Valtiovarainministeriö (VM) on käynnistänyt arviointimenettelyn, eli niin sanotun kriisikuntamenettelyn Pyhäjärven kaupungin kanssa elokuussa 2026.
Ratkaisun taustalla on kaupungin liian suuri asukaskohtainen alijäämä, joka ylittää laissa määritellyt kriisikuntakriteerit. Menettelyyn ajauduttiin, koska Pyhäjärven konsernitaseen asukaskohtainen kerrytetty alijäämä kasvoi liian suureksi.
Kaupunkikonsernin alijaamä oli v. 2025 lopussa peräti 6,9 miljoonaa euroa! Alijäämä kasvoi vuoden 2024 lopusta hieman yli 2,3 miljoonaa. Asukasta kohden meillä on siis alijäämää 11.459,- euroa.
Lainamäärä koko konsernissa oli v. 2025 lopussa 52,1 milj. jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna hieman yli 3,8 milj.
Omavaraisuusaste konsernissa oli vain 17,5 % (ed. vuonna 21,9 %).
Näiden lukujen valossa on täysin ymmärrettävää, että VM käynnisti arviointimenettelyn.
Omalta osaltani voin sanoa, että usein olen kaupungin ja koko konsernin osalta tuonut esille talouslukuja, ja kantanut useita vuosia huolta taloudestamme.
Kulut on vaan aina sopeutettava vastaamaan tuloja ja taloutta ei kovin pitäisi perustaa tulo-odotuksiin, jotka ovat epävarmoja. Tai ainakin pitää olla vaihtoehtobudjetti, mitä, jos toiveena olevat tulot eivät toteudukkaan.
Voittoa ei kaupungin tarvitse tavoitella, riittää kun tulot/menot ovat tasapainossa.
Tärkeää on huomioida, että kaupungilla on oma tilinpäätöksensä ja sitten on olemassa koko konsernin tilinpäätös. Mielestäni on syytä aina tarkastella koko konsernia. Kaupungilla on takauksia samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden puolesta 8,9 milj. euroa, jotka nekin ovat merkittävä erä tilinpäätöksessä, ja joista kaupunki on vastuussa.
Arviointimenettelyn yhteydessä nimitetään arviointiryhmä, jonka tehtävänä on laatia ehdotus talouden tasapainottamiseksi. Ehdotuksen käsittelee myöhemmin valtuusto.
On valitettavaa, ettei taloutta lähdetty korjaamaan vuosia sitten, kun oli tiedossa mm. kaivoksen lopettaminen, ja sitä myötä merkittävä verotulojen lasku. Monesti kuulin sanottavan,” meillä menee hyvin… ” .
Tilinpäätöskirjassa vuodelta 2025 oli taulukko tulosennusteesta aina vuoteen 2030 saakka. Taulukon valossa edellä mainitulla tavalla voi aivan syystä todeta. Näyttävähnän luvut taulukossa hyviltä. Lukuihin liittyy kuitenkin varsin paljon epävarmuutta, joka on huomioitava. Totesinkin ryhmäpuheenvuorossani 28.5.2026 ”taulukon rinnalle olisi pitänyt laittaa taulukko, jossa luvut olisi rakennettu realistisemmalle pohjalle. Tällöin nähtäisiin se, mitä muuta talouden tasapainottaminen vaatii. Ja se vaatii toimintakatteen parantamista!”
Eli, kulujen sopeuttamista tuloihin!
Joka tapauksessa, nyt VM näki, että olemme eläneet yli varojen vuosikausia, ja aloitti arviointimenettelyn. Alijäämät (tappiolliset vuodet) ovat seuranneet vuosi toisensa perään ja kasvaneet merkittävästi.
Blogissani 6.11.2024 kirjoitin ”Kriisikunnan yhtenä kriteerina ovat alijäämät. Huomiota on kiinnitettävä myös kaupungin velkaantumiseen.” ”Haasteena on saada alijäämä selätettyä ja se, ettei syömävelkaa tarvitse joka vuosi ottaa!”
Valtuustossa ryhmäpuheenvuorossani 27.5.2025 totesin ”Realistinen ajattelu ja realistisen kuvan muodostaminen, sanoisko plan B on tarpeellista tulevana ja tulevina vuosina.
No, nyt tulee isommat herrat kehiin, hyvä niin. Valitettavasti säästökuuri tulee varmaan näkymään kuntalaisille, miten, se jää nähtäväksi!
Raija Leppäharju
kaupunginvaltuutettu
