Maakuntauudistuksesta

Maakuntahallinnosta

Maakuntauudistus on etenemässä, sen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2019.  Koko uudistus on vielä auki. Olen seurannut julkista keskustelua  sote- ja maakuntauudistuksesta.

Kaleva lehti 22.12.2016: ”SDP ja Vihreät ovat ilmoittaneet haluavansa repiä sote- ja maakuntauudistuksen auki ja palauttaa sen nollapisteeseen.”
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori Pohjalainen lehti 17.11.2016: ”Epäselvä maakuntauudistus johtanee valitusruuhkaan hallinto-oikeuksissa. Vihervuoren mukaan näyttää siltä, että maakuntahallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon muutokset tehdään perustuslakia muuttamatta. ”Vihervuori olisi pitänyt parempana, että maakuntauudistus olisi istutettu ensin perustuslakiin, ennen kuin siitä lähdetään päättämään. Jos valitusruuhka toteutuu, maakuntauudistuksen rajoja joudutaan vetämään tuomioistuinten päätöksin,  kun lainsäädännöstä niitä ei löydy”

Myös lääkäriliitto on kritisoinut monilta osin uudistusta. Terveydenhuoltoalan järjestöjen mielestä sote-uudistus tulee tehdä ensisijaisesti terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelun näkökulmasta – ei aluehallinnon tai muiden alueille suunniteltujen tehtävien ehdoilla. Lääkäriliitto on 9.11.2016 antanut valtiovarainministeriölle lausunnon koskien maakuntauudistusta ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksesta. Lääkäriliitto näkee tarpeellisena palvelujärjestelmään muutosta. ”Kysymys on niin laajasta kokonaisuudesta, että suunniteltujen muutosten käytännön toteuttaminen vie aikaa, ja korjausliikkeitäkin joudutaan varmasta tekemään. Lääkäriliiton näkemyksen mukaa viisi alueellista järjestäjää olisi riittänyt. Heidän näkemyksen mukaan ”maakuntaratkaisu tarkoittaa järjestämisvastuun jakautumista liian monelle ja kovin erikokoiselle toimijalle, joista monen väestöpohja jää aivan liian pieneksi ajatellen sosiaali- ja terveyspalvelujen kattavaa järjestämistä alueellaan.”

No, uudistus etenee omaa latuaan. Tulevaisuudessa kunnan päättäjien asema muuttuu. Valtuutettujen päätettävissä olevat asiat tulevat vähentymään. Kun sote-asioista ja palo-sekä pelastustoimesta päättää maakunta, meille jää lähinnä kaavoitusasiat, päivähoito, ennalta ehkäisevä terveydenhuolto, sivistystoimi, tekninen puoli ja elinkeinoelämä (työpaikkoja/yrittäjiä).

Uudistuksen myötä kunnallisveroprosenttia tullaan alentamaan 12,3 % -yksikköä. Myös valtionosuusjärjestelmää muutetaan. Kunnallisveroprosentiksi meillä vahvistettiin 20,75%. Valtion verotusta kiristetään, koska valtio rahoittaa maakuntien tehtävät. Maakuntien rahoituslailla on tarkoitus säätää valtion rahoituksesta maakunnille. Maakunta sitten päättää itsenäisesti rahoituksensa käytöstä. Rahoittajana valtio kuitenkin ohjaa maakuntien taloudenpitoa. Maamme hallitus on kuitenkin luvannut, ettei kansalaisten kokonaisveroaste kiristy. Se jää nähtäväksi, epäilen pahoin. Uudistuksen yhteydessä on asetettu tavoite säästöjen suhteen. Mitään laskelmia ei olla esitetty, mistä säästöt syntyy! Olen varma, että kansalaisten pussilla tullaan käymään.

Kunnallisverokertymämme on talousarviossa 14,7 milj. euroa. Kunnallisverotulo pienentyy siten lähes 9 milj.eurolla. Kuntien valtionosuusjärjestelmä tulee myös muuttumaan. Valitettavasti joutuu toteamaan, että pienet, pysähtyneessä asemissa olevat kunnat jäävät nyt jalkoihin. Myöhemmin siitä seuraa kuntaliitoksia. Jos Pyhäjärvi halutaan säilyttää, on kiireellisesti kaikin keinoin edistettävä tuotannollisen toiminnan saamista paikkakunnallemme. Eli: yrityksiä, työtä,

Tulevilta valtuutetuilta edellytetään valppautta ja perehtyneisyyttä päätösten tekoon. Aika tulee olemaan haastava. Yhtä näin suurta uudistusta ei ole aiemmin tehty, toimintaympäristö tulee merkittävästi muuttumaan.
Uusi kuntalaki kokonaisuudessaan tulee voimaan 1.6.2017. Uuden lain 1 §:n mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kuntastrategian merkitys korostuu, mikä on hyvä asia. Strategian laatiminen, ja sen toteutumisen arviointi, sekä seuranta ovat tällöin tärkeitä. Kuntaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti.

Strateginen ajattelu edellyttää, että osataan riittäväsi liikkua menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Tämä edellyttää runsaasti keskustelua seminaarien ja iltakoulujen muodossa eri tahojen kanssa. Siitä on lähdettävä, että on kartoitettava tarkkaan tämän hetkinen tila kunnassamme.

Nyt, jos koskaan on tulevien päättäjien suhtauduttava yhteisten asioiden hoitoon vakavasti. Kuntien tulevaisuus on monin tavoin avoin ja sen roolit sekä toimintatavat ovat muuttumassa. Keskeisintä on löytää oikeat painopisteet ja sopivat toimintatavat. Menestyminen edellyttää omien vahvuuksien löytämistä ja strategista sekä pitkäjännitteistä päätöksentekoa.

Itsenäisinä tulevat säilymään ne paikkakunnat, jotka ovat huolehtineet elinkeinoelämästä ja sitä myötä työllistämisestä.  

Tulihan tästä nyt pitkänlainen vuodatus. Kiitos niille, jotka jaksoitte lukea loppuun saakka.
Otan mielelläni vastaan kommentteja. Puh. 0400-280790

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu, Pyhäjärvi ryhmä

 

 

 

 

Yhteisten asioiden hoidosta

Hyvä valtuutettu ajaa koko kunnan etua

Edellä oleva otsake on Yle Uutisvahti sivulta. Artikkeli perustuu Kunnallisalan kehittämissäätiön tekemään kyselyyn. Kyselyn mukaan 82 % vastaajista arvostaa sitä, että valtuutettu pitää yhteyttä äänestäjiin, ajaa määrätietoisesti näiden etua, on räväkkä, aloitteellinen ja esiintymiskykyinen. Hyvä kunnanvaltuutettu on ennen kaikkea itsenäinen ja ajaa koko kunnan etua.

Puolueuskollisuudella ei ole kyselyyn vastanneiden mielestä niin väliä, jos vain ehdokkaiden joukosta löytyy ns. hyvä tyyppi.

Tästä tuoreesta uutisoinnista tuli kimmoke kirjoittaa omia näkemyksiä em. asiasta ja vähän muustakin. Miten meidän valtuutetut ovat toimineet? Se on jokaisen itse arvioitava. Omalta osaltani olen lehdissä ja blogeissa parhaani mukaan kirjoittanut kiinnostavista päätöksistä ja siten pitänyt yhteyttä kuntalaisiin. Puoluekuriin en voi yhtyä silloin, kun se sotii minun näkemystäni vastaan.

Mielestäni pienissä kunnissa ei tarvita ollenkaan puoluepolitiikkaa. Olen varma, että jos Pyhäjärvelläkin valittaisiin valtuustoon henkilöitä, joilla on mahdollisimman paljon edellä lueteltuja ominaisuuksia, unohtamatta eri sukupuolet ja ennen kaikkea nuoret, päätöksentekokulttuuri muuttuisi.
Olisi mielenkiintoista, jos meillä tehtäisiin vastaava kysely.

Kalevi Lehtomäki reposteli kirjoituksessaan viime Pyhäjärven Sanomissa joulukuun valtuuston kokouksesta. Sanat ”keskusteluja” ja ”valmistelu” toistuivat kirjoituksessa toistamiseen. Ensimmäisessä kappaleessa hän toteaa: että ” valtuutetut on valittu päättämään. Ei keskustelemaan vain valtuustossa ja valittamaan menneistä asioista.” Minun mielestä valtuustonkokoukset ovat nimenomaan paikka, jossa valtuutettujen tulee saada ja pitää sanoa mielipiteensä käsiteltävään asiaan. Namo lähetykset kuntalaisille tulee avata, se toisi kaivattua avoimuutta asioiden käsittelyssä.  Valitettavasti näyttää siltä, että tällä valtuustokaudella Pyhäjärveä on ”tyhjennetty” määrätietoisesti. Päätökset tehdään pienessä piirissä sinulle minulle tapaan. Lisäksi Pyhäjärven asioista näytetään päätettävän myös Selänteen taholta.

Kalevi, puhut riitelystä. Kuka/ketkä riitelevät?  Puhut neuvotteluista. Nyt valtaapitävät ovat istuneet neljä vuotta, eikö tuona aikana ole ollut mahdollisuus neuvotella. Selännepalvelut kustannuksineen ovat hiertäneet perustamisesta lähtien. Kysyä sopii, ovatko kuntayhtymän edustajamme toimineet   Pyhäjärven ja pyhäjärvisten etuja ajaen. Erittäin valitettavaa on se, että kuntayhtymän hallitus ja johtavat viranhaltijat näyttävät tekevän tärkeitä päätöksiä, joista meille valtuutetuille tieto tulee myöhemmin, tai ei ollenkaan.

Lehtomäki kirjoittaa, että valtuustossa ”voimme antaa neuvottelijoille neuvoja, miten asiat Selänteessä pitäisi hoitaa”.  Toisaalla sanot, ettei valtuustoon tulla keskustelemaan, vaan päättämään asioista. Aika ristiriitaisia lauseita. Selänteen perussopimuksen valuviat tulee korjata välittömästi. Perussopimusta tulee noudattaa kaikilta osin. Joka vuosi tapahtuu vain niin, että talousarvio tulee kuntayhtymän päättämänä meille myöhemmin valtuuston käsittelyyn. Kyse on n. 25 miljoonan kuluerästä. Lehtomäen mielestä siitä ei saisi keskustella! Onko vastuullista kuitata kokouspalkkio pitämällä turpansa kiinni?

Edelleen Lehtomäki kirjoittaa, ettei ole vastuullista perätä 1 milj. säästöjä Selänteestä. Lehtomäki voi ottaa laskimen, varmuuden vuoksi sellaisen, jossa on paperirulla ja istua pöytään. On vain niin, että eri vuosien Selänteen tilinpäätösluvut antavat aihetta moniin kysymyksiin. Esim. henkilöstömenot Pyhäjärven osalta olivat v, 2014 yhteensä 11,2 milj. euroa, v.2015 tilinpäätöksessä 11,9 milj. euroa, joka merkitsisi arviolta noin 300 henkilön työpanosta sote asioiden hoidossa Pyhäjärvellä! Minulle on kyllä kerrottu, ja Jukka Lehtosaaren antaman selvityksen mukaan noin 220 henkilöä tarvitaan Pyhäjärven soteasioiden hoitoon. Lehtomäki voi katsoa Selänteen talousarviosta, että nyt on vuodelle 2017 jostain syystä budjetoitu 10,1 milj. Mitä tuo 1,8 miljoonan euron vähennys nyt sitten tarkoittaa? Miten tuo määräraha yht´äkkiä aleni????

Olemme kärvistelleet useita vuosia ilman vakituisia lääkäreitä. Selänteen edustajat ovat koettaneet saada meille lääkäreitä, miksi Selänteen edustaja? Jos meille haetaan lääkäreitä, on täysin selvää, että kaupungiltamme on oltava edustajat. On laadittava näyttävä ”tietoiskupaketti” paikkakunnastamme ja iloisen, positiivisen luonteen omaavat henkilöt vastaanottokaartiin.

Paikkakuntamme tarvitsee oman Selännevastaavan, Mielestäni hänen tehtäviinsä kuuluu laatia talousarvio meidän tilauksemme perusteella ja tuoda se valtuustomme päätettäväksi. Hänen tulee seurata tarkkaan Pyhäjärven budjetin noudattamista. Tärkeää on myös selvittää yhdessä henkilöstön kanssa uudenlaisten toimintatapojen käyttöönottoa ja toimintojen kehittämistä. Olen varma, että ammattitaitoinen sotevastaava tienaa kyllä oman palkkansa.

Lehtomäki toivoo, että kaikki lisämäärärahaesitykset menisivät hallituksen asettaman tasapainottamistyöryhmän kautta. Eiköhän Kalevi ole niin, että määrärahoista päättää valtuusto. Olen miettinyt, mikä tällainen ryhmä on?  Byrokratiaa, Samaisia ihmisiä istuu kaupunginhallituksessa. No, tuleehan sieltä kokouspalkkio.

Vielä hieman taloudesta. Lehtomäki kirjoittaa investoinneista, joilla olisi vaikutusta tulokseen. Poistojen kautta kylläkin, mutta vuosikatteen ollessa alijäämäinen, on syöty enemmän kuin tienattu. Vuoden 2016 tilinpäätös tullennee olemaan n. 4 milj.alijäämäinen. Tänäkin vuonna (2017) syömävelkaa otetaan lisää lähes miljoona euroa. Vuosikatteen tulisi kestää poistojen tekemisen.

Näillä ajatuksilla tällä kertaa.

Seuraava kirjoitukseni koskee sote- ja maakuntauudistusta.

Pyhäjärvi 16.1.2017

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu, Pyhäjärvi ryhmä

 

Kahdeksan vuotta keskusteluja?

Kahdeksan vuotta keskusteluja?

 

Pyhäjärvi säilyy kuntayhtymä Selänteessä. Kymmenen valtuutettua oli eri mieltä. Olin yksi heistä. Perustelin asiaa taloudellisilla seikoilla. En lähde niitä erittelemään ja toistamaan, koska olen aikaisemmissa blogeissani niistä kirjoittanut. Tiivistettynä: tänä vuonna on tulossa kaupungille n. 5 milj. alijäämää, ensivuodelle budjetoitu -1,8 milj. seuraavilla kahdelle yli 2 miljoonan alijäämät. Eli ylijäämät on menetetty 2-3 vuoden sisällä, minua huolestuttaa jo syvästi. Selänteen raskas organisaatio (en tarkoita käsipareja, jotka ovat arvokkaassa perusterveydenhoidossa, lasten- ja perheiden, sekä vanhusten parissa), ”tien” päällä olo, tiimit, kokoukset, palaverit jne. vie aikaa ja rahaa.

Uskallan väittää, että soteasioiden hoito omissa käsissä toisi monenlaisia hyötyjä taloudellisuuden lisäksi; oma työympäristö, johon voisi vaikuttaa, tutut asiakkaat, hyvä tuttu tiimityö ja sen kehittäminen, matkustamiset pois, pysyvät lääkärit ja hoitajat ym. Näin minulle ovat kertoneet monet, monet Selänteen palveluksessa olevat.

Valtuuston kokouksessa 29.12.2016  keskusteluun nousi myös va. Veikko Tikkasen erittäin ansiokkaasti tehty esitys, jonka hän oli tuonut hallituksen käsittelyyn.  Hallituksessa hänen esityksensä kaatui äänin 5-2. Kj. Tikkasen esityksen puolesta äänestivät Lehtinen ja Varis. Vastustajina olivat Kauranen, Leskinen, Tikkanen, Hynninen ja Karvonen.

Valtuustossa valtuutettu Ari Varis teki esityksen, joka pohjautui em. va. Veikko Tikkasen hallituksessa tekemään ehdotukseen.

Va. kaupunginjohtaja Veikko Tikkasen ehdotus oli:  kuntayhtymässä pysytään, mutta Pyhäjärven kaupunki päättää välittömästi ryhtyä neuvotteluihin Selänteen kanssa yhtymän perussopimuksen, taloudenhoidon ja raportoinnin saattamiseksi kuntalain ja yhtymän oman sisäisen valvonnan ja muiden ohjeiden säätämälle kannalle.

Nämä ehdotetut kohdat ovat: Sairaalaan käyttö, kansalaistoiminta ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, lääkäripalveluiden lisääminen pikaisesti. Valmistelutehtäviin on ryhdyttävä välittömästi, jotta asukkaiden sote-palvelut turvataan mahdollisimman kattavasti lähipalveluina.

Ehdotuksen puolesta äänestivät: Varis, Päivärinta, Kyllönen, Leppäharju, Puro, Koski, Jauhiainen, Liuska, Pietikäinen, Nurminen, Tammela, Tuikka ja Aulakoski. (13)

Tämä ehdotus ei passannut tietyille valtuutetuille: Kauranen, Rapo, Leskinen, Tikanmäki, Sarkkinen, Lehtomäki, Kauko Tikkanen, Piippo, Hynninen, Kangasharju, Pasi Korhola, Asko Torssonen ja Aimo Karvonen (13), jotka äänestivät esityksen kumoon. Puheenjohtaja (pitäjäneuvos) Sarkkisen ääni ratkaisi, että mikään ei muutu. Selänne jatkaa, me pumppaamme rahaa – siihen asti kun riittää.

Että näin.  Päivärinta vetosi hallituksen puheenjohtaja Kauraseenkin, että hän vetäisi hallituksen esityksen pois ja, että tehtäisiin kerrankin yksimielinen päätös. Sisältyihän Variksen ehdotukseen (pohjautui siis Veikko Tikkasen esityöhön) pelkästään hyviä asioita Pyhäjärven kannalta katsottuna.

Asko Kauranen sanaili, että asioista pitää keskustella Selänteen kanssa. Tämän lauseen olen kuullut Kauraselta kumppaneineen kymmeniä kertoja. No, herroilla on ollut siihen kyllä mahdollisuus! Miksi eivät ole keskustelleet? Ja jos ovat, tämäkö on tulos?

 Lääkäritilanne ei ole parantunut. ”Selänteestä” vastataan, että on huono saada Pyhäjärvelle lääkäreitä ja siksi olemme keikkalääkäreiden hoidettavina. Mikähän Pyhäjärvestä tekee sen huonomman kuin naapureista. Meillä on järvi ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Väitän, ettei asian tiimoilta ole tehty juuri mitään. Kokeneiden lääkäreiden palveluita voidaan saada nopeastikin käyttämällä esim. palveluseteleitä perusvastaanottojen hankintaan. Yhteistyökykyiset ja neuvottelutaidon omaavat omat edustajamme hoitamaan aktiivisesti asiaa, ei siihen tarvita Selänteen porukkaa.

Sairaalan käytöstä

Sairaalan käyttämättä tai toisarvoiseen käyttöön jääminen on myös suuri taloudellinen riski. Mikäli lakimuutos, koskien sote järjestämistä tulee voimaan, maakunta voi vuoden 2021 jälkeen päättää, missä toimintayksikössä sote-palveluita tuotetaan. Sairaalan käyttäminen myös laajemman alueen akuuttiosastona ja monipuolisia lääkäripalveluja tuottavana toimintayksikkönä on enemmän kuin tarpeellista. Päättäjinä meidän tulee huolehtia, että olemme etujonossa esittelemässä uutta sairaalaamme. Valinnanvapaus- ja monituottajamalli luo mahdollisuuksia. Maakunta päättää pelveluntuottajat, jotka täyttävät valinnanvapauslain ja maakunnan omat laatukriteerit. Tässä ”skapassa” meidän itsemme, omana kuntana, on oltava aktiivisia. Huolestuttavinta on, että Selänne neuvottelee meidän puolesta, ja homma liukuu…. niin mihin?

Hyvää alkanutta vuotta !

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

Pyhäjärvi ryhmä