sunnuntai 2. toukokuuta 2021

TULEVAISUUDEN KUNTA

 

TULEVAISUUDEN KUNTA

 

Valtiovarainministeriön julkaisussa tulevaisuuden kuntien skenaarioista ja visioista 2030 on kuntien tulevaisuutta käsitelty laajasti. Toimintaympäristöt muuttuvat, mutta kunnan rooli osana julkisen hallinnon kokonaisuutta säilyy vahvana. Teknologian, elämäntapojen ja väestörakenteeseen liittyvät muutokset puhumattakaan globaalisesti toimivasta taloudesta, johtavat muutoksiin. Miten tulevaisuuden kunta vastaa muutoksiin? Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat tulevaisuuden kunnan tärkeimpiä perustehtäviä.  Myös sivistyspalvelut edistävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.  Tasa-arvoinen koulutus, opetus ja harrastusmahdollisuudet korostuvat. Kunnat toimivat erilaisissa toimintaympäristöissä, tulevaisuuden kunnan menestystä määrittää kyky uudistua ja uudistaa toimintaansa. Keskiössä ovat monenlaiset kumppanuudet, yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus eri toimijoiden, kuten järjestöjen, elinkeinoelämän, kansalaisyhteiskunnan ja kuntalaisten kanssa.

Uudistuminen ja yhteistyö perustuvat vahvaan tahtotilaan. Kuntalaiset sitoutuvat uudistumiskykyisen kunnan toimintaan, jos kunta tarjoaa mahdollisuuksia vaikuttamiseen. Edellytyksenä on avoin, monikanavainen ja läpinäkyvä viestintä.

Jos kunnan uudistumiskyky ja halu on pieni, se on passiivinen toimija ja käpertyy sisäänpäin. Tällöin kehitetään lähinnä vain omia palveluja. Keskitytään vain totuttuihin toimintatapoihin. Menestyjiä ovat kunnat, jotka ovat rohkeita, eivät tyydy helppoihin ratkaisuihin, vaan uudistavat rooliaan omista lähtökohdistaan eri toimijoiden kanssa etupainotteisesti.

Julkaisussa kunnat jaetaan neljään kategoriaan, innostuneet kunnat, ratkaisuja etsivät, laiskat ja lannistuneet kunnat. Mihin Pyhäjärvi kuuluu ja haluaa kuulua? Tänä aikana Pyhäjärven on tavoiteltava vähintään ratkaisuja etsivään kuntaan. Kaksi viimeistä uhkaa itsenäisyyttämme. Ratkaisuja on nyt haettava uudistamisen kautta. Tärkeää on, että löytäisimme yhteisen tahtotilan, joka on ”juostava” kokoon pikaisesti. Pitää löytää suunta ja ajatus siitä, mihin kunta tähtää. Hyvinvointiin, laadukkaisiin sivistyspalveluihin, luontoon ja turvallisuuteen liittyvät asiat ovat tärkeimpiä. Avoimesti saatavilla oleva tieto ja asukas- sekä asiakaslähtöisyys houkuttelevat osallistumaan joustavin tavoin kunnan toimintaan ja palveluiden keittämiseen yhdessä nuorten kuntalaisten kanssa.  Se vaatii vilpitöntä avoimuutta ja kanssakäymistä. Vaikka valtiovalta ja globaalisaatio asettavat omat tehtävänsä kunnille, päätösvalta on kuitenkin ihmisten arkeen vaikuttavissa asioissa pitkälti kunnissa.  Kunta muodostuu sen asukkaista, huolehditaan siis siitä, että olemme se ratkaisuja hakeva kunta, ja siitä kohti innostuneeseen kuntaan!

Raija Leppäharju