Hallintosäännön muutoksesta

 

Pyhäjärven kaupunginhallitus 11.11.2024 päätti äänin 5-2 esittää valtuustolle hallintosäännön päivittämistä. Tiettyjen asioiden osalta se oli välttämätöntä, kuten TE uudistus, rakennuslain muutos ja tanssiopiston kaupungille siirtyminen.

Mutta kahteen kohtaan tulevat lisäykset, joilla kaupunginjohtajan toimivaltaa lisätään, eivät ole mielestäni perusteltuja ja siksi esitin, että ne poistetaan hallintosäännöstä.

Lisäykset olivat seuraavat:

Pykälä 15, Kaupunginjohtaja: ”2. vastaa kaupungin omien elinkeinopalveluiden, kaupunkikonsernin tuottamien elinkeinopalveluiden sekä elinkeinopalveluiden ostopalveluiden toimivuudesta ja yhteensovittamisesta”

Lisäksi, ettei hallintosäännön 21 §::n lisätä ”sekä kuntayhteistyön tuloksellisuuteen”. Ts. että kuntayhteistyön mittaaminen/tuloksellisuus olisi yhden hlön ratkaistavissa.

Muutokset kaupunginjohtajan toimivaltaan eivät mielestäni ole monestakaan syystä kannatettavia. Tarkastelen niitä tässä lähemmin.

Yleensäkin Suomessa ei ole yleistä, että kaupunginjohtaja tai kunnanjohtaja päättäisi täysin itse elinkeinopalveluista. Päätöksenteonhan pitää kuulua kunnanhallitukselle, elinkeinoyhtiölle tai elinkeinolautakunnalle, jos kunnassa sellainen on. Näin varmistetaan monipuolinen päätöksenteko ja eri intressien huomioiminen. Päätöstenteko pysyy avoimena ja demokraattisena, kun ne tehdään yhteistyössä elin- ja toimielinten kanssa.

Päätösvalta kunnissa on kunnanhallituksella ja viime kädessä valtuustolla. Johtamisjärjestelmän muutos edellyttäisi perusteltua näkemystä siitä, että keskitetty päätösvalta on kunnan etujen mukaista. Samalla tulisi huomioida se, että vallan keskittäminen voi lisätä riskejä esim. avoimuuden kannalta, jota punnitaan kunnallisen itsehallinnon ja demokratian periaatteiden valossa, kuin myös jatkuvuuden kannalta.

Toimivallan keskittämisellä valtuuston rooli on vaarana jäädä muodolliseksi, mikä voi vähentää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Läpinäkyvyyden kannalta keskittäminen puolestaan heikentää kuntalaisten luottamusta kaupunkiorganisaatioon. Keskittäminen voi johtaa myös siihen, että henkilökohtainen mielipide, arvot ja osaaminen alkavat ohjata kaupungin elinkeinostrategiaa.

Kuntalaisten osallisuuden näkökulmasta, elinkeinopalveluiden keskittäminen voi johtaa siihen, että päätökset eivät vastaa asukkaiden tarpeita tai paikallisten yritysten toiveita.

Mielestäni valtuuston tai muiden toimielinten moniääninen päätöksenteko tukee kaupungin pitkän aikavälin kehitystä paikalliset olosuhteet huomioiden.

Kaiken kaikkiaan elinkeinopalvelut ovat usein kriittisiä paikallistalouden ylläpitämisessä. Yksittäisen päätöksentekijän subjektiiviset ratkaisut voivat joko vahvistaa tai heikentää kaupungin elinvoimaa merkittävästi. Ilman laajempaa näkökulmaa päätöksillä on suurempi riski epäonnistua.

Edellä olevia näkökulmia analysoin, ja päädyin esittämään hallituksessa, ettei hallintosääntöön tehdä alussa kirjoittamiani lisäyksiä.

Paikkakuntien elinvoimaisuus muodostuu työpaikoista, yrittäjyydestä, palveluista, kestävästä taloudesta, yhteisöllisyydestä jne. Avoin valmistelu, osallistaminen ja päätöksenteko ilman politikointia ovat avainasemassa.

Pyhäjärvi 14.11.2024

Raija Leppäharju

Kaupungimme taloudesta

 

Kaupungimme taloudesta

On se aika vuodesta, että viranhaltijat ovat valmistelemassa ensi vuoden talousarviota ja talouussuunnitelmia kahdelle seuraavalle vuodelle meidän päättäjien päätettäviksi.

Nyt kun sotemenoja budjettiin ei sisälly, niin kokonaissumma on merkittävästi pienempi, kuin aikaisempina vuosina.

Hyvinvointitalo, hankkeen suuruus, kustannukset ja kiinteistön sijainti ovat kuntalaisten keskuudessa puhututtanut paljon. On hyvä saada tietoa kunnan taloudesta ja haasteista isossa kuvassa.

V. 2023 tuli alijäämää, eli tappiota 2,68 milj. euroa. Tälle vuodelle on arvioitu syntyvän alijäämää 2,33 milj. euroa. Suunnitelmavuosina 2025 puolestaan -2,78 milj. alijäämää ja vuonna 2026 alijäämää 1,56 milj. euroa.

Suunnitelmavuoden 2027, jolloin on arvioitu tulevan yli 3 milj. enempi kiinteistöverotuloja tähän vuoteen verrattuna, ja että kunnallisverotulot olisivat suuremmat ja valtionosuudet merkittävästi suuremmat, niin taseessa olisi tuolloinkin alijäämää peräti 2,27 milj.!

Kriisikunnan yhtenä kriteerinä ovat alijäämät. Huomiota on kiinnitettävä myös kaupungin velkaantumiseen. Tänä vuonna kaupunki on nostanut 6,5 milj. lainaa. Haasteena on saada alijäämä selätettyä ja se, ettei syömävelkaa tarvitse joka vuosi ottaa! Koska se velka pitää pystyä myös hoitamaan.

Palaan hyvinvointitalo asiaan. Kyseessä on merkittävä, yli 9 milj. euroa maksava investointi. Mielestäni on tärkeää saada realistista tietoa lähivuosien toteutuvista talousluvuista ja asukasmäärästä. Onko käyttäjäkuntaa? Mikäli saamme taloutemme tasapainoon, ja paikkakunnalle työllistäviä yrityksiä, ja sitä kautta väestömäärämme kasvuun, investointi on perusteltua.

Nyt suunniteltu paikka, tila-ahtaus huomioiden, ei mielestäni ole paras mahdollinen n. 4200 m2:n rakennukselle kokonaisuudessaan. Olisiko sittenkin syytä kartoittaa muu alue?

Koska kirjaston saaminen lähelle keskustaa on mielestäni tärkeää, hallituksessa esitin, että ottaen huomioon kaupungin taloudellisen tilanteen, hanketta vietäisiin eteenpäin siten, että rakennettaisiin tässä vaiheessa kirjasto, kulttuurisali ja tilat nuorisolle, mutta ei valtavaa liikuntasalia.

Haaste on suuri kaupungille näidenkin osalta, mutta investointi olisi merkittävästi pienempi.

Väestömäärämme on ollut laskussa kymmeniä vuosia. V. 2020 syntyi 30 lasta, 2021 syntyi 29 lasta, v. 2023 syntyi 22 lasta. Tänä vuonna syntyy 15 lasta.

Eli koulun aloittaa muutaman vuoden jälkeen yksi luokallinen. Koulurakennuksia meillä on kaksi, riittääkö oppilaita molempiin?

Hyvinvoinnin edistäminen on tärkeä asia. Liikunnan harrastamiseen meillä on mielestäni riittävästi tiloja, ja ulkoilmaa riittää! Toki, jos ei tarvitsisi ajatella päättäjänä taloutta, eli ”kyllä kunta maksaa” ajatuksella, niin siitä vaan. Mutta ainakin minun näkökulmani on se, että on toimittava siten, että talouden on ensin oltava vakaalla pohjalla.

Pyhäjärvi 25.10.2024

Raija Leppäharju

PYHÄJÄRVEN VETO- JA PITOVOIMASTA

 

Pyhäjärven veto- ja pitovoimasta

Nyt kun Pyhäjärvi ja pyhäjärviset ovat olleet julkisuudessa esillä monilla saroilla positiivisten uutisten kohteina, meillä on hyvä pohja, sanoisko latu, lähteä jatkamaan positiivista ”pöhinää”.

Etenkin hiihtomenestys on ollut hienoa, ja lupa on odottaa sitä jatkossakin. Samoin jalkapallossa ja jääkiekossa on tapahtunut valtava harppaus eteenpäin, kuten myös moottorikelkkailussa. Kiitos ahkerille vetäjille!

Iloita voimme myös siitä, että Suomen paras työnantaja löytyy Pyhäjärveltä.

Aurinkoisena päivänä tuli aurinkoisia ajatuksia. Listasin, mitä kaikkea Pyhäjärvellä on lähinnä liikunnan saralta. Lista on pitkä: hiihtomaastot, golf-kenttä, jääkiekkohalli, pesäpallokenttä, urheilukenttä, frisbeegolfrata, uimahalli, tennishalli, keilahalli,….

Lukio antaa mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa harrasteakatemiassa, suorittaa voi myös korkeakouluopintoja Oulun AMK:ssa.

Mitäpä, jos näitä, ei niin itsestään selvyytenä olevia mahdollisuuksia lähdettäsiin markkinoimaan siten, että Pyhäjärvi edistäisi veto- ja pitovoimaa profiloitumalla monipuolisena liikuntapitäjänä ja urheilupainotteisena opiskelupaikkana?

Mitäpä, jos hiihtomaastoihin puukattaisiin vielä myös ampumahiihtorata? Voisi kiinnostaa sen lajin harrastajia ja kilpailijoita. Esim. eduskunta jakoi v. 2023 kahdelle ampumaradalle kumpaisellekin 300.000,- euroa (Hälvälän ja Muukon ampumarata).

Sillä paikkakunnan kehittämisen kannalta on edellytyksenä se, että meillä on asukkaita, joilla on työtä ja/tai jotka voivat suorittaa opintoja lukiossamme ja alueemme muissa oppilaitoksissa.

Olisimmeko liikuntapitäjä? Liikuntapitäjävisiossa Pyhäjärvi voi, paitsi hyödyntää olemassa olevia mahdollisuuksia, niin myös kehittää lukiota siten, että saisimme opiskelijoita ympäri Suomea ja ulkomailtakin. Opiskelujen ohella nuoret voisivat harrastaa monipuolisesti eri lajeja, tai keskittyä määrätietoisesti yhteen lajiin. Voisimme tarjota tietyille niche lajeille, kuten esimerkiksi ampumahiihto ja frisbeegolf,, huippupuitteen. Urheilevan nuorisonn lisäopintoja voisi alueellamme edistää esim. Centrian kautta; liikunnanohjaajat, miksei myös liikunnanopettajat.... Pakettiin kun lisättäisiin vielä myös yrittäjyysopintojaksoja, niin tiedä vaikka sieltä syntyisi uusia innovaatioita, ja sitä myöten uutta yritystoimintaa vaikkapa liikuntavälinneisiin ym. Tämän pohjalta voimme sitten perustellusti edistää myös tarvittavien tilojen rakentamista.

Veto- ja pitovoimaa haluaa varmaan kaikki maamme kunnat ja kaupungit. Meillä on siinä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jota pidämme vakan alla piilossa. On hienoa ja arvostettavaa, että lähes vapaaehtoisin voimin, pitkän uurastuksen jälkeen on paikkakuntamme saanut positiivista julkisuutta. Siitä on hyvä jatkaa.

Pyhäjärvi 22.4.2024

Pyhäjärven Perussuomalaiset ry

Raija Leppäharju