Pyhäjärven kaupunginhallitus 11.11.2024 päätti äänin 5-2 esittää valtuustolle hallintosäännön päivittämistä. Tiettyjen asioiden osalta se oli välttämätöntä, kuten TE uudistus, rakennuslain muutos ja tanssiopiston kaupungille siirtyminen.
Mutta kahteen kohtaan tulevat lisäykset, joilla kaupunginjohtajan toimivaltaa lisätään, eivät ole mielestäni perusteltuja ja siksi esitin, että ne poistetaan hallintosäännöstä.
Lisäykset olivat seuraavat:
Pykälä 15, Kaupunginjohtaja: ”2. vastaa kaupungin omien elinkeinopalveluiden, kaupunkikonsernin tuottamien elinkeinopalveluiden sekä elinkeinopalveluiden ostopalveluiden toimivuudesta ja yhteensovittamisesta”
Lisäksi, ettei hallintosäännön 21 §::n lisätä ”sekä kuntayhteistyön tuloksellisuuteen”. Ts. että kuntayhteistyön mittaaminen/tuloksellisuus olisi yhden hlön ratkaistavissa.
Muutokset kaupunginjohtajan toimivaltaan eivät mielestäni ole monestakaan syystä kannatettavia. Tarkastelen niitä tässä lähemmin.
Yleensäkin Suomessa ei ole yleistä, että kaupunginjohtaja tai kunnanjohtaja päättäisi täysin itse elinkeinopalveluista. Päätöksenteonhan pitää kuulua kunnanhallitukselle, elinkeinoyhtiölle tai elinkeinolautakunnalle, jos kunnassa sellainen on. Näin varmistetaan monipuolinen päätöksenteko ja eri intressien huomioiminen. Päätöstenteko pysyy avoimena ja demokraattisena, kun ne tehdään yhteistyössä elin- ja toimielinten kanssa.
Päätösvalta kunnissa on kunnanhallituksella ja viime kädessä valtuustolla. Johtamisjärjestelmän muutos edellyttäisi perusteltua näkemystä siitä, että keskitetty päätösvalta on kunnan etujen mukaista. Samalla tulisi huomioida se, että vallan keskittäminen voi lisätä riskejä esim. avoimuuden kannalta, jota punnitaan kunnallisen itsehallinnon ja demokratian periaatteiden valossa, kuin myös jatkuvuuden kannalta.
Toimivallan keskittämisellä valtuuston rooli on vaarana jäädä muodolliseksi, mikä voi vähentää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Läpinäkyvyyden kannalta keskittäminen puolestaan heikentää kuntalaisten luottamusta kaupunkiorganisaatioon. Keskittäminen voi johtaa myös siihen, että henkilökohtainen mielipide, arvot ja osaaminen alkavat ohjata kaupungin elinkeinostrategiaa.
Kuntalaisten osallisuuden näkökulmasta, elinkeinopalveluiden keskittäminen voi johtaa siihen, että päätökset eivät vastaa asukkaiden tarpeita tai paikallisten yritysten toiveita.
Mielestäni valtuuston tai muiden toimielinten moniääninen päätöksenteko tukee kaupungin pitkän aikavälin kehitystä paikalliset olosuhteet huomioiden.
Kaiken kaikkiaan elinkeinopalvelut ovat usein kriittisiä paikallistalouden ylläpitämisessä. Yksittäisen päätöksentekijän subjektiiviset ratkaisut voivat joko vahvistaa tai heikentää kaupungin elinvoimaa merkittävästi. Ilman laajempaa näkökulmaa päätöksillä on suurempi riski epäonnistua.
Edellä olevia näkökulmia analysoin, ja päädyin esittämään hallituksessa, ettei hallintosääntöön tehdä alussa kirjoittamiani lisäyksiä.
Paikkakuntien elinvoimaisuus muodostuu työpaikoista, yrittäjyydestä, palveluista, kestävästä taloudesta, yhteisöllisyydestä jne. Avoin valmistelu, osallistaminen ja päätöksenteko ilman politikointia ovat avainasemassa.
Pyhäjärvi 14.11.2024
Raija Leppäharju
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti