KOULUVERKKOASIAA

KOULUVERKKO

Olemme käymässä kouluverkkokeskustelua, jolloin tarkastelun tulee olla laaja-alaista ja se tulee perustua huolelliseen kouluverkkosuunnitteluun.

Koulurakennus, tässä tapauksessa Ruotasen koulun, toimintoineen on osa sekä kunnan kouluverkkoa, että kunnan palveluverkkoa. Palveluverkon näkökulmasta katsottuna  on syytä kartoittaa kuntamme tuottamien ja organisoimien palveluiden kokonaisuutta, johon myös kouluverkko yhtenä osana kuuluu.
Nyt tarvitaan kokonaisharkintaa, jolloin meidän pitää tarkastella muutakin kuin koulun taloutta.

Taloustieteessä keskeinen väittämä on mittakaava – eli skaalaetu, jonka mukaan suurempi yksikkö olisi pientä yksikköä tuottavampi. Mutta vaikka pelkän talouslaskelman perusteella pienen koulun asema (tässä tapauksessa ei ole kyse edes ns. pienestä koulusta)muuttuisi epäedulliseksi, tulee kouluverkkoasiaa ajatella kokonaisharkinnan näkökulmasta. On huomioitava koulun ja koulurakennuksen muut arvot niin opetukselle kuin asuinalueelle.

Koulu on jo perinteisesti nähty alueensa elinvoimaisuuden edistäjänä ja vetovoimaisuuden takeena. Tämä on suuremmassa arvossa juuri paikkakunnilla, joissa palvelut ovat vähenemässä, kuten meillä nyt on.

Uuden opetussuunnitelman keskeisinä tavoitteina on vahvistaa oppilaan aktiivisuutta, lisätä opiskelun merkityksellisyyttä ja mahdollistaa onnistumisen kokemukset jokaiselle oppilaalle. Keskeistä on oppiminen, jolloin luokkahuoneen lisäksi oppimisympäristöinä käytetään yhä enemmän myös koulun ulkopuolisia ympäristöjä. Meillä nyt olevat ns. kyläkoulut, Ranta, Emolahti ja Ruotanen antavat siihen oivat mahdollisuudet, sanosiko luonnon keskellä.

Mikäli maakuntauudistus tulee voimaan, sivistyspalveluiden järjestäminen ja hyvinvoinnin edistäminen ovat keskeisiä kunnan tehtäviä. Puhutaan jopa, että tulevaisuuden kunta on sivistyskunta. Tulevaisuuden kunnan muita tärkeitä  tehtäviä ovat mm. hyvinvointirooli, osallisuus- ja yhteisörooli, elinympäristörooli, yhteisöllisyys- ja kumppanirooli. Mitä muita muutoksia maakuntahallinto tuo tullessa on vielä epäselvää. Kouluverkon kattavuus ja sisältö ovat kysymysmerkkejä. Tulevaisuudessa tapahtunee muutoksia opetusjärjestelyssä, palvelukokonaisuuksissa, fyysisen kouluveron ja sähköisen kouluverkon virtuaaliympäristössä.

Opiskeluympäristönä parhaimmillaan toimii koko kylä. Näin olen ymmärtänyt myös Ruotasella olevan. Onhan koululla päiväkoti ja monenlaista harrastetoimintaa. Yhteisöllisyys on vahvaa. On tutkittu, että oppilaan näkökulmasta oppimista parhaiten edistää kouluympäristö ja ilmapiiri. Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on omiaan edistämään positiivista koulun toimintaa.

Arvoisat valtuutetut

Pyhäjärven kaupungin taloudellinen tilanne on heikkenemässä, sen me tiedämme. Kaivoksen loppuminen näillä näkymin v. 2019 tuo valtavan haasteen paikkakuntamme olemassaololle. Sote- ja maakuntauudistus on tulossa, millaisena, se jää nähtäväksi. Olemme irtaantuneet Selänteestä. Vuoden 2018 aikana meillä on suuri tehtävä päättää tähän liittyvistä asioista sotemenojen alentamiseksi.

Mielestäni tärkein tehtävämme on tehdä ratkaisuja, joiden avulla saamme paikkakunnallemme työpaikkoja. Tällöin kehittämiseen on panostettava rohkeasti ja välittömästi. Kaivoksen uusiokäytön kartoitus on meneillään. Toivotaan, että saamme sinne toimintaa. Paitsi kaivoksen uusiokäyttö, on paikkakuntamme tulevaisuus siitä kiinni, saammeko tänne yritystoimintaa.  Säästöjen hakeminen on tehtävä kokonaisvaltaisen harkinnan perusteella. Arvelisin, ettei tällainen yhden koulun lakkauttaminen ole omiaan edistämään elinvoimaisuuttamme. Päinvastoin. Vaikutukset kuntalaisiin tulevat olemaan masentavia. Kunnan imagoon ja vetovoimaisuuteen koulun sulkemisella on valtavat vaikutukset. Onko meillä siihen varaa?

 Nyt esitetty Ruotasen koulun kiinnipano vie työpaikkoja, joiden seurauksena, mikäli nämä ihmiset muuttavat täältä pois, vähenee myös verotulot.

Kouluverkkoasia tulee ottaa osaksi paikkakuntaamme koskevaa kokonaissuunnittelua, kuten jo aikaisemmin totesin. Kokonaissuunnittelulla tarkoitan sitä, että ratkaisuilla saadaan kestävä pohja paikkakuntamme olemassaololle. Siihen saakka, kunnes kokonaisvaltainen kartoitus, jossa kuntalaiset ovat suunnittelussa mukana, niin Rannan, Ruotasen ja Emolahden koulut tulee säilyttää.

Meillä on n. 10 milj. euron arvopaperit. Nyt on se, sanoisiko viimeinen hetki, ottaa niitä käyttöön. On sanottu, että ne on joskus korvamerkitty siten, että ne voidaan käyttää investointeihin. Kysynkin, mikä on sen tärkeämpää, kuin investoida lastemme ja perheidemme hyvinvointiin.

Pyhäjärvi 27.11.2017

Raija Leppäharju

Kansanliike Pyhäjärvi

Edellä olevan kirjoituksen luin tänään valtuustonkokouksessa.