”VÄLITILINPÄÄTÖS”
Tämän valtuustokauden alusta on kulunut hieman yli
kahdeksan kuukautta. On aika tarkastella mitä tänä aikana on tapahtunut ja ”missä
mennään.”
SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS
Maamme hallituksen poukkoilu sote- ja
maakuntauudistuksen läpiviemiseksi tökkii edelleen, ja mitä vielä tulee
tapahtumaankaan. Viimeisimpänä KHO katsoo, että ainoa oikeudellisesti kestävä
menettelytapa oikeusturvallisuuden turvaamiseksi on ilmoittaa kaavaillusta
lainsäädännöstä EU komissiolle. Sote-uudistuksen valmistelijat eivät kuitenkaan
aio reagoida KHO näkemykseen.
Epävarmuus
uudistuksista aiheuttaa kuntien päätöstenteolle moninaisia ongelmia. On vaikeaa
tehdä tulevaisuuteen suuntautuvia päätöksiä, kun ei tiedetä tuleeko laet
voimaan, ja jos tulee milloin? Käyköhän
niin, että uudistukset ovat vanhoja silloin, kun lakien on tarkoitus tulla
voimaan.
Itse en ole koko maakunta- ja sote-uudistuksen
kannattaja. Teoriassa puhutaan demokratian lisäämisestä ja itsehallinnosta. Toki
suorilla vaaleilla valitseminen on demokratiaa, mutta mitä sitten
maakuntapolitiikka on ja mihin se keskittyy? Kysymys lienee enemmän tehokkuuden
lisäämisestä, ja tehokkuuttahan lisätään yhä enemmän keskittämällä.
Maakuntakeskuksen reuna-alueet eivät käytännössä juurikaan pääse vaikuttamaan
asioihin. Jos uudistuksella on tarkoitus
asuttaa Suomi muutamiin kymmeniin asutuskeskuksiin, niin asia on ok. On
kuitenkin hieman ristiriitaista, että samanaikaisesti maamme poliitikkojen
suusta todetaan, että maa halutaan pitää asuttuna!
Asiantuntijat suhtautuvat epäilevästi hallituksen 3
miljardin säätötavoitteeseen vuoteen 2019 mennessä. Sen sijaan pelkäävät, että
kustannukset kasvavat, niin minäkin.
KATSAUS KAUPUNGIN ASIOIHIN
Pyhäjärven kaupungin talous on viime vuosina heikentynyt.
Vuoden 2014 lopussa ylijäämää oli n. 12 milj. euroa, vuoden 2016 lopussa sitä
oli jäljellä 6,5 milj. euroa. Vuoden 2017 tilinpäätös ei ole vielä valmistunut,
mutta tulee haukkaamaan ylijäämää merkittävästi. Kuntalaki velvoittaa kuntia
pitämään taloutensa tasapainossa. Tähän työhön on ryhdytty myös Pyhäjärvellä. Talouden tasapaino muodostuu kahdesta osa-alueesta; tuloja on saatava lisää ja on tehtävä rakenteellisia muutoksia, jotta kustannukset eivät ole tuloja suuremmat. Sotemenot ovat n. 60 % kuntamme budjetista. On luonnollista, että juuri tätä osa-aluetta on tällöin tarkasteltava huolellisesti.
Selänteen menot ovat toiminnan alusta saakka kasvaneet.
”Leveimmillä hartioilla” ei mikään Paras-puitelain mukainen kuntayhtymä ole
tietääkseni saanut säästöjä aikaiseksi. Isommat hartiat vaatii isomman
organisaation, moniportaisen hallinnon, ja se maksaa.
Valtuustomme teki, perussopimuksen mukaisesti,
yksimielisen päätöksen sanoutua irti Selänteestä viime vuoden puolella siten,
että vuodesta 2019 toiminnot on toisella tavalla järjestetty. Tehtävillä
muutoksilla haetaan talouteemme merkittäviä säästöjä palveluita heikentämättä.
Valmistelu eropäätöksen mukaisesti on hyvää vauhtia
menossa. Eri vaihtoehtoja vertaillaan, niin toimintojen, kuin kustannustenkin
näkökulmasta.
Eropäätöksemme jälkeinen yhteistyö Selänteen kanssa ei
ole sujunut, kuten olisin toivonut. Perussopimuksen mukaan yhtymähallituksen
tehtävänä on laatia jäsenkunnan eroamisen vaikutuksista selvitys kuntayhtymän
toimintaan, henkilöstöä koskevat muutokset ja vaikutus kuntayhtymän talouteen.
Jostain syytä kuntayhtymä ei ole näin menetellyt!
Ihmetellä täytyy myös uutisointia siitä, ettei
Pyhäjärven päätös ole laillinen! Auli-Valli Lintu, saatikka VM kun ei edes ole
asian tulkinnassa oikea instanssi. Tuntuu siltä, että jokin taho ”hämmentää”
asiaa…. Toivon, että kuntayhtymä ja sen muut jäsenkunnat toimivat
perussopimuksen mukaisesti!
Oli miten oli, meidän on joka tapauksessa saatava
taloutemme kuntoon ja turvata
sotepalvelut mahdollisimman pitkälti lähipalveluina.
Kunta on yhtä kuin sen ihmiset ja asukkaat. Mikäli ei
ole asukkaita, on maantieteelliset rajat tarpeettomia. Uskon kuitenkin, että
pyhäjärviset haluavat elää ja asua kauniissa maaseutupitäjässämme. Me päättäjät
olemme velvoitettuja toimimaan sen mukaisesti. Käsien nostaminen pystyyn ei
liene kuntalaisten tahto, näin olen ymmärtänyt. Asukkaiden saaminen ja
pitäminen toimivat hyvin, jos kunnan palvelut, yritykset ja työpaikkojen
syntyminen luovat elinvoimaisuutta ja siten verotuloja kuntaamme.
Nyt tarvitaan kaikkien tahojen mukaan tulemista sen
pohtimiseksi, että löytäisimme yhteisen vision, jonka pohjalta voisiin tehdä
strategia. Se ei saa olla vain paperi. Sen on oltava luettelo tavoista, joita
kohti yhdessä mennään. On saatava sellainen henkinen ilmapiiri, joka suosii
muutoksia, uudistuksia, rajatonta yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä.
Tehkäämme siis asennemuutos itsekukin. Annetaan
hyvien, paikkakuntamme kehittämistä tukevien ajatusten vallata mielemme.
Pyhäjärvi 17.2.2018
Raija Leppäharju
Kansanliike Pyhäjärvi