VALITUT PALAT 2019
Vuosi 2019
on loppumaisillaan. Mielessäni pyörii asiat, joita kuluneen vuoden aikana on
tapahtunut. Itselleni, niin kuin
muillekin, on tullut yksi vuosi elämän lankaan lisää, joka on ripustautunut
reppuumme. Repussa on varmaan meillä itse kullakin iloa, surua, toiveita,
onnistumisia, epäonnistumisia, uskoa…
Minun
reppuni sisällöstä kerään tähän kirjoitukseeni valittuja paloja v. 2019
tapahtumista Pyhäjärven kaupungissa.
TALOUS
Pyhäjärven
kaupungin taseessa on edellisiltä vuosilta ylijäämää 3,9 milj. euroa. Tämän
vuoden budjetoitu alijäämä on 3,8 milj. euroa. On siis kiikunkaakun selviämmekö
tämän vuoden jälkeen niin, että olisimme plussalla. Ensi vuoden budjetoitu alijäämä on – 3,1 milj.
euroa ja vuosien 2021 alijäämän on arvioitu olevan - 2,7 mil. euroa
alijäämäinen. Samoin2022 alijäämän on arvioitu olevan alijäämäinen jopa -4,2
milj. euroa. Eli vuoden 2022 jälkeen meillä on taseessa alijäämää yhteensä – 10
milj. euroa! Alijäämäisyyteen vaikuttaa merkittävä verotulojen lasku, etenkin
yhteisöverojen, joskin valtionosuudet sitä osaltaan paikkaa.
Alijäämäisyys
julkistaloudessa on rakenteellinen, eikä se ole ainoastaan Pyhäjärven ongelma.
Alijäämäisyys tulee valtiovarainministeriön mukaan kasvamaan lähivuosina. Sitä
heikentää etenkin vaimeneva talouskasvu ja väestön ikääntyminen. Maamme uudella
hallituksella on siten haastetta kerrakseen.
Kaupunkimme
kannalta alijäämäisyys tarkoittaa sitä, että joudumme joka vuosi ottamaan lainaa
kattaaksemme käyttötalousmenot. v. 2017 lainamäärä oli 22,6 milj., v. 2018
vastaavasti 25 milj. ja v. 2019 budjetissa se on jo yli 26 milj. euroa.
Omavaraisuus asteemme on laskenut huolestuttavasti. v. 2014 se oli 83,7 %, kun
se v. 2018 oli enää 52 %. Omavaraisuusaste kunnissa on hyvä, jos se ylittää 70
%.
Valitettavasti
täytyy todeta, ettei hyvältä näytä. Arviointimenettelyyn joutuminen on todella
suuri. Ratkaisuja talouden tasapainottamiseen on haettu monin tavoin. Ne eivät
kuitenkaan ole riittäviä. Selännekustannukset ovat merkittävin osuus
menoistamme (lähes 62 %). Joten on selvää, että niiden osalta riittää
haastetta. Rakenteellisia muutoksia ja toimintojen uudelleen organisointia
ilman, että peruspalvelut olennaisesti heikentyisivät, ovat enemmän kuin
tarpeellisia. Miten se tehdään siten, että etenkin meidän ikääntyvä väestö ei
joutuisi liiaksi kärsimään ja maksamaan?
VUODEN 2019 TÄRKEIMPIÄ PÄÄTÖKSIÄ
1. 1. Valtuusto päätti äänestyksen
tuloksena 30.9.2019 akuuttivuodenosaston, sekä arviointi- ja vuorohoitoyksikön
toiminnallisista muutoksista. Tässä päätöksessä vuorohoito ryhdytään
järjestämään toimeksiantosopimuksilla, palvelusetillä ja tarvittaessa ostopalveluna.
Näin siksi, että Köpsiltä ko. toiminta loppuu. Arviointiyksikkö toteutetaan
sisäisin toiminnallisin järjestelyin.
Vuorohoito on erittäin tärkeä monille ikääntyneille
henkilöille, ja omaishoitajille. Toivottavasti tehty päätös ei johda siihen,
että vuorohoidon saaminen vaikeutuu. Mielestäni olisi voitu vuokrata Köpsin
tilat Addentolta, ja jatkaa toimintaa siellä.
2. 2. Tuloveroprosenttia vuodelle 2020
nostettiin 20,75 prosentista 21,75 prosenttiin. Samoin kiinteistöveroissa
tehtiin korotuksia.
3. 3. Kotihoidontuen maksamista jatketaan.
Suuruus on 150,- euroa/perheen nuorimmasta alle 3 vuotiaasta lapsesta, kun
lasta hoidetaan kotona.
4. 4. Asemakaavan muutos keskustaajamaan
hyväksyttiin joulukuun valtuustossa. Muutos koskee lähinnä
liikennejärjestelyitä, uusia tontteja ja olemassa olevien tonttien
rakennustehokkuutta. Käytännössä rakennetaan uusi katu kaupungintalolta
Emolahden tielle, kevyen liikenteen väylä sama suuntaisesti ja uusi katu
Rillantorin ja entisen OP:n välistä. Torkkolantie jatketaan uuteen radan
suunteisesti kulkevaan katuun.
5. 5. Hautakankaan tuulivoimapuistoa
koskeva sopimus kaavoituksen käynnistämisestä Infinergies Finland Oy:n kanssa
on hyväksytty. Osayleiskaavan valmistuttua em. yrityksen tavoitteena on
rakentaa noin 30-40 tuulivoimalaitosta, joiden yksikköteho on noin 6-8 MW.
Osayleiskaava tulee sitten aikanaan valtuustoon. Tavoitteena sopimuksessa on,
että osayleiskaava valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.
Aikamoinen ristiriita ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä. Arvostettu
saksalainen lehti GEO on käsitellyt elokuun numerossa laajalti tuulivoimaloiden
haittavaikutuksia. Kirjoituksen otsake on osuvasti ”Hyvää ilmastolle, huonoa
luonnolle”. Massiivisten tuulivoimaloiden vaikutus terveyteen on vielä tyystin selvittämättä.
Edelleen miten varmistetaan se, ettei purkaminen jää sittenkin, vakuuksista
huolimatta, paikkakunnallemme ja maanomistajille?.
6. 6. Budjetti vuodelle 2020,
taloussuunnitelmavuodet 21, 22
Valtuusto päätti 10.12.2019 pitämässään kokouksessa, ettei
kulttuurin ja liikunnan monitoimitaloa lähdetä rakentamaan ensi vuonna, vaan se
on suunnitelmissa aloittaa v. 2022. Mielestäni tämä on oikea ratkaisu ottaen
huomioon synkkenevän taloustilanteemme. Tilatarve on olemassa, mutta päättäjänä
joudun kantamaan vastuuta siitä, mitä jätän jälkeeni? Onko kuntalaiset valmiita
maksamaan veroina, maksuina yhä enemmän. Kunnallisvero tullennee nousemaan myös
vuodelle 2021. Mielestäni tilan rakentaminen voidaan aloittaa, jos sille löytyy
vuokraa maksavat käyttäjät. Kirjaston osalta näyttäisin vihreää valoa, se
kuuluu mielestäni Suomalaiseen yhteiskuntaan. Honkavuoren hiihtokeskuksen kehittämiseen (parkkipaikka ja huoltorakennukset) investointiosioon valtuusto päätti äänestyksen jälkeen antaa 165.000,- euroa. Asia keskustelutti valtuustossa. Itse vastustin asiaa seuraavilla perusteilla: a) Taloutemme kantokyky. b) Tasapuolisuus eri alueiden kehittämiseen yhtä aikaa. c) Vision etsiminen ja laatiminen yhdessä kuntalaisten ja eri tahojen kanssa. Näiden ”paketointi” ja kehittäminen, sekä markkinointi elinvoimaisuutemme ja matkailumme kehittämiseen. Tällöin esim. satama-alueen kehittäminen, yhdeksi käyntikortiksi paikkakunnallemme olisi syytä ottaa koriin, Honkavuori, lentokentälle uutta toimintaa, esim. moottoriurheilukeskus, risteysalueelle biopolttoainekeskus, kaivoksen uusiokäyttö jne.
Selänne on asettanut taloustoimikunnan valmistelemaan säästöjä kuntayhtymälle. Tulossa on rakenteellisia muutoksia ja palveluiden keskittämisiä. Mitä ne ovat, jää nähtäväksi, sekä myös se, miten ne näkyy kuntalaistemme arjessa, ja mitkä palvelut ovat Pyhäjärvellä?
Keskipohjanmaa lehti 10.12.2019 uutisoi mm. seuraavaa:
”Säästökeskustelujen varjossa on Selänteen johtavat
virkamiehet ja luottamushenkilöt kaikessa hiljaisuudessa miettineet mittavia muutoksia
Haapajärven, Reisjärven ja Pyhäjärven yhteiselle toiminta-alueelle.” Lehden
mukaan Haapajärvelle ollaan keskittämässä mm. dialyysi ja lääkäripäivystys klo
8.00-16.00. Vuodeosasto Selänteen
alueella tulisi olemaan Pyhäjärvellä. Mutta lehdessä kirjoitetaan, että mikäli
Haapajärvelle tehdään tilat laboratoriolle, arviointiyksikölle ja dialyysille,
samalla tilat tehdään myös vuodeosastolle. Edelleen lehdessä todetaan:
Terveyskeskuksen vuodeosasto on ydintoimintaa, jonka tueksi tarvitaan
lääkäripalvelua. Haapajärvi tekee ratkaisuja terveyspalvelujen tulevasta
tasosta. Reisjärvi on aloittanut terveyskeskuksen tiloja ja tulevaa
tilatarvetta koskevan kartoituksen.
Kaikista edellisistä seikoista. mitä tuleman pitää, lehden
mukaan vielä vaietaan. Kuntayhtymän hallitus (johon kuuluu 4 Haapajärveltä, 3
Pyhäjärveltä ja 2 Reisjärveltä) tekee virallisen esityksen jäsenkuntien
valtuustoille. Tällöin vaaditaan jälleen yhtäpitävät päätökset, muutoin asia
menee kuntayhtymäkokoukseen, jossa taas enemmistö päättää.
Lueskeltuani lehden artikkelia huoleni kasvoi. Päivystykseen
meno matkan pituuden vuoksi vaikeutuu ja aiheuttaa kustannuksia
kuntalaisillemme. Säilyykö meillä loppujen lopuksi vuodeosasto? Miten käy
labran ja röntgenin?
Summasummaarum
En varmaan ole yksin huolieni kanssa, mutta toivon, että
kuntalaiset osallistuisivat keskusteluun. Ja kaupungin tehtävänä on luoda
puitteet osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen. Niitä ovat
kuntalaisraadit, valtuustonkokousten videoinnit, valmistelunvaiheiden (etenkin
suuria asioita koskeva) julkituominen ja avoin päätöksentekokulttuuri.
No niin, tämmöinen kirjoitus Valitut palat teemalla.
Oikein hyvää Joulunaikaa ja antoisaa vuotta 2020
Pyhäjärvi 12.12.2019
Raija Leppäharju
kaupunginvaltuutettu
Kansanliike Pyhäjärvi ry