntalaisten vuoksi. Kuntalaiset ovat se syy, miksi toimeksiantotalouden tulisi olla tasapainossa.
Talouden tasapainoa voidaan pitää kunnan toiminnan perusperiaatteena, jotta kunnan rahat riittävät velvollisuuksien hoitamiseen niin jokapäiväissä toiminnassa, kuin pidemmällä aikavälillä. Tällöin on huomioitava muutokset palvelujen käyttäjissä (väestön ikääntyminen, muuttoliike jne.).
Tuloslaskelmasta ja taseesta voimme nähdä, mistä rahaa on tullut ja mihin sitä on mennyt. Äärettömän tärkeää on tarkastella rahoituslaskelmaa, josta käy ilmi rahojen riittävyys!
Kunnat eroavat yrityksistä siinä, että kunta on nähtävä toimeksiantotalouden yksikkönä.
Toimeksiantotalouden yksikön tavoitteena ei ole kerätä voittoa, riittää, että saatu rahoitus kattaa toimeksiannon hoitamisesta syntyneet kustannukset olemassa olevat resurssit huomioiden.
Kuntatalouteen kuuluu kuntalaisten oikeus saada tuloksellisia palveluita ja vastiketta maksamilleen veroille ja maksuille. Kunnan on myös kohdeltava kuntalaisia yhdenvertaisesti. Kuntalaisten välistä oikeudenmukaisuutta tai palvelujen järjestämisen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on siis syytä tarkastella ja seurata laaja-alaisesti.
Pyhäjärvi 26.9.2025
Raija Leppäharju
kaupunginvaltuutettu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti