AJATUKSIA SOTESTA JA VÄHÄN MUUSTAKIN

Ajatuksia Sotesta ja vähän muustakin

Tein viime valtuustossa aloitteen, jossa pyysin, että laaditaan pikaisesti selvitys terveyden- ja sosiaalihuollon mukaisten palveluiden järjestämisestä. En tiedä, onko asia edennyt. Itse olen pohtinut ja tehnyt laskelmia esitetyistä vaihtoehdoista.

Muutamia tärkeitä havaintoja. Tutustuin lähialueiden kuntayhtymien tilinpäätöksiin. Niistä on todettavissa, että kaikissa kuntayhtymissä kustannukset ovat nousseet 5-7 prosenttia.

Pyhäjärven osalta luku näyttää 6,7 %. Mielenkiintoisemmaksi tarkastelu menee, kun lasketaan kustannukset asukasta kohden. v. 2010 em. kustannukset olivat 3458,- euroa/asukasta. v. 2011 luku oli 3704,- euroa v. 2012 luku oli 3804 euroa, v. 2013 luku oli 4157,- euroa ja viime tilikaudella perätä 4650,- euroa. Nousu on ollut siten keskimäärin 7,7 prosenttia.

Viime vuonna siis jokaisen pyhäjärvisen  (asukkaita 5562) osuus sotesta on 4650,- euroa.
Ikääntyneiden määrä tosin on kasvanut, mutta inflaation alhaisuus ja palkkojen maltillisuus kompensoivat ikääntymisestä johtuvia kustannuksia.

No,  nyt tietysti heti tuli mieleen, mikä on ollut inflaatio tänä aika ja mikä se vaikutus on ollut nousuun. Inflaatioprosentit ovat olleet tosi alhaiset vaihdellen vuodesta 2009 lähtien keskimäärin 0-2 %. Samoin tarkastelin palkkojen nousua muutamalta vuodelta taaksepäin. Niiden osalta voidaan todeta, että ne ovat olleet maltilliset, noin 2 %:n luokkaa.

Niinpä sotepalveluiden nousuprosentti on noin 5 % enempi yleiseen kustannustasoon verrattuna.
Näihin sotepalveluiden kustannuksiin on valtakunnassamme kaikkialla kiinnitetty huomiota. Kustannusten noustessa on monissa kunnissa ryhdytty miettimään mitä pitää tehdä. Ongelmalliseksi tämän tekee järjestelylain käsittelyn lykkääntyminen eduskunnassa.
Vertailulla (kuntayhtymät, ulkoistaminen tai omana toimintana) saataisiin arvokasta tietoa päättäjillemme.
Oma näkemykseni on tällä hetkellä se, että meidän tulisi pikaisesti perustaa oma osakeyhtiö, jonka omistuspohja on kunnalla. Osakeyhtiön tehtävänä on tuottaa terveys- ja sosiaalipalvelut. Erikoissairaanhoito OYKS:ta tai muualta.

Positiivisia seikkoja on monia. Päätösvalta säilyy omissa käsissämme. Henkilöstö työskentelee omalle kunnalle, arvelisin lisäävän motivaatiota. Itse työsaralla on paljon helpompi muuttaa rakenteita sellaisiksi, että toimivuus ja tuottavuus paranee.

Väestömme ikääntyminen, perheiden ja lasten palvelut ovat haasteita, joihin vastaaminen ”omalla tiimillä” on perusteltua. Samoin suunnittelu ja toimintojen kehittäminen omalla porukalla olisi joustavampaa.

Valmistuva uusi terveyskeskus työpaikkana on houkutteleva. Pysyvien lääkäreiden ja muun henkilökunnan sitoutuminen pitkäksi aikaa on arvokas asia. Se, että potilas ja toisaalta hoitohenkilöstö tuntee toisensa on varmaankin hoitotyötä edistävä asia. Myös kuntalaisten tarpeet ja toiveet voidaan huomioida paremmin ja muutosten tekeminen nopeutuu.

Kustannusten osalta lukijat voivat katsoa kaupungimme tilinpäätöksiä, mitä ne tuolloin maksoivat, kun olimme omana kuntana.
Kaiken kaikkiaan: pieni, yhteisöllinen kunta voi pärjätä. Me henki kasvaa. Pienikin voi olla kaunista.
 

Vaalilupauksista

Lähestyvien eduskuntavaalien kynnyksellä vaaliteemoiksi näyttää nousevan verotus ja leikkaukset.
Eivät ole helppoja asioita. Mistä leikataan?  Joka tapauksessa valtion velkaantuminen on saatava loppumaan. Eihän kenenkään talous voi perustua velkaantumiseen. Velkaa otetaan mahdollisesti silloin, kun investoidaan.
Verotuksen osalta toivoisin ruoan arvonlisäveron selvää alentamista. Lisäksi pieni- ja keskituloisilta verotusta tulee keventää. Aluepoliittisesti, jos Suomi halutaan pitää asuttuna, verotuksessa voidaan tehdä erilaisia kevennyksiä niille, jotka harjoittavat elinkeinoa täällä pohjoisessa.
Osakeyhtiöiden yhteisöverokannan lasku oli oikea. Mikäli näin ei olisi tehty, olisivat monet yhtiöt nyt konkurssissa. Toivotut investoinnit eivät vielä ole näkyvissä. Siihen taas vaikuttaa tämä yleinen maailmantaloudellinen, sanoisko lama. Verohelpotuksia pitäisi saada yksityisyrittäjille ja ky:n ja Ay:n muodossa toimiville samoin kuin osakeyhtiöille. Todellisuudessa kun pienyrittäjyys (1-10 työntekijää) työllistää noin 93 % prosenttia kaikista yrityksistä. Viime vuosina uudet työpaikat ovat Suomessa syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Pyhäsalmi 23.3.3015

Raija Leppäharju

Pyhäjärven kaupunginvaltuutettu.

 

 

VALTUUSTOALOITE KOSKIEN SOTEA

 

VALTUUSTOALOITE

SELVITYKSEN LAATIMINEN TERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ehdotuksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta, sekä palvelujen tuottamisesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Eduskunta päättää laista maaliskuussa 2015.

Uuden järjestämislain mukaiset viisi sote-aluetta on määritelty, mutta tuottamisvastuutoimintojen organisointi näiden alueella on pahasti kesken. Pyhäjärvi kuuluu pohjoiseen alueeseen, jossa voi olla korkeintaan 5 tuottamisvastuullista kuntayhtymää.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on toiminut sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana vuodesta 2009 lähtien. Nyt näyttää siltä, että nykyinen kuntayhtymä ei pysty olemaan tuottajana, vaan tuottajana tulee olemaan suuri alue, jonka johto on etäällä, ja päätökset tehdään muualla. Tuotantoalueen, mikä se sitten onkaan palvelurakenteen sisältö voi muuttua olennaisesti nykyisestä. Tämä, samoin kuin rahoitusmalli ei anna ilman selvitystä tietoa päättäjillemme siitä, kuinka paljon Pyhäjärven kaupunki joutuisi maksamaan kyseisistä toiminnoista ja mitä me sillä rahalla saamme.

Aloitteen otsikossa mainitussa selvityksessä tulee kartoittaa nykytilanne. Turvaako järjestämislakimalli kunnalle tosiasiallisen mahdollisuuden vaikuttaa kuntalaisille tuotettavien palveluiden laatuun ja saatavuuteen, sekä palveluiden tehokkaaseen tuottamiseen.

On syytä selvittää, mitä tämä muutos käytännössä merkitsee pyhäjärvisille ja mitä muita vaihtoehtoja meillä on.

Selvitys tulee laatia siten, että myös muut vaihtoehdot olisivat vertailtavissa. Tällöin kysymykseen lähinnä tulee

• otsikossa mainittujen toimintojen järjestäminen alueella, jonka tuottaja on jokin suurempi viidestä,  vastuullisesta yhtymästä
• otsikossa mainittujen toimintojen ulkoistaminen (ottaen huomioon sosiaalitoimen viranomaistehtävät)
• otsikossa mainittujen toimintojen järjestämisvastuun siirrettäväksi kaupungin 100 %:sti omistamalle yhtiölle, jonka toimialana on tuottaa sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut

Vertailutietoina tulee olla tuotettavat palvelut ja niiden kustannukset, sekä päätöksenteko.

Samoin selvityksestä tulee käydä ilmi, mikä vaikutus milläkin vaihtoehdolla on Pyhäjärven kaupungin muiden toimintojen palvelukokonaisuuden eheyteen ja/tai sen heikentymiseen.

Pyhäsalmi 26.2.2015

 

Raija Leppäharju                                     

kaupunginvaltuutettu

Edellisen valtuustoaloitteen selvityksellä olisi mielestäni kiire. Vaikuttaa ehkä siltä, että selvitys olisi vaikea ja aikaa vievä tehtävä. Itse kuitenkin tekisin niin, että ensimmäisen vaihtoehdon selvittäisin ottamalla (olen jo kyllä laskenut) eri kuntayhtymien tilinpäätökset ja katsoisin vuosittaiset prosentuaaliset nousut. Toinen vaihtoehto kestää viikon, kun kysyy tarjoukset palveluita tuottavista yrityksiltä. Kolmannen pohjana voisi olla vuoden 2008 kaupungimme tilinpäätös. Sieltä näiden toimintojen kustannukset, taisivat olla muistaaksi 16,9 milj. euroa, tuohon summaan vuosittain inflaatio ja sitten muuttuvana tekijänä väestön väheneminen.

Toivon, että selvitys tehtäisiin välittömästi. Sen jälkeen valtuusto pohtimaan asiaa.

Jk. Muurame perusti oman terveysyhtiön. Pyydän lukijoitani tutustumaan siihen.

Jatketaan yhdessä, mutta vaihtoehtoja tulee miettiä

Raija