Pyhäjärvi -mikä on tulevaisuus?

PYHÄJÄRVI- mikä on tulevaisuus?

Elämme muutosten aikaa. Muutosten, jotka tulevat toteutuessaan vaikuttamaan merkittävästi niin kuntalaisiin, kuin kuntamme tulevaisuuteen. Sosisaali- ja terveydenhuoltoa, sekä maakuntahallintoa koskevien (mahdollisesti) lakimuutosten voimaan astuminen ei ole kaukana. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet täällä reunakuntana tullennevat heikentymään. Uudistuksessa monet asiat vaikuttavat vielä raakileilta. Esim. soten yhtiöittäminen on asia, joka hiertää puoluekentässä.

Yhtiöittämisen myötä häviää näkyvyys ja avoimuus verorahoilla hankittuun toimintaan. Tieto menee yhtiöityksellä pimentoon, eikä se enää ole julkisuuslainsäädännön piirissä. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta määrittelee viranomaisten asiakirjat lähes poikkeuksetta julkisiksi. Syntyvien yhtiöiden pitäisi olla edes joiltain osin julkisuusperiaatteen piirissä juuri sen vuoksi, että onhan kyseessä kuntalaisten verorahat. Tässä on vielä kehitettävää, jotta avoimuus säilyisi. Mielestäni uudistuksessa mennään taas niin vauhdilla, ettei kenttä ehdi mukaan. Mm. lääkäriliitto on tämän todennut. Ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyminen maakuntien hoidettavaksi johtaa siihen, että olemme aika kädettömiä vaikuttamaan omiin asioihimme. Mutta, se juna kulkee… kulkee. Pelkään pahoin, että monet, monet levottomat yöt vielä nukutaan, ennen kuin homma on paketissa. Ja kun pakettia avataan, havaitaan se sisällöltään jälleen sellaiseksi, että siihen mahtuisi vielä jotain, tai siitä pitää ottaa jotain pois.

Mutta otsakkeeseen
Sosiaali- ja terveyspalvelveluiden siirtyminen maakunnallemme jättää jälkeensä ”tynkä” kunnan. Kuntaamme jää päivähoito, esiopetus, peruskoulutus, lukio, nuorisotyö, hyvinvointi- ja elinvoimapalvelut, kulttuuripalvelut, kaavoitus ja rakentaminen. Nämä pääpiirteittäin.

Kuntamme joutuu uudistuksessa siirtämään soteasioihin n. 60 budjetista maakunnalle. Tuskin se siitä kovin paljon muuttuu Selänteeseen nähden. Olkoonkin, että tavoitellaan säästöjä. Isompi organisaatio kun pakkaa syömään rahaa enemmän, kuin tehokas pienempi organisaatio. Jäljelle jäävällä vajaalla 20 miljoonalla eurolla meidän tulee hoitaa edellä mainittuja tehtäviä. Väestömäärän alentuessa tulee vastaan kysymyksiä: tarvitaanko kuntaa ja sen organisaatiota enää, voiko pienemmällä lompakolla toimia ja miten? Olemme vedenjakajalla.  Viekö aallot ulapalle päin, vai kuohuvatko rantaan päin?

Nyt olemme tämän totuuden edessä. Pyhäjärven säilymisen kannalta on ratkaisevaa kuntamme elinvoimaisuus, jotta voidaan hoitaa kunnille määrättyjä tehtäviä. Elinvoimaisuus edellyttää, että meillä on TYÖPAIKKOJA. Se taas edellyttää, että meillä on yrityksiä. Yksinkertainen kaava, mutta ei niin helposti toteutettava.

Viime aikoina ja viime vuosina elinkeinojen, sekä elinvoimaisuuden hoitaminen on jäänyt lapsen kenkiin. On aivan liikaa pyöritty kaivoksen ympärillä. Kun nyt näyttää siltä, että kaivos loppuu, on tietysti hyvä haarukoita sitä, mitä toimintoja siellä voisi olla. En kuitenkaan usko, että nyt meneillä olevilla hankkeilla ja projekteilla saataisiin merkittävästi työpaikkoja kuntaamme. Kunta ei voi, eikä saa olla yrittäjä. Sen tehtävänä on luoda puitteet (hyvät sellaiset) elinkeinojen harjoittamiseen. Puitteita ovat mm: kaavoitus, toimitilat, kunnan hankinnat, unohtamatta kunnan markkinointia.

Kuntamme elinvoimaisuuden säilyttämiseksi on viimeinen hetki ryhtyä tosi toimiin: yhdessä.

 Minulta on usein kysytty lääkkeitä nyt vallitsevaan tilanteeseen. Pitkän linjan yrittäjänä ja kuntamme asioita jonkin verran seuranneena reseptin sisältö koostuu monista asioista.

 Ensiksikin ja välittömästi kuntaamme tulee palkata kovan luokan elinkeinoasiamies, jolla on osaamista yrittäjyydestä,  ja jolla on kontakteja, sekä, joka on innovatiivinen. Hänen tulee koota ja kartoittaa kaikki nykyiset yrittäjät ja heidän toiminnat.  Jokaisen yrityksen ja yrittäjän tilanne ja suunnitelmat ovat lähtöalusta. Hänen tulee kartoittaa, mitkä ovat paikkakuntamme vahvuudet. Hänen tulee olla kontakteissa maassamme oleviin suuriin yrityksiin, josko sieltä löytyisi alihankintatöitä. Olisiko käyttöä kaivokselta vapautuviin tiloihin esim. metallipajateollisuuteen?

Ehkä kaikkein parasta on löytää ykkösasia, jota kohden sitten kaikki yhdessä kuljemme: kuntalaiset, viranhaltijat ja päättäjät. Olen tuonut monessa yhteydessä ajatuksen Suomen parhaasta vanhustenhuoltopitäjästä. En tarkoita nyt yhtä senioritaloa, vaan, että koko kaupunki rakennetaan sitä silmällä pitäen. Tämän paketin markkinointi kaikilla tahoilla. Huono huoltosuhde on käännettävä mahdollisuudeksi ja voimavaraksi.  Íkäihmisten kaikkinaiseen hyvinvointiin liittyvät innovaatiot ovat mielestäni hyviä yritysideoita. Maaseutumaisen kaupungin rakentaminen tähän tarkoitukseen tuo kaivattua työtä. Rakentamista, puuteollisuutta,  palveluita, kuljetustoimintaa… luettelo on pitkä. Lyhyesti sanottuna: panee rattaat pyörimään, vahvistaa yrittäjiemme kannattavuutta ja mahdollistaa työllistämisen.  Lähetystö opetusministeriöön: geriatriaan erikoistuvien lääkäreiden koulutus, dementiatutkimus jne. Elintarvikkeet omasta pitäjästä, mikä turvaisi myös maatalouden jatkuvuutta.

Kun löydämme ykkösasian, on luotava strategia, jota kaikki tahot tukevat. Uskon vahvasti, että näillä eväillä saavutamme elinvoimaisuutta kuntaamme, ja voimme pitää paikkakuntamme asuttuna.

Vahva elinvoimaisuus mahdollistaa kunnille asetetut tehtävät. Ilman elinvoimaisuutta niitä ei voida järjestää.

Kuntatalous on syöksymässä alakierteeseen, ylijäämät hupenevat vauhdilla. Ellei pikaisesti ryhdytä rohkeisiin avauksiin, paikkakuntamme tulevaisuus on vaakalaudalla!  Sitähän me emme toivo.

Kaiken kaikkiaan: ON AIKA TOIMIA! Toivon, että muutos yhteiseen tekemiseen alkaa välittömästi. Siihen tarvitaan enemmän kuin ripaus suolaa. Siihen tarvitaan yhteistyötä ja vahvaa otetta päättäjien taholta, vain siten paikkakuntamme tulevaisuus turvataan.

Pyhäjärvi 4.2.2017

Raija Leppäharju
kupunginvaltuutettu