Kuntalaisaloite,
lähivaikuttamisen keino
Pyhäjärven kaupungille on jätetty kuntalaisaloite,
jonka allekirjoittajina on n. 500 henkilöä (10%/väestöstä), koskien
kouluverkkosuunnitelmaa.
Aloitetta on käsitelty kaupunginhallituksessa
ensimmäisen kerran 21.1.2019. Tuolloin päätöksenä oli, ettei aloite anna
aihetta muihin toimenpiteisiin, mitä jo valmistelussa oli tehty. Kokouksessa
oli esitys aloitteen viemisestä valtuuston käsittelyyn, mutta sitä ei
hyväksytty.
Nyt 11.3.2019 aloite oli TIEDOKSI saattona annettavaksi
valtuustolle. Esitin kokouksessa, Jorman kannattamana, että aloite kuuluu viedä
valtuuston käsittelyyn ja päätettäväksi.
Äänin 5-2 päätöksenä oli, että tiedoksi anto
valtuustolle riittää. Olen pettynyt siihen, että käytännössä 5 henkilöä esti sen,
että aloitteen mukaisista asioista olisi käyty valtuustossa laaja keskustelu ja
vaikuttavuusarviointi. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, ettei 500 henkilön
toiveelle annettu arvoa. Kysymys kuuluukin, onko meidän kunnassa kuntalaisilla
mitään mahdollisuutta vaikuttaa heitä koskeviin, merkittäviin asioihin?
Kuntalaiset voivat arvioida sitä itse kukin.Katson, että aloitteessa olevilla asioilla on koko kuntaa koskeva laajempi merkitys, joita olisi pitänyt puida eri foorumeissa, tiedottaa riittävästi… kuntalain mukaisesti.
Kuntalaisaloite
on lähivaikuttamisen keino, jolla kuntalaiset voivat tuoda
äänensä kuuluviin kunnan asioissa. Aloitteita tehdään silloin, kun asialla on
laajempi, koko kuntaa koskeva merkitys.
Yhtenä keskeisenä kunnan tehtävänä on huolehtia siitä,
että kuntalaisten ääni kuuluu päätöksenteossa. Kuntalaisten kunta –ajattelun
vahvistaminen on tärkeää monestakin syystä. Se vahvistaa ihmisten osallisuutta,
ja toisaalta vaikuttamisen avulla saatu tieto parantaa kuntapäätöksenteon
laatua ja vaikuttavuutta. Lisäksi se lisää luottamusta hallintoon, mikä on
tärkeää kunnan kehittämisessä. Kuntalaiset pitää nähdä resurssina, jolloin
tarvitaan toimintatilaa, arvostusta ja mahdollisuuksia vaikuttaa
kuntayhteisössä.
Kuntalaissa on säädös siitä, että valtuuston on
pidettävä huolta monipuolista ja vaikuttavista osallistumisen
mahdollisuuksista. Keinoja on monia: keskustelu- ja kuulemistilaisuudet,
mielipidetiedustelut, palvelujen käytön yhteinen suunnittelu jne.
Nykyisen kuntalain, 22 §:n pykälässä on luettelo
keinoista, joilla kunta voi edistää asukkaidensa ja palveluiden käyttäjiensä
osallistumista ja vaikuttamista, on esimerkkiluettelo. Monipaikkaisuus on yleistynyt. Kunnan
palveluita voivat käyttää esimerkiksi opiskelijat, kausityöntekijät,
etätyöntekijät, mökkiläiset jne.
Tulossa
muutos kuntalakiin
Tämän vuoksi kuntalakiin on tulossa keväällä 2019
muutos, jossa esimerkkiluetteloon lisätään monipaikkaisuuden huomioiminen.
Luetteloon lisätään paikkakunnalla säännöllisesti asuvien ja oleskelevien
palvelujen käyttäjien, eli niin kutsuttujen monipaikkaisten henkilöiden
mielipiteiden kuuleminen ennen päätöksentekoa. Kaiken kaikkiaan kuntalaisten
kunta -/ihmiset, ja heidän mielipiteiden arvostusta halutaan voimakkaasti
korostaa.
Tietysti on selvää, että päättäjät joutuvat tekemään
lopulliset päätökset, jotka eivät välttämättä miellytä kaikkia, mutta en
ainakaan itse katso olevani niin viisas, ettenkö tarvitse laajoissa asioissa
kuntalaisten mielipiteitä.
Aloite olisi saattanut olla aiheeton, jos kuntalaisten
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus olisi järjestetty riittävän huolella
ja monipuolisesti. Osalliset, kuntalaiset jne. olisivat voineet osallistua
aloitteessa olevien asiakokonaisuuksien suunnitteluun.
Toivon, että päätöksenteon kulttuuri muuttuisi
kaupungissamme. Uskon, että avoimuudella ja kuntalaisten kunta –ajatuksella
voisimme paremmin kehittää paikkakuntaamme.
Pyhäjärvi 13.3.2019
Raija LeppäharjuKansanliike Pyhäjärvi ry