OSA 2 TULEVAISUUDEN KUNTA

TULEVAISUUDEN KUNTA, OSA 2

Aloitin viikko sitten kirjoitussarjan tulevaisuuden kunnasta. Ensimmäisessä osassa pohdiskelin kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tärkeydestä.

Nyt, tässä toisessa osiossa tuon esille tulevaisuuden kunnan äärettömän tärkeän asian, nimittäin kunnan elinvoimaisuus. Kuntien roolihan tulee muuttumaan sote- ja maakuntahallinnon tultua voimaan. Päätehtävä kunnissa muuttuu palvelujen järjestäjästä alueen elinvoiman, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen.
Mikä on tilanne meillä? Elinvoimaisuus kunnassamme on tällä hetkellä vaakalaudalla. On viimeinen hetki tehdä täysi käännös, ja löytää työkalut, joilla voidaan edesauttaa työpaikkojen säilyttäminen ja uusien luonti.
Kuntamme kehittämiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin tarvitaan omaehtoista toimintaa. Menestyminen on enemmänkin kiinni kekseliäisyydestä ja aktiivisuudesta kuin taloudellisista resursseista. Rohkeuden ja kipinän löytäminen, sekä uskallus sallia myös epäonnistumiset ovat olennaisia. Kunnan kehittämiseen kuuluu kaavoitus, liikennejärjestelyt ja monitahoinen yrittäjyyden edistäminen.

Tosiasiat on tunnustettava

Meidän työttömyysprosenttimme oli tammikuussa 14,1 %. Se on huolestuttaa samalla kun  syrjäytyneisyys lisääntyy, väki vähenee ja yrittäjyyttä ei edistetä riittävästi. Totuus on se, että mitä paremmin yrittäjät menestyvät, sitä enemmän kunnassa on työpaikkoja. Verotulot kasvavat ja kuntatalous vahvistuu.

Elinkeinotoimen tulee:

1.      laatia kuntastrategia, joka sisältää elinkeinopoliittisen ohjelman
2.      siinä tulee avata elinkeinopolitiikan päämäärät ja keinot
3.      siinä on oltava palvelulinjaukset – mitä palveluja kunta tuottaa itse ja mitä se ostaa  yrityksiltä
4.      siinä on oltava hankintalinjaukset – paikalliset pk-yritykset huomioivat pelisäännöt kunnan kaikille hankinnoille

No, sitten kun meillä on kirjoitettuna kansiin yhteinen sävel, on mentävä sitä kohti. Se vaatii kunnalta, yrittäjiltä ja kuntalaisilta, sekä muilta tahoilta kiinteää yhteyttä. Edellytyksenä tällöin on avoin ja aktiivinen vuorovaikutus. Niihin tulee kiinnittää huomiota ja niitä on aktiivisesti kehitettävä. Yhteistyölle on asetettava yhdessä selkeät ja seurattavissa olevat tavoitteet. Olen aikaisemmin kirjoittanut rohkean esimerkin mahdollisuudesta – löytyisikö tuolle ajatukselle yhteistä säveltä? Jokaiselle yrittäjälle, joka on pannut itsensä ns. likoon, on meidän jokaisen annettava arvo. Asenteen tulee tulla kannustava – ei kateellinen.

Tutkimuksen mukaan kuntalainen näkee kunnan elinvoimaisuuden kehittämisen lisäksi erittäin tärkeänä kunnan henkisen ilmapiirin edistämisen. Seuraavina olivat yhteisöllisyyden ylläpitäminen ja asukkaiden osallistumisen edistäminen.

Henkisen ilmapiirin, hyvän sellaisen luominen ei ole helppoa. Ehkä sitä voi tarkastella toisesta näkökulmasta: jokainen meistä lienee kokenut epämiellyttävän hetken, kun tuntee että nyt meidän maailmamme ei kohtaa. Hyvä henkinen ilmapiiri on mielestäni se, että viihtyy. Kun kuntalaiset viihtyvät, se yhdistää kuntalaisia, jokainen kokee kuuluvansa kanssakuntalaisiin.

Yhteisöllisyys, mikä tutkimuksessa nousi kärkisijoille, muodostuu harrastusten kuten musiikin, pelaamisen, urheilun ympärille yms. ympärille. Tulevaisuuden kunnan pitää edistää yhteisöllisyyttä tukevia asioita.
Asukkaiden osallistumisen tukeminen ja edistäminen liittyy yhteisöllisyyteen. Kun pääsee vaikuttamaan ja olemaa osallinen päätöksenteossa, suunnittelu-ja toteutustyössä, yhteisöllisyys lisääntyy.

Summasummarum: rohkeita ratkaisuja työllisyyttä lisäävään monipuoliseen elinkeinotoimintaan, paikkakuntamme imagon parantaminen henkistä ilmapiiriä kohentamalla, yhteisöllisesti.

Toivon, että paikkakuntamme olisi viihtyisä asua, jossa ihmiset kokisivat kuuluvansa jonkin, jossa olisi työtä, jossa peruspalvelut ovat lähellä – harrastusmahdollisuuksiahan meillä on!

On vaan lähdettävä toimiin – yhdessä.

Pyhäjärvi 20.3.2017
Raija Leppäharju
kaupunginvaltuutettu

ehdokasnumero 60

 

TULEVAISUUDEN KUNTA

TULEVAISUUDEN KUNTA

Aloitan näin vaalien kynnyksellä kirjoitussarjan tulevaisuuden kunnasta. Jatkan kirjoituksiani myöhemmin. Haluan tuoda esille näkemyksiäni kunnille asetetuista tehtävistä, joita sille on eritoten tulevaisuudessa asetettu, sikäli kun sote- ja maakuntahallintouudistus toteutuu.

Kunta muokkaa toiminnoillaan, teoillaan ja valinnoillaan ympäristöään ja sen kehitystä. Itsehallinnolliset kunnat edistävät parhaiten paikallista yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja elinvoimaa. Jokaisessa kunnassa, niin myös Pyhäjärvellä, on vahvuuksia ja ominaisuuksia menestyvän kunnan tulevaisuuteen. Se edellyttää vahvuuksien löytämistä, strategista ja pitkäjännitteistä päätöksentekoa.

Tulevaisuuden kunnalla voidaan nähdä seitsemän eri roolia:1. osallisuus- ja yhteisö-, 2.  elinkeino- ja työllisyys, 3. hyvinvointi-, 4. sivistys-, 5. elinympäristö-, 6. itsehallinto-, sekä 7. kehittäjä- ja kumppanuusrooli.

Tässä ensimmäisessä kirjoituksessani pohdiskelen kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista

Uuden kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Näitä keinoja ovat mm. järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksen tekoa, valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin ja järjestämällä mahdollisuus osallistua kunnan talouden suunnitteluun.  Lisäksi on huomattava, että kuntalaisilla on aloiteoikeus. Edellä luetellut velvoitteet ovat olleet voimassa nykyisinkin.

Miksi sitten kuntalaisten aktivoiminen olisi kunnan kannalta tärkeää? Monistakin eri syistä. Ihmisten aktivoituminen heitä koskevissa asioissa on tärkeää muun muassa sen takia, että osallistuminen lisää kuntalaisten vuorovaikutusta ja vahvistaa siten identiteettiä, sekä antaa mahdollisuuden saada arvostusta omassa yhteisössä; myönteiset kokemukset puolestaan antavat uskoa hallita omaa elämää ja selviytyä muutoksista. Osallistuminen niin ikään lisää kuntalaisen kiinnostusta vaikuttamiseen. Erilaiset jännitteet kuntalaisten ja luottamushenkilöiden väliltä vähentyisivät, josta seuraisi positiivisuutta koko ympäristöön.

Luottamushenkilöt ovat kuntalaisia, jotka ovat saaneet vaalien kautta oikeutuksen edustaa kuntalaisia päätöksentekoelimissä.  Luottamushenkilöiltä vaaditaan entistä enemmän kykyä hallita erilaisia asiakokokonaisuuksia. Jääkö tässä kiireessä huomioimatta yhteydenpito kuntalaisiin? Viime aikoina on esiintynyt runsaasti kirjoituksia siitä, että ”politiikka” ei kiinnosta, eikä ihme.

Kuntalaiset haluavat pitää niin sanotun ”politikoinnin” suoran osallistumisen ja vaikuttamisen ulkopuolella. Ehkä tämä on syynä lisääntyvästä vieraantumisesta perinteisestä kunnallispolitiikasta.

Miten sitten hyvin toimivaa vuorovaikutusta tulisi tehdä? Viestintä on yksi tapa, joka ei kuitenkaan mielestäni korvaa fyysistä kanssakäymistä. Meillä Pyhäjärvellä ei esim. nettiyhteydet välttämättä aina toimi joka paikassa, kaikilla ei ole tietokonetta jne.

 Keinoja, joilla asukkaidemme osallistumista yhteisten asioiden hoitoon on monia. Yksi niistä on säännölliset tapaamiset ajankohtaisten asioiden tiimoilta, esim. kyselytunnit. Tällöin luottamushenkilöt voivat riittävän ajoissa kertoa tulevista asioista ja miksei myös menneistä. Kaikkia kiinnostaa myös mitä suuria lakimuutoksia on tulossa, jotka vaikuttavat kuntalaistemme asemaan (esim. nyt sote- ja maakuntahallintouudistus). Mitä rakennetaan ja mihin, sivistyspuolen suunnitelmat jne.

Elinkeinoelämän ja samalla työllisyyden kannalta on erittäin tärkeää tiedottaa tulevista investoinneista ja niiden ajankohdista, jotta yrittäjämme työntekijöineen voivat omalta osaltaan tehdä päätöksiä ja varautua niihin.

Tiedotuksia ja osallistumistilaisuuksia tulee järjestää myös kohdennetuille ryhmille: lapsiperheet, opiskelijat, ikääntyvät, vammaisryhmät ym.

Kyselytunnin aikana kuntalaiset voivat tehdä kysymyksiä heitä lähinnä olevista asioista.
Hyvänä tiedottamiskanavana on myös esim. kuukausittain ilmestyvä Kuntauutiset lehti. Namolähetykset valtuustonkokouksista. Eri alojen toimialajohtajien ja kaupunginjohtajan säännöllinen uutislähetys kuntalaisille. Tässä yhteydessä voisi antaa tietoa myös kuntataloudesta.

 Osallistuminen ja vaikuttaminen onkin sitten jo eri asia. Jotta kuntalainen, kuntalaiset, eri tahot voivat vaikuttaa, heitä on aidosti kuultava. Tärkeistä, kuntalaisiin merkittävistä vaikuttavista päätöksentekoon tulevista asioista tulisi järjestää aina vähintään kuulemistilaisuus, ellei jopa mielipideäänestys.  Väitän, että kuntalaisissamme on hyödyntämättä jätetty voimavara, ei ainoastaan meillä, vaan muissakin kunnissa. Perustan väitteeni sille, että muutokset seuraavat nopeasti muutoksia, tänä aikana. Neljän valtuustovuoden aikana monet asiat muuttuvat, samoin myös kuntalaisten tarpeet.

Kaiken kaikkea: politikointi pois – on tekemisen aika – yhdessä!

jk. seuraavassa kirjoitan elinkeino- ja työllisyysasioista

Pyhäjärvi 12.3.2017

Raija Leppäharju
kaupunginvaltuutettu

 

Ajatuksia Raijalta

Vaalit lähestyy

Kuntavaalit lähestyvät. Kansalaiset saavat jälleen käyttää vaikutusvaltaansa äänestäessään edustajiaan valtuustoihin. Tämä on sitä kansanvaltaa, jota toivottavasti mahdollisimman moni käyttää.

Omalta osaltani päätös lähteä ehdolle ei ollut itsestään selvää. Puntariin piti laittaa monta asiaa: perhe, työ, kokonainen elämä… Olen ollut valtuutettuna kaksi kautta. Tänä aikana monet asiat ovat muuttuneet. Joutuu miettimään, mitä on tulevaisuus? Elämme monellakin tapaa muutosten aikakautta, joka tulee vaikuttamaan meihin jokaiseen. Sote- ja maakuntauudistus, sikäli kun se toteutuu, on vaikuttavuudeltaan merkittävä. Nähtäväksi jää, miten syrjäisten paikkakuntien palvelut turvataan?

 Minulta on kysytty, miksi PRO? Olen aikaisemminkin kertonut, että ”puoluepolitikointia” ei kunnassamme tarvittaisi. Tarvitaan asiansa osaavia valtuutettuja päättämään ja tekemään kunnan ja kuntalaisten edun mukaisia toimenpiteitä. On katsottava tulevaisuuteen.! Keskusta ry:ssä en saanut kannatusta monista, mielestäni hyvistä ehdotuksista, joista olen blogeissani kirjoittanut. Yksi tärkeimmistä on työpaikkojen saanti paljon, paljon aktiivisemmalla elinkeinojen kehittämisellä. Tein jo vuosi sitten valtuustoaloitteen, että kuntaan otetaan kovantason elinkeinojen kehittämiseen perehtynyt henkilö. Kuntamme hallitus näki asian tarpeettomaksi ja jätti aloitteen sikseen. Kuitenkin hyvän kunnan edellytys on elinvoimaisuus. Tällöin mahdollistetaan hyvinvointia kaikkiin ikäryhmiin. Kansanliike on puolueista riippumaton, missä ei puoluekurilla ole mitään tekemistä. Kansanliikkeessä pyrin viemään eteenpäin asioita, jotka minua askarruttavat. Jokin ”palo” minussa on, mikä sai minut vielä lähtemään yhteisten asioiden hoitoon.

Toivon, että valituiksi tulevilla on hyvä yhteishenki ja avoimuus kuntalaisiin nähden.

Tällä hetkellä mieltäni painaa pienyrittäjien sanoisiko ahdinko. Ostovoima kaikkoaa väkiluvun laskiessa. Valitettavaa on, että palvelut näyttävät karkaavan etemmäksi. Miten paikkakuntamme yrityksiin suoranaisesi ja epäsuorasti vaikuttaa kaivoksen loppumisen uhka?  Mitä voisimme tehdä?

Tarvitaan radikaaleja muutoksia elinvoimaisuutemme parantamiseksi. Pienten paikkakuntien olemassa olo vaatii monipuolista elinkeinotoimintaa. Veturina tulee olla kunnan elinkeinotoimi. Kunnan tulee tässä mielessä olla aktiivinen ja luoda puitteet yrittämisen edellytyksille. Kunnan tai kuntayhtymän ei itse tule ryhtyä yrittäjäksi. Meidän tulee kaikkien yhdessä miettiä, mitä vahvuuksia Pyhäjärvellä on. Olen aikaisemminkin tuonut esille yhden, joka on varteenotettava. Nimittäin ihmisten ikääntyminen. Uudet yritysinnovaatiot tuotekehittelyssä ja monipuolisissa asuinympäristössä antavat mahdollisuuden. Monipuolisen ikäihmisten paratiisin rakentaminen tuo kaivattua työtä rakennusalalle. Antaa työtä nuorille.. panee rattaat pyörimään. Tätä ajatusta olen jalostanut useiden henkilöiden kanssa. Ei hullumpi, sanoisi Uotinen.

Logistinen sijaintimme mahdollistaa hyvät kulkuyhteydet. Matkailullisesti kaunis maakuntajärvemme on vielä täysin hyödyntämättä. Kaivoksen uusiokäytön osalta toivon tuloksia, jotka mahdollistaisivat tilojen käytön.

Joka tapauksessa ON TEKEMISEN AIKA! 

Pyhäjärvi 6.3.2017

Raija Leppäharju
kaupunginvaltuutettu