Kuntasektorin
toimintojen yhtiöittämisestä
Eduskunta on hyväksynyt kuntalakiin uusia pykäliä,
jotka astuivat voimaan tämän vuoden alusta.
Yksi niistä on yhtiöittämisvelvoite tietyissä
tilanteissa kilpailutilanteen vääristämisen ehkäisemiseksi. Toisin sanoen,
kunta tai kuntayhtymä ei itse voisi hoitaa sellaista toimintaa, joissa on
tarjontaa myös yksityisen elinkeinoelämän taholta. Tällä tavalla turvataan
tasapuoliset kilpailuedellytykset julkisen ja yksityisen yritystoiminnan
välillä. Tarkastelen tällä kertaa yhtiöittämisiä paitsi talouden, mutta ennen
kaikkea demokratian ja tiedonsaannin näkökulmasta.
Taloudellinen
näkökulma
Pyhäjärvellä kaukolämmön on tuottanut kaupunki omana
toimintana. Muita lämmitysmuotoja tulee koko ajan lisää. On perusteltua saattaa kaupungin toiminta
samalle viivalle vastaavaa toimintaa harjoittavien yksityisyritysten kanssa.
Yleisesti olen sitä mieltä, että tässä asiassa on ollut vääryys koko valtakunnassa
niitä yksityisomisteisia yrityksiä kohtaan, jotka ovat toimineet samoilla
markkinoilla liikelaitoksien kanssa. Samaa peliä on pelattu täysin eri
säännöillä.
Vesi- ja viemärilaitoksen yhtiöittäminen onkin toinen
asia. Siinä ei ole ollut Pyhäjärvellä kilpailutilannetta yksityisten
toimijoiden kanssa. Sitä ei olisi ollut pakko yhtiöittää. Sama henkilöstö niin
kaukolämmössä, kuin vesi- ja viemärilaitoksessa ei ole mikään peruste. Mutta Pyhäjärven
Energia ja Vesi Oy on perustettu.
Toteutuuko
demokratia
Kunnan harjoittaessa toimintaa liikelaitosmuodossa, on
toiminnasta vastuussa ja sitä johtamassa demokratialla valitut elimet. Suomen kaltaisessa, vahvasti demokratiaan ja
kansanäänestyksiin perustuvassa oikeusvaltiossa tämä on kaiketi ollut
tarkoituskin. Miten sitten yhtiöittäminen vaikuttaa asiaan?
Kun toimintaa harjoitetaan osakeyhtiön muodossa, siitä
on vastuussa yhtiön hallituksen nimeämä toimitusjohtaja yhdessä organisaation
hallituksen kanssa. Heidän valintaan kansalaisilla ei ole minkäänlaista
sananvaltaa. Kokonaiskuvan saamiseksi asiaa voidaan ajatella karrikoidusti.
Mitä tapahtuisi, jos kaikki mahdolliset kunnan toiminnot ja palvelut yhtiöitetään.
Emoyhtiölle jäisi varsin vähän toimintaa. Vaaleilla valitaan kuitenkin halutut
ihmiset päättämään kunnan toiminnoista ja varojen käytöstä. Syntyy ristiriita.
Pohdinnan tuloksena olen sitä mieltä, että pitkälle
vietynä julkisen sektorin yhtiöittäminen surkastuttaa pahasti kunnallisdemokratian.
Kevennys: kuntalaiset valitsevat demokraattisesti valtuutetut, jotka sitten valitsevat
demokraattisesti tytäryhtiöiden organisaatioon kuuluvat henkilöt. Onkohan jossain
laissa näin määritelty?
Miten
käy tiedonsaannin?
Julkisena toimijana kunnan velvollisuus on antaa
tietoa toiminnastaan. Me voimme itse kukin käydä kaupunkimme nettisivuilta
lukemassa eri elinten pöytäkirjoja. Tällöin voimme pysyä kutakuinkin ajan
tasalla, missä mennään. Voimme myös mennä kaupungintalolle tutustumaan
virallisiin asiakirjoihin ja saada niistä kopioita. Edelleen julkisten
toimijoiden tulee toimittaa erilaista tietoa Tilastokeskukseen, josta voimme
sitten hakea lisää tietoa. Kuntalakiin sisältyy myös kohtia, joissa
kuntalaisten kuulemistilaisuuksista ja tiedonannosta säädetään.
Mutta miten on
tytäryhtiöiden kohdalla. Niiden hallitusten pöytäkirjoja ei pääasiassa ole
saatavilla, koska siihen ei ole velvollisuutta. Tavallisella kansalaisella ei
siten ole minkäänlaista tietoa, mitä yhtiössä tapahtuu. Onko olemassa riski,
että rahoja ei käytetä tarkoituksenmukaisesti?
Tarkastuslautakunta pääsee tarkastamaan tytäryhtiöitä
vain valtuuston asettamien tavoitteiden puitteissa. Hyvin tärkeän elimen, jonka
pitäisi koostua ammattilaisista, tytäryhtiöiden toiminta on ko. elimen
ulottumattomissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tytäryhtiöt kertovat
itse valtuustolle vain nämä toiminnalliset tavoitteet.
Mietinnän ja
pohdintojen jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että yhtiöittäminen heikentää
erittäin merkittävästi tiedonantovelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä. Tämä ei liene kuntalaisten kannalta katsottuna oikein.
Demokratian ja tiedonsaannin näkökulmasta katsottuna tulee mieleen, tarvitaanko sitten enää kunnallisvaaleja.
Lopuksi: Päättäjänä pelkään, että Pyhäjärvellä perittävät taksat
nousevat jo siitäkin syystä, että hallintoa näytetään nyt perustetussa energiayhtiössä
kasvatettavan. Huolestuttavaa on se, että hintojen nosto vaikuttaisi
perheisiin, joiden pussia rasittaa jo mm. kiinteistöverojen nosto. Valtion
budjetti kun jo kuritti omalla tavallaan itse kunkin kukkaroa.
Mutta näillähän sitä on mentävä, näin meillä on
päätetty. Valtuustossa otin kantaa yhtiöittämisasiassa. Toin esille myös sen,
ettei vesi- ja viemärilaitosta tarvitse välttämättä yhtiöittää.
Näitä ajatuksia näin loppiaispäivänä.
Hyvät lukijani, oikein hyvää ja antoisaa alkanutta
vuotta kaikille!
Raija Leppäharju
Pyhäjärven kaupunginvaltuutettu.
jk. otan mielelläni vastaan risuja ja mahdollisesti
ruusuja
