torstai 12. joulukuuta 2019

VALITUT PALAT V. 2019


VALITUT PALAT 2019
Vuosi 2019 on loppumaisillaan. Mielessäni pyörii asiat, joita kuluneen vuoden aikana on tapahtunut.  Itselleni, niin kuin muillekin, on tullut yksi vuosi elämän lankaan lisää, joka on ripustautunut reppuumme. Repussa on varmaan meillä itse kullakin iloa, surua, toiveita, onnistumisia, epäonnistumisia, uskoa…
Minun reppuni sisällöstä kerään tähän kirjoitukseeni valittuja paloja v. 2019 tapahtumista Pyhäjärven kaupungissa.

TALOUS
Pyhäjärven kaupungin taseessa on edellisiltä vuosilta ylijäämää 3,9 milj. euroa. Tämän vuoden budjetoitu alijäämä on 3,8 milj. euroa. On siis kiikunkaakun selviämmekö tämän vuoden jälkeen niin, että olisimme plussalla.  Ensi vuoden budjetoitu alijäämä on – 3,1 milj. euroa ja vuosien 2021 alijäämän on arvioitu olevan - 2,7 mil. euroa alijäämäinen. Samoin2022 alijäämän on arvioitu olevan alijäämäinen jopa -4,2 milj. euroa. Eli vuoden 2022 jälkeen meillä on taseessa alijäämää yhteensä – 10 milj. euroa! Alijäämäisyyteen vaikuttaa merkittävä verotulojen lasku, etenkin yhteisöverojen, joskin valtionosuudet sitä osaltaan paikkaa.
Alijäämäisyys julkistaloudessa on rakenteellinen, eikä se ole ainoastaan Pyhäjärven ongelma. Alijäämäisyys tulee valtiovarainministeriön mukaan kasvamaan lähivuosina. Sitä heikentää etenkin vaimeneva talouskasvu ja väestön ikääntyminen. Maamme uudella hallituksella on siten haastetta kerrakseen.
Kaupunkimme kannalta alijäämäisyys tarkoittaa sitä, että joudumme joka vuosi ottamaan lainaa kattaaksemme käyttötalousmenot. v. 2017 lainamäärä oli 22,6 milj., v. 2018 vastaavasti 25 milj. ja v. 2019 budjetissa se on jo yli 26 milj. euroa. Omavaraisuus asteemme on laskenut huolestuttavasti. v. 2014 se oli 83,7 %, kun se v. 2018 oli enää 52 %. Omavaraisuusaste kunnissa on hyvä, jos se ylittää 70 %.
Valitettavasti täytyy todeta, ettei hyvältä näytä. Arviointimenettelyyn joutuminen on todella suuri. Ratkaisuja talouden tasapainottamiseen on haettu monin tavoin. Ne eivät kuitenkaan ole riittäviä. Selännekustannukset ovat merkittävin osuus menoistamme (lähes 62 %). Joten on selvää, että niiden osalta riittää haastetta. Rakenteellisia muutoksia ja toimintojen uudelleen organisointia ilman, että peruspalvelut olennaisesti heikentyisivät, ovat enemmän kuin tarpeellisia. Miten se tehdään siten, että etenkin meidän ikääntyvä väestö ei joutuisi liiaksi kärsimään ja maksamaan?

VUODEN 2019 TÄRKEIMPIÄ PÄÄTÖKSIÄ 

1.    1.  Valtuusto päätti äänestyksen tuloksena 30.9.2019 akuuttivuodenosaston, sekä arviointi- ja vuorohoitoyksikön toiminnallisista muutoksista. Tässä päätöksessä vuorohoito ryhdytään järjestämään toimeksiantosopimuksilla, palvelusetillä ja tarvittaessa ostopalveluna. Näin siksi, että Köpsiltä ko. toiminta loppuu. Arviointiyksikkö toteutetaan sisäisin toiminnallisin järjestelyin.
Vuorohoito on erittäin tärkeä monille ikääntyneille henkilöille, ja omaishoitajille. Toivottavasti tehty päätös ei johda siihen, että vuorohoidon saaminen vaikeutuu. Mielestäni olisi voitu vuokrata Köpsin tilat Addentolta, ja jatkaa toimintaa siellä.
 
2.    2. Tuloveroprosenttia vuodelle 2020 nostettiin 20,75 prosentista 21,75 prosenttiin. Samoin kiinteistöveroissa tehtiin korotuksia.

3.    3.  Kotihoidontuen maksamista jatketaan. Suuruus on 150,- euroa/perheen nuorimmasta alle 3 vuotiaasta lapsesta, kun lasta hoidetaan kotona. 

4.    4.  Asemakaavan muutos keskustaajamaan hyväksyttiin joulukuun valtuustossa. Muutos koskee lähinnä liikennejärjestelyitä, uusia tontteja ja olemassa olevien tonttien rakennustehokkuutta. Käytännössä rakennetaan uusi katu kaupungintalolta Emolahden tielle, kevyen liikenteen väylä sama suuntaisesti ja uusi katu Rillantorin ja entisen OP:n välistä. Torkkolantie jatketaan uuteen radan suunteisesti kulkevaan katuun. 

5.    5.   Hautakankaan tuulivoimapuistoa koskeva sopimus kaavoituksen käynnistämisestä Infinergies Finland Oy:n kanssa on hyväksytty. Osayleiskaavan valmistuttua em. yrityksen tavoitteena on rakentaa noin 30-40 tuulivoimalaitosta, joiden yksikköteho on noin 6-8 MW. Osayleiskaava tulee sitten aikanaan valtuustoon. Tavoitteena sopimuksessa on, että osayleiskaava valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

Tuulivoimaloiden rakentaminen jakaa mielipiteet kahtia. Toisaalta se tuo jonkin verran työtä paikkakunnallemme rakentamisen aikana, tuo kassaan kiinteistöveroja, mutta toisaalta mitkä ovat uhkakuvat ja muut arvot. Viime aikoina esim. Saksassa tuulivoima on aiheuttanut kritiikkiä.  Kaikki osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että tuulivoima on hyväksi ilmastolle, mutta on huomattu, että tuulivoimalat tuhoavat lintuja, hyönteisiä, pieneläimiä jne.. Lisäksi tuulivoiman rakentamista varten kaadetaan metsää, jopa ikimetsää.
Aikamoinen ristiriita ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä. Arvostettu saksalainen lehti GEO on käsitellyt elokuun numerossa laajalti tuulivoimaloiden haittavaikutuksia. Kirjoituksen otsake on osuvasti ”Hyvää ilmastolle, huonoa luonnolle”. Massiivisten tuulivoimaloiden vaikutus terveyteen on vielä tyystin selvittämättä. Edelleen miten varmistetaan se, ettei purkaminen jää sittenkin, vakuuksista huolimatta, paikkakunnallemme ja maanomistajille?. 

6.     6.  Budjetti vuodelle 2020, taloussuunnitelmavuodet 21, 22
Valtuusto päätti 10.12.2019 pitämässään kokouksessa, ettei kulttuurin ja liikunnan monitoimitaloa lähdetä rakentamaan ensi vuonna, vaan se on suunnitelmissa aloittaa v. 2022. Mielestäni tämä on oikea ratkaisu ottaen huomioon synkkenevän taloustilanteemme. Tilatarve on olemassa, mutta päättäjänä joudun kantamaan vastuuta siitä, mitä jätän jälkeeni? Onko kuntalaiset valmiita maksamaan veroina, maksuina yhä enemmän. Kunnallisvero tullennee nousemaan myös vuodelle 2021. Mielestäni tilan rakentaminen voidaan aloittaa, jos sille löytyy vuokraa maksavat käyttäjät. Kirjaston osalta näyttäisin vihreää valoa, se kuuluu mielestäni Suomalaiseen yhteiskuntaan. 

Honkavuoren hiihtokeskuksen kehittämiseen (parkkipaikka ja huoltorakennukset) investointiosioon valtuusto päätti äänestyksen jälkeen antaa 165.000,- euroa. Asia keskustelutti valtuustossa. Itse vastustin asiaa seuraavilla perusteilla: a) Taloutemme kantokyky. b) Tasapuolisuus eri alueiden kehittämiseen yhtä aikaa. c) Vision etsiminen ja laatiminen yhdessä kuntalaisten ja eri tahojen kanssa. Näiden ”paketointi” ja kehittäminen, sekä markkinointi elinvoimaisuutemme ja matkailumme kehittämiseen. Tällöin esim. satama-alueen kehittäminen, yhdeksi käyntikortiksi paikkakunnallemme olisi syytä ottaa koriin, Honkavuori, lentokentälle uutta toimintaa, esim. moottoriurheilukeskus, risteysalueelle biopolttoainekeskus, kaivoksen uusiokäyttö jne.

PERUSPALVELUT

Selänne on asettanut taloustoimikunnan valmistelemaan säästöjä kuntayhtymälle. Tulossa on rakenteellisia muutoksia ja palveluiden keskittämisiä. Mitä ne ovat, jää nähtäväksi, sekä myös se, miten ne näkyy kuntalaistemme arjessa, ja mitkä palvelut ovat Pyhäjärvellä? 

Keskipohjanmaa lehti 10.12.2019 uutisoi mm. seuraavaa:

”Säästökeskustelujen varjossa on Selänteen johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt kaikessa hiljaisuudessa miettineet mittavia muutoksia Haapajärven, Reisjärven ja Pyhäjärven yhteiselle toiminta-alueelle.” Lehden mukaan Haapajärvelle ollaan keskittämässä mm. dialyysi ja lääkäripäivystys klo 8.00-16.00.  Vuodeosasto Selänteen alueella tulisi olemaan Pyhäjärvellä. Mutta lehdessä kirjoitetaan, että mikäli Haapajärvelle tehdään tilat laboratoriolle, arviointiyksikölle ja dialyysille, samalla tilat tehdään myös vuodeosastolle. Edelleen lehdessä todetaan: Terveyskeskuksen vuodeosasto on ydintoimintaa, jonka tueksi tarvitaan lääkäripalvelua. Haapajärvi tekee ratkaisuja terveyspalvelujen tulevasta tasosta. Reisjärvi on aloittanut terveyskeskuksen tiloja ja tulevaa tilatarvetta koskevan kartoituksen.
Kaikista edellisistä seikoista. mitä tuleman pitää, lehden mukaan vielä vaietaan. Kuntayhtymän hallitus (johon kuuluu 4 Haapajärveltä, 3 Pyhäjärveltä ja 2 Reisjärveltä) tekee virallisen esityksen jäsenkuntien valtuustoille. Tällöin vaaditaan jälleen yhtäpitävät päätökset, muutoin asia menee kuntayhtymäkokoukseen, jossa taas enemmistö päättää.
Lueskeltuani lehden artikkelia huoleni kasvoi. Päivystykseen meno matkan pituuden vuoksi vaikeutuu ja aiheuttaa kustannuksia kuntalaisillemme. Säilyykö meillä loppujen lopuksi vuodeosasto? Miten käy labran ja röntgenin?
Summasummaarum
En varmaan ole yksin huolieni kanssa, mutta toivon, että kuntalaiset osallistuisivat keskusteluun. Ja kaupungin tehtävänä on luoda puitteet osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen. Niitä ovat kuntalaisraadit, valtuustonkokousten videoinnit, valmistelunvaiheiden (etenkin suuria asioita koskeva) julkituominen ja avoin päätöksentekokulttuuri.
No niin, tämmöinen kirjoitus Valitut palat teemalla.
Oikein hyvää Joulunaikaa ja antoisaa vuotta 2020
Pyhäjärvi 12.12.2019
Raija Leppäharju
kaupunginvaltuutettu
Kansanliike Pyhäjärvi ry