TULEVAISUUDEN KUNTA

 

TULEVAISUUDEN KUNTA

 

Valtiovarainministeriön julkaisussa tulevaisuuden kuntien skenaarioista ja visioista 2030 on kuntien tulevaisuutta käsitelty laajasti. Toimintaympäristöt muuttuvat, mutta kunnan rooli osana julkisen hallinnon kokonaisuutta säilyy vahvana. Teknologian, elämäntapojen ja väestörakenteeseen liittyvät muutokset puhumattakaan globaalisesti toimivasta taloudesta, johtavat muutoksiin. Miten tulevaisuuden kunta vastaa muutoksiin? Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat tulevaisuuden kunnan tärkeimpiä perustehtäviä.  Myös sivistyspalvelut edistävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.  Tasa-arvoinen koulutus, opetus ja harrastusmahdollisuudet korostuvat. Kunnat toimivat erilaisissa toimintaympäristöissä, tulevaisuuden kunnan menestystä määrittää kyky uudistua ja uudistaa toimintaansa. Keskiössä ovat monenlaiset kumppanuudet, yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus eri toimijoiden, kuten järjestöjen, elinkeinoelämän, kansalaisyhteiskunnan ja kuntalaisten kanssa.

Uudistuminen ja yhteistyö perustuvat vahvaan tahtotilaan. Kuntalaiset sitoutuvat uudistumiskykyisen kunnan toimintaan, jos kunta tarjoaa mahdollisuuksia vaikuttamiseen. Edellytyksenä on avoin, monikanavainen ja läpinäkyvä viestintä.

Jos kunnan uudistumiskyky ja halu on pieni, se on passiivinen toimija ja käpertyy sisäänpäin. Tällöin kehitetään lähinnä vain omia palveluja. Keskitytään vain totuttuihin toimintatapoihin. Menestyjiä ovat kunnat, jotka ovat rohkeita, eivät tyydy helppoihin ratkaisuihin, vaan uudistavat rooliaan omista lähtökohdistaan eri toimijoiden kanssa etupainotteisesti.

Julkaisussa kunnat jaetaan neljään kategoriaan, innostuneet kunnat, ratkaisuja etsivät, laiskat ja lannistuneet kunnat. Mihin Pyhäjärvi kuuluu ja haluaa kuulua? Tänä aikana Pyhäjärven on tavoiteltava vähintään ratkaisuja etsivään kuntaan. Kaksi viimeistä uhkaa itsenäisyyttämme. Ratkaisuja on nyt haettava uudistamisen kautta. Tärkeää on, että löytäisimme yhteisen tahtotilan, joka on ”juostava” kokoon pikaisesti. Pitää löytää suunta ja ajatus siitä, mihin kunta tähtää. Hyvinvointiin, laadukkaisiin sivistyspalveluihin, luontoon ja turvallisuuteen liittyvät asiat ovat tärkeimpiä. Avoimesti saatavilla oleva tieto ja asukas- sekä asiakaslähtöisyys houkuttelevat osallistumaan joustavin tavoin kunnan toimintaan ja palveluiden keittämiseen yhdessä nuorten kuntalaisten kanssa.  Se vaatii vilpitöntä avoimuutta ja kanssakäymistä. Vaikka valtiovalta ja globaalisaatio asettavat omat tehtävänsä kunnille, päätösvalta on kuitenkin ihmisten arkeen vaikuttavissa asioissa pitkälti kunnissa.  Kunta muodostuu sen asukkaista, huolehditaan siis siitä, että olemme se ratkaisuja hakeva kunta, ja siitä kohti innostuneeseen kuntaan!

Raija Leppäharju

Agenda 2030 -kestävä kehitys

 

Agenda 2030-kestävä kehitys

Mielenkiinnolla lueskelin YK:n jäsenvaltioiden v. 2015 sopimaa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja tavoitteita, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016-2030. Niiden pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. Toimintaohjelma ja tavoitteet koskevat koko maailmaa, mutta ensisijainen vastuu on valtioilla. Kestävää kehitystä on kuvattu siten, että seuraavilla sukupolvilla olisi yhtä hyvät tai paremmat olot maapallolla, kuin nyt. Maailmanlaajuisen pandemian velloessa kansakuntia, on kestävää kehitystä tavoitteineen hyvinkin ajankohtaista tarkastella.

Kestävän kehitys pitää sisällään 17 eri tavoitetta. Niitä ovat mm. saavuttaa ruokaturva, edistää kestävää maataloutta, taata tasa-arvoinen ja laadukas koulutus, varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö, sekä taata turvalliset ja kestävät kaupungit, sekä asuin yhdyskunnat. Nämä ovat tavoitteita, joita voidaan pääsääntöisesti edistää valtion taholta. Jos luonto horjuu, horjuvat terveyden ohella myös muut ihmiselämän peruspilarit: ruoka, vesi ja ilma. Koronan myötä olemme heränneet näkemään luonnon uudella tavalla. Kunnioitus luontoa kohtaan on kasvanut. Kun rajoituksia on päällä, ihmiset ryntäävät metsiin, luontopoluille ja rannoille.

Talouden seisahtuminen yhdessä globaalin pandemian kanssa, ovat koronakriisi isoimmista huolenaiheista. Eu:n elvytyspaketilla pyritään saamaan vauhtia talouden tukemiseen. Vauhdissa talouksien tukemiseen paniikkinappula päällä, mitä tapahtuu? Edistämmekö, vai hidastammeko ekologista jälleenrakentamista koronan jälkeen? Tehdäänkö sittenkin ratkaisuja, jotka eivät tue kestävää kehitystä?

Kuntien rooli

Paitsi valtioilla, kunnilla on myös keskeinen rooli kestävän kehityksen osalla tavoitteiden edistämisessä. Tulevaisuuden kestävä kunta ottaa ihmisen, ympäristön, talouden ja teknologian huomioon tasavertaisesti ja samanaikaisesti kaikessa kunnan suunnittelussa, budjetoinnissa, päätöksenteossa ja toiminnassa.

Kunnat siten kytkeytyvät suoraan kestävän kehityksen tavoitteiden laajaan kirjoon esimerkiksi koulutuksen, hoivan, puhtaan veden, energian, jätehuollon ja kestävän liikenteen järjestämisessä. Suomen kuntien vahvuudet ovat koulutus ja osaaminen sekä, paikallisdemokratiat ja osallistumisen mahdollisuudet. Sosiaalista kestävyyttä kunnat voivat edistää mm. parantamalla työllisyyttä, tarjoamalla palveluita ja vähentämällä syrjäytymistä. Taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi kunnilla on käytössä sopeutumiskeinoja, talouden tulee olla tasapainossa, digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen. Päätöksenteko tulee aina perustua pitkäjänteiseen ajatteluun.

Kestävä kunta turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti. Taloudellinen toiminta sopeutetaan luonnon reunaehtoihin samalla kun tuetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sosiaalisen kestävyyden ytimenä on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja osallisuus, joita kunnat toteuttavat omassa toiminnassaan.

Kuntastrategian päivitys nyt tänä aikana tuo haasteita, mutta on varmasti innostavaa. Se on hyvä laatia rauhassa, sekä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tärkeää on, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat laadinnassa läsnä. Kuulee sanottavan, että meidän pitäisi pian päästä normaaliin elämään. Ajattelisin, että on syytä puhua, uudesta normaalista elämästä, jossa tulevilla sukupolvilla on mahdollista hyvään elämään tasavertaisesti.

Valitettavasti joutuu miettimään, voimmeko enää koskaan pitää raaka-aineiden, ja siten tiettyjen kriittisten tuotteiden saatavuutta itsestäänselvyytenä?

Pyhäjärvi 16.3.2021                   Raija Leppäharju

Kuntien tulevaisuudesta, palvelurakenneuudistuksesta

 Hupsista heijaa, onpa jäänyt julkaisematta 7.9.2020 kirjoittamani blogi.

Selänteen palvelurakenneuudistus on edelleen kesken.

 

Kuntien tulevaisuudesta, palvelurakenneuudistuksesta

Elämme globaalia pandemia-aikaa. Aika vaikuttaa monilla tavoin ihmisen joka päiväiseen elämään.

Pandemia tuo paljon haasteita kunnille ja valtiolle: talous ja sosiaalinen hyvinvointi edellyttää kestävää kehitystä. Miten siihen päästään, onkin jo kokonaisuus, jossa on tehtävää nykypolville ja tuleville polville.

Viime vuodelta kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta teki negatiivisen tuloksen. Pyhäjärvellä alijäämää syntyi vuonna 2019 tilinpäätöksen mukaan 3,2 milj. euroa. Aikaisempien vuosien ylijäämät hupenivat niin, että ylijäämää jäi enää vain hieman yli 700.000,- euroa. Tämän vuoden talousarvio on 3,1 milj. euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelmavuosina 2021 alijämä olisi 2,7 milj. ja 2022 peräti 4,2 milj. euroa. Kaivoksen loppumisen seurauksena verotulot tulevat alenemaan 6-7 milj. eurolla. Näiden lukujen valossa, ja niiden seurauksena kriisikunta kriteerit ovat lähellä.

Taloutta tasapainotetaan eri kunnissa monilla tavoin: on lomautuksia, irtisanomisia, organisaatio muutoksia, veroprosenttien nostoa ym. Yksi yhteinen tavoite on: talouden tasapainottaminen.  Yhtä tärkeää säästöleikkurin lisäksi on tulopohjan lisääminen. Tällöin pitää olla valveilla ja kaikin tavoin edistää yrittäjyyttä, sekä työllisyyttä.

Kuntayhtymä Selänne valmistelee palvelurakenneuudistusta.

 Palvelurakenneuudistus kuntayhtymässä ei ole helppo tehtävä. Jokainen kuntahan haluaisi pitää monipuoliset, lähellä olevat sote-palvelut. Palveluita keskittämällä väitetään saatavan kustannussäästöjä. Mene ja tiedä? On tilastoja siitä, että kuntayhtymien toiminta on sen sijaan lisännyt kustannuksia. Hallintohimmelit kun maksaa.

Kuntalaisen kannalta palveluiden keskittämisillä on suuri merkitys. Mistä saan hammaslääkäripalvelut, missä on päivystys, vuodeosasto jne.

Seläntee kuntayhtymän johto on uutisoinut asiasta. Meillä olisi 25 paikkainen vuodeosasto ja kiireetön lääkärinvastaanotto. Haapajärvellä päivystys dialyysi, lab. ja röngen, sekä välinehuolto ja kiireetön lääkärinvastaanotto. Reisjärvellä arviointiyksikkö ja kiireetön lääkärinvastaanotto tarpeen mukaan.

Pyhäjärven ja pyhäjärvisten näkökulmasta

Meillä on uusi terveyskeskus, joka on kuntalaisten lähin ja tutuin hoitopaikka perusterveydenhuollossa. Palveluiden lisäksi terveyskeskuksissa seurataan ja edistetään väestön terveyttä. Pyhäjärvi on pinta-alaltaan suuri, ja meidän väestön ikärakenne merkittävästi korkeampi verrokkikuntiin nähden. Sairastavuus korkea.

Vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan lääkäripäivystys käyntejä oli Haapajärvellä 3973 kpl, Pyhäjärvellä 4470 ja Reisjärvellä 110.  

Nyt julki tuotu palvelurakenneuudistus Selänteessä merkitsisi merkittäviä heikennyksiä pyhäjärvisten kohdalla.

Pidän tärkeänä ja perusteltuna, että pidämme kiinni terveyskeskuksemme monipuolisesta tarjonnasta. En voi hyväksyä nyt esille tuotua palvelurakenneuudistusta. Hammaslääkäripalvelut, päivystys ja vuodeosasto niiden vaatimine toimintoineen tulee säilyttää uudessa terveyskeskuksessamme. Päivystyksen puuttuminen paikkakunnallamme aiheuttaa ongelmia siinäkin muodossa, että voi käydä niin, että jätetään menemättä päivystykseen, joka voi vain pahentaa hlön sairautta, ja sitä kautta aiheuttaa lisää kustannuksia.

Kaikilla ei ole autoa, ja jos tuttavapiirissäkään ei ole, tulee varsinaisia ongelmia. Lapsiperheiden kohdalla esim. päivystyskäynti onkin jo haasteellista. Työssä käyvän kohdalla se merkitsisi käytännössä joka tapauksessa useamman tunnin menetyksen.

Kiireettömän ajanvarauksen keskittämistä voi harkita.

Huomattavaa myös on, että keskittäminen esim. päivystyksen osalta vaikuttaa eittämättä myös elinvoimaisuuteemme.

Ja, eihän niiden keskittäminen Haapajärvellekään ole ilmaista, joudummehan niistä kuntana oman osuutemme maksamaan sen lisäksi, mitä kustannuksia se aiheuttaa kuntalaisen kukkarolle. Järkevää ei ole myöskään se, että uusi terveyskeskuksemme jäisi ”tyhjäkäynnille”.

Pidetään siis huoli siitä, että palveluita ei heikennetä! Himmelit pois!

Pyhäjärvi 7.9.2020

Raija Leppäharju