Koulujen lakkauttamisesta/tilajärjestelyt/investoinnit

Koulujen lakkauttaminen/kulttuuri-liikunta-kirjasto tila

Valtuustomme päätettäväksi on tulossa kouluverkkoasia. Hallitus äänestyksen 4-2 päätöksellä esittää, että Pyhäjärvellä siirrytään yhden alakoulun malliin. Esitys sisältää käytännössä paljon muutakin.

1.      Emolahden, Rannan ja Ruotasen koulut lakkautetaan 2019 lukuvuoden alussa.
2.      Nykyinen kirjasto siirretään ammattikoululle
3.      Kirjaston tilat rakennetaan luokkatiloiksi
4.      Kirjastolle rakennetaan uudet tilat mahdollisimman nopeasti ammattikoululle
5.      Ryhdytään rakentamaan uusi kulttuuri-liikunta-kirjasto monitoimitila.

Aikamoinen paketti, jossa on niputettu vaikutuksiltaan merkittäviä asioita.

Kaikki edellä luetellut TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI!?
Jopa jottain. Kolmen koulun lakkauttamisella saataisiin siis niin paljon käyttötalouteen säästöjä, että se mahdollistaisi kohdat 2-5. Uskallan väittää, ettei näin ole. On huomattava myös se, että käyttötalouteen tulee vaikuttamaan myös investointien merkittävät poistot ja lainojen (joita joutuu ottamaan) korot.

Päätöksen teon kannalta on käsittämätöntä, että tällainen ”nippu” käsiteltäisiin yhden ja saman asian käsittelyn yhteydessä!

Mielestäni kaikki kohdat edellyttäisivät ehdottomasti erillistä, perusteellista valmistelua ja vaikuttavuusarviointia.
Kirjastot ovat aina olleen kansalaisten yksi tärkeimmistä paikoista, joiden palveluiden kautta sivistys-Suomikin on saanut eväitä. Kirjasto on tällä hetkellä erinomaisessa paikassa, keskellä kylää ja nivottuna kouluun. Sen palvelut ovat saatavilla kaikenikäisille.

Monitoimitalon rakentaminen on merkittävä investointi, joka vaatii perusteellista suunnittelua ja talouslaskelmia. Tämä, sinänsä miellyttävä asia, tulee käsitellä omana asiana! Nyt, käsittelyyn tulevassa koulujen lakkauttamisessa se on ikään kuin laitettu porkkanaksi, peittoamaan ikävää, ja moniin perheisiin vaikuttavaa päätöstä (koulujen lakkauttamisia).

Savon Sanomissa 29.9. oli otsake Kuopion panostettava kouluihin. Kirjoituksessa todetaan:
”Kasvun ja oppimisen lautakunnassa on selvä näkemys: opetuksen laatuun on panostettava ja ongelmia on ehkäistävä jo ennakolta. On toisin sanoen pienennettävä opetusryhmiä. Luokassa olevien oppilaiden määrällä ja opetuksen laadulla on selkeä yhteys. OAJ:n vuoden 2017 keväällä tekemässä valtakunnallisessa kyselyssä, jonka mukaan oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea oppimiseen, sillä opetusryhmiä ei ole pienennetty oppilaiden tuen tarpeen mukaan” Näin kirjoittaa Kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja Niiranen Kuopiosta.
Kolmen koulun lakkauttaminen merkitsisi sitä, että yli 140 oppilasta siirtyisi yhden koulun nyt oleviin ryhmiin! Ryhmäkoot tulisivat kasvamaan melkoisesti.

Paikkakuntamme elää etsikkoaikaa. Kaivos loppuu vuoden päästä.

 Nyt on ensin syytä pikaisesti kartoittaa laajalla kyselyllä kuntalaisiin ja yrityksiin, miten kaivoksen loppuminen heihin vaikuttaa.
Kuinka paljon on muuttoliikettä, kun joudutaan lähtemään työ perään muualle. Varsin paljon pyhäjärvisiä yrityksiä on suoraan ja epäsuoraan täysin kaivostoiminnan varassa. Paitsi tämä kartoitus, on samalla laskettava taloudelliset vaikutukset verotulojen alentumiseen. Verotulothan ovat tärkein tulolähde kunnissa. Meilläkin verotulojen osuus on kaikista tuloista oli 51,8 % vuonna 2017. Euroissa 21,6 miljoonaa! Jo yksistään kaivoksen loppuminen vaikuttaa yhteisöverotuottoon on 5-6 miljoonaa. Kun siihen lisätään kaivoksen työntekijöiden maksamat kunnallisverot, on verotulojen alentuminen valtava. Lisäksi vaikutus ulottuu sitten myös yritysten maksamiin veroihin, koska ostovoima vähentyy merkittävästi.
Lainaa meillä oli 22,6 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopussa. Siinä on maksamista tuleville sukupolville. Vauvasta vaariin velkamäärä asukasta kohti oli 4.240,- euroa.

Minun ehdotukseni on:

1.      Selvitetään laajalla kyselyllä kaivoksen loppumisen vaikutukset kuntalaisiin ja talouteen
2.      Rohkea panostus elinkeinotoimintaan
3.      Kaivoksen uusiokäyttö
4.      Kouluverkon säilyttäminen nykyisellään 3-4 vuotta, jona aikana nähdään paikkakuntamme    tulevaisuus, ja jona aikana todennäköisesti selviää myös sote-ja maakuntauudistus
Sotekulut olivat 61 % vuoden 2017 lopussa kaikista kuluista.
5.      Tarvittaessa nykyisen kirjaston modernisointi
6.      Uuden monitoimitalon rakentaminen sitten, kun meillä on varaa, meillä on asukkaita, meillä on työpaikkoja, sitten kun, toivon mukaan, paikkakuntamme on ”voimissaan”

Kaiken kaikkiaan, sanonta ”jäitä hattuun” on nyt paikallaan. Näin suurten, ja merkittävien asioiden yhdistämistä samaan käsittelyyn ei tule tehdä! Valtuutetuilta toivon itsenäistä harkintaa tulevaan, merkittävään käsittelyyn. Pelkään pahoin, että kaivoksen loppumisen vaikutukset ravisuttavat kuntalaisiamme rajusti ja vaikuttavat paikkakuntamme imagoon negatiivisesti. Siihen jos vielä lisätään kolmen koulun lopettaminen, se on jo liikaa. Todettakoon vielä, että kyseiset koulut eivät kaipaa merkittäviä korjauksia lähivuosien aikana.

Jos päätös syntyy esitetyllä tavalla, ” ovien” sulkeminen paikkakunnallamme on kiihtyvä. Tätä en halua!

Pyhäjärvi 29.9.2018

Raija Leppäharju
Kansanliike Pyhäjärvi

 

 

                                                                                                                   

Kaupungin tilinpäätöksestä

Kaupungin tilinpäätöksestä ja vähän muustakin

Pyhäjärven kaupungin tilinpäätös on valmistunut. Tuon esille muutamia keskeisiä lukuja. Toimintatulot olivat 4,3 milj. (lähes samat kuin v. 2016) ja toimintamenot 42,2 milj. euroa. Toimintakate oli siten -37,8 milj.

Verotulot ja valtionosuudet nousivat verrattuna v. 2016. Ne olivat yhteensä 37,3 milj. euroa, joten vain n. 500.000,- kulut olivat suuremmat kuin tulot. Korkotuotot vähennettynä korkokuluilla toivat kassaan  hieman yli puoli miljoonaa. Tämän jälkeen tulos oli hieman positiivinen ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen!

Poistokirjausten ja varausten kirjausten jälkeen lopullinen tulos oli -1,1 milj. (v. 2016 se oli -3,7 milj.) Taseessa on em. tuloksen jälkeen ylijäämää 5,3 milj. euroa.

Suunta on siis oikea. Talouden tasapainotus on tuottanut tulosta. Alkuun on päästy, mutta tähän ei voi pysähtyä. Haastetta piisaa kaivostoiminnan mahdollisesti loppuessa ensi vuonna.

Selännepalveluiden osuus on 61 % kaikkien toimialojen kustannuksista, ollen 25,7 milj. euroa.

Selännekustannusten hillitsemiseksi Pyhäjärvi on vaatinut kuntayhtymältä kustannustehokkaampaa toimintaa. Hallinnolliset menot Selänteessä on yksi alue, jota tulee tarkastella.

Valitettavaa on se, että Selänteen jäsenkunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen Pyhäjärven erosta Pyhäjärven kaupunginvaltuuston yksimielisestä päätöksestä huolimatta. Kaupunginhallitus teki Selänteelle selkeän esityksen siitä, mitkä toiminnot Selänteen tulisi kilpailuttaa Pyhäjärven osalta. Kuntayhtymän hallitus ei tähän suostunut. Mielestäni perussopimus, perustuslaki ja kuntalaki oikeuttavat Pyhäjärven päätöksiin. Talouden tasapainottaminen on vaatinut ja vaatii sitä, että me päättäjät teemme päätöksiä, joilla talous saadaan kuntoon.

Sepä siitä. Juna kulkee…

Oikein kivaa kevättä ja kesää lukijoilleni.

Pyhäjärvi 9.5.2018

Raija Leppäharju

Kansanliike Pyhäjärvi

jk. Lähiaikoina tulee myyntiin "oman risteilylaivan" osakkeita. Lähtekää mukaan yhteiseen yritykseen!

 

 

Soteasioista

KP24 nettilehdessä oli uutisoitu Selänne-kuntien edustajien neuvotteluista tänään Helsingissä sosiaali- ja terveysministeriön, sekä valtiovarainministeriön kanssa Pyhäjärven sote-asioista.

Selänteen kuntayhtymän johtaja Tuomas Aikkila toteaa kirjoituksessa, ettei Pyhäjärvi voi erota kuntayhtymästä. Olen asiasta eri mieltä.

Paras puitelaki on aikanaan säädetty perusterveydenhuoltoa ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalihuollon tehtävien hoitamista varten yhteistoiminta-alueilla. Siitä oli myös perustuslakivaliokunnan lausunto.

v. 2011 yhteistoimintavelvoitetta laajennettiin kaikkiin sosiaalihuollon tehtäviin. Nämä muutokset eivät olleet perustuslakivaliokunnan arvioitavina.

v. 2014 yhteistoimintavelvoitetta jatkettiin vuoden 2016 loppuun saakka. 11.12.2015 yhteistoimintavelvoitetta jatkettiin vuoden 2018 loppuun saakka.

Pyhäjärven kaupunginvaltuusto sanoi yksimielisesti Selänne sopimuksen irti 28.8.2017 siten, että Selänteessä ollaan vielä v. 2018. Siis kuten velvoite on olemassa. Irtisanoutumiseen oli vahva peruste. Vastuullisina päättäjinä meidän on huolehdittava siitä, että kuntataloutemme on vakaalla pohjalla.

28.12.2017 yhteistoimintavelvoitetta jatkettiin vuoden 2019 loppuun saakka.

Siis Pyhäjärven päätös irtaantumisesta tapahtui ennen uuden jatkovelvoitteen säätämistä (28.12.2017). Lisäksi koko Paras puitelain velvoittavuus yleensäkin on kyseenalaista, koska v. 2011 tulleet lisävelvoitteet eivät siis olleet perustuslakivaliokunnan arvioitavina.

Perustuslaki säätää, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, jokaisella on oikeus sosiaaliturvaan ja julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Huomattavaa on myös perustuslain säätämä kunnallinen itsehallinto.

Kaupunginhallitus teki 12.3.2018 Selänteelle esityksen, että Selänne kilpailuttaa Pyhäjärven sotepalveluiden osalta vastaanottopalvelut kokonaisuudessaan, erikoislääkäripalvelut, laboratorio, röntgen, lääkehuolto, vuodeosasto, fysioterapia, puheterapia, eli lähinnä uuden terveyskeskuksemme palvelut. Lisäksi kotihoito, tukipalvelut ja päivätoiminta. Selänteeltä on pyydetty vastausta maaliskuun loppuun mennessä.

Kilpailutus muodostaa selkeät sotepalvelukokonaisuudet.

Muiden sotepalvelukonaisuuksien osalta Selänne voi edelleen tuottaa palvelut v. 2019. Samoin ympäristö, rakennusvalvonta ja Selma jäisi edelleen Selänteen tuottamaksi.

Nyt siis odotetaan kuntayhtymä Selänteen vastausta ja asianmukaista, sekä yhteistyökykyistä etenemistä asian tiimoilta.  Uskon, että em. toimintojen osalta kilpailutus hyödyntää myös Selänteen muita kuntia.

Toivon, että asia etenee jouhevasti. Tärkeää pyhäjärvisille on, paitsi turvata laadukkaat sotepalvelut lähipalveluina, myös terveyskeskuksen täysimittainen toiminta, kaikki tämä taloudellisesti.

Pyhäjärvi 15.3.2018

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu
Kansanliike Pyhäjärvi

 

"VÄLITILINPÄÄTÖS"

”VÄLITILINPÄÄTÖS”

Tämän valtuustokauden alusta on kulunut hieman yli kahdeksan kuukautta. On aika tarkastella mitä tänä aikana on tapahtunut ja ”missä mennään.”

SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

Maamme hallituksen poukkoilu sote- ja maakuntauudistuksen läpiviemiseksi tökkii edelleen, ja mitä vielä tulee tapahtumaankaan. Viimeisimpänä KHO katsoo, että ainoa oikeudellisesti kestävä menettelytapa oikeusturvallisuuden turvaamiseksi on ilmoittaa kaavaillusta lainsäädännöstä EU komissiolle. Sote-uudistuksen valmistelijat eivät kuitenkaan aio reagoida KHO näkemykseen.

 Epävarmuus uudistuksista aiheuttaa kuntien päätöstenteolle moninaisia ongelmia. On vaikeaa tehdä tulevaisuuteen suuntautuvia päätöksiä, kun ei tiedetä tuleeko laet voimaan, ja jos tulee milloin?   Käyköhän niin, että uudistukset ovat vanhoja silloin, kun lakien on tarkoitus tulla voimaan.

Itse en ole koko maakunta- ja sote-uudistuksen kannattaja. Teoriassa puhutaan demokratian lisäämisestä ja itsehallinnosta. Toki suorilla vaaleilla valitseminen on demokratiaa, mutta mitä sitten maakuntapolitiikka on ja mihin se keskittyy? Kysymys lienee enemmän tehokkuuden lisäämisestä, ja tehokkuuttahan lisätään yhä enemmän keskittämällä. Maakuntakeskuksen reuna-alueet eivät käytännössä juurikaan pääse vaikuttamaan asioihin.  Jos uudistuksella on tarkoitus asuttaa Suomi muutamiin kymmeniin asutuskeskuksiin, niin asia on ok. On kuitenkin hieman ristiriitaista, että samanaikaisesti maamme poliitikkojen suusta todetaan, että maa halutaan pitää asuttuna!

Asiantuntijat suhtautuvat epäilevästi hallituksen 3 miljardin säätötavoitteeseen vuoteen 2019 mennessä. Sen sijaan pelkäävät, että kustannukset kasvavat, niin minäkin.  

KATSAUS KAUPUNGIN ASIOIHIN

Pyhäjärven kaupungin talous on viime vuosina heikentynyt. Vuoden 2014 lopussa ylijäämää oli n. 12 milj. euroa, vuoden 2016 lopussa sitä oli jäljellä 6,5 milj. euroa. Vuoden 2017 tilinpäätös ei ole vielä valmistunut, mutta tulee haukkaamaan ylijäämää merkittävästi. Kuntalaki velvoittaa kuntia pitämään taloutensa tasapainossa. Tähän työhön on ryhdytty myös Pyhäjärvellä.
Talouden tasapaino muodostuu kahdesta osa-alueesta; tuloja on saatava lisää ja on tehtävä rakenteellisia muutoksia, jotta kustannukset eivät ole tuloja suuremmat. Sotemenot ovat n. 60 % kuntamme budjetista. On luonnollista, että juuri tätä osa-aluetta on tällöin tarkasteltava huolellisesti.

Selänteen menot ovat toiminnan alusta saakka kasvaneet. ”Leveimmillä hartioilla” ei mikään Paras-puitelain mukainen kuntayhtymä ole tietääkseni saanut säästöjä aikaiseksi. Isommat hartiat vaatii isomman organisaation,  moniportaisen hallinnon,  ja se maksaa.

Valtuustomme teki, perussopimuksen mukaisesti, yksimielisen päätöksen sanoutua irti Selänteestä viime vuoden puolella siten, että vuodesta 2019 toiminnot on toisella tavalla järjestetty. Tehtävillä muutoksilla haetaan talouteemme merkittäviä säästöjä palveluita heikentämättä.

Valmistelu eropäätöksen mukaisesti on hyvää vauhtia menossa. Eri vaihtoehtoja vertaillaan, niin toimintojen, kuin kustannustenkin näkökulmasta.

Eropäätöksemme jälkeinen yhteistyö Selänteen kanssa ei ole sujunut, kuten olisin toivonut. Perussopimuksen mukaan yhtymähallituksen tehtävänä on laatia jäsenkunnan eroamisen vaikutuksista selvitys kuntayhtymän toimintaan, henkilöstöä koskevat muutokset ja vaikutus kuntayhtymän talouteen. Jostain syytä kuntayhtymä ei ole näin menetellyt!

Ihmetellä täytyy myös uutisointia siitä, ettei Pyhäjärven päätös ole laillinen! Auli-Valli Lintu, saatikka VM kun ei edes ole asian tulkinnassa oikea instanssi. Tuntuu siltä, että jokin taho ”hämmentää” asiaa…. Toivon, että kuntayhtymä ja sen muut jäsenkunnat toimivat perussopimuksen mukaisesti!

Oli miten oli, meidän on joka tapauksessa saatava taloutemme kuntoon ja  turvata sotepalvelut mahdollisimman pitkälti lähipalveluina.

Kunta on yhtä kuin sen ihmiset ja asukkaat. Mikäli ei ole asukkaita, on maantieteelliset rajat tarpeettomia. Uskon kuitenkin, että pyhäjärviset haluavat elää ja asua kauniissa maaseutupitäjässämme. Me päättäjät olemme velvoitettuja toimimaan sen mukaisesti. Käsien nostaminen pystyyn ei liene kuntalaisten tahto, näin olen ymmärtänyt. Asukkaiden saaminen ja pitäminen toimivat hyvin, jos kunnan palvelut, yritykset ja työpaikkojen syntyminen luovat elinvoimaisuutta ja siten verotuloja kuntaamme.

Nyt tarvitaan kaikkien tahojen mukaan tulemista sen pohtimiseksi, että löytäisimme yhteisen vision, jonka pohjalta voisiin tehdä strategia. Se ei saa olla vain paperi. Sen on oltava luettelo tavoista, joita kohti yhdessä mennään. On saatava sellainen henkinen ilmapiiri, joka suosii muutoksia, uudistuksia, rajatonta yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä.

Tehkäämme siis asennemuutos itsekukin. Annetaan hyvien, paikkakuntamme kehittämistä tukevien ajatusten vallata mielemme.

Pyhäjärvi 17.2.2018

Raija Leppäharju

Kansanliike Pyhäjärvi