PYHÄJÄRVEN VETO- JA PITOVOIMASTA

 

Pyhäjärven veto- ja pitovoimasta

Nyt kun Pyhäjärvi ja pyhäjärviset ovat olleet julkisuudessa esillä monilla saroilla positiivisten uutisten kohteina, meillä on hyvä pohja, sanoisko latu, lähteä jatkamaan positiivista ”pöhinää”.

Etenkin hiihtomenestys on ollut hienoa, ja lupa on odottaa sitä jatkossakin. Samoin jalkapallossa ja jääkiekossa on tapahtunut valtava harppaus eteenpäin, kuten myös moottorikelkkailussa. Kiitos ahkerille vetäjille!

Iloita voimme myös siitä, että Suomen paras työnantaja löytyy Pyhäjärveltä.

Aurinkoisena päivänä tuli aurinkoisia ajatuksia. Listasin, mitä kaikkea Pyhäjärvellä on lähinnä liikunnan saralta. Lista on pitkä: hiihtomaastot, golf-kenttä, jääkiekkohalli, pesäpallokenttä, urheilukenttä, frisbeegolfrata, uimahalli, tennishalli, keilahalli,….

Lukio antaa mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa harrasteakatemiassa, suorittaa voi myös korkeakouluopintoja Oulun AMK:ssa.

Mitäpä, jos näitä, ei niin itsestään selvyytenä olevia mahdollisuuksia lähdettäsiin markkinoimaan siten, että Pyhäjärvi edistäisi veto- ja pitovoimaa profiloitumalla monipuolisena liikuntapitäjänä ja urheilupainotteisena opiskelupaikkana?

Mitäpä, jos hiihtomaastoihin puukattaisiin vielä myös ampumahiihtorata? Voisi kiinnostaa sen lajin harrastajia ja kilpailijoita. Esim. eduskunta jakoi v. 2023 kahdelle ampumaradalle kumpaisellekin 300.000,- euroa (Hälvälän ja Muukon ampumarata).

Sillä paikkakunnan kehittämisen kannalta on edellytyksenä se, että meillä on asukkaita, joilla on työtä ja/tai jotka voivat suorittaa opintoja lukiossamme ja alueemme muissa oppilaitoksissa.

Olisimmeko liikuntapitäjä? Liikuntapitäjävisiossa Pyhäjärvi voi, paitsi hyödyntää olemassa olevia mahdollisuuksia, niin myös kehittää lukiota siten, että saisimme opiskelijoita ympäri Suomea ja ulkomailtakin. Opiskelujen ohella nuoret voisivat harrastaa monipuolisesti eri lajeja, tai keskittyä määrätietoisesti yhteen lajiin. Voisimme tarjota tietyille niche lajeille, kuten esimerkiksi ampumahiihto ja frisbeegolf,, huippupuitteen. Urheilevan nuorisonn lisäopintoja voisi alueellamme edistää esim. Centrian kautta; liikunnanohjaajat, miksei myös liikunnanopettajat.... Pakettiin kun lisättäisiin vielä myös yrittäjyysopintojaksoja, niin tiedä vaikka sieltä syntyisi uusia innovaatioita, ja sitä myöten uutta yritystoimintaa vaikkapa liikuntavälinneisiin ym. Tämän pohjalta voimme sitten perustellusti edistää myös tarvittavien tilojen rakentamista.

Veto- ja pitovoimaa haluaa varmaan kaikki maamme kunnat ja kaupungit. Meillä on siinä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jota pidämme vakan alla piilossa. On hienoa ja arvostettavaa, että lähes vapaaehtoisin voimin, pitkän uurastuksen jälkeen on paikkakuntamme saanut positiivista julkisuutta. Siitä on hyvä jatkaa.

Pyhäjärvi 22.4.2024

Pyhäjärven Perussuomalaiset ry

Raija Leppäharju

Epävakautta ja muutoksia

Venäjän toiminta on tuonut epävakautta Eurooppaan. Maamme on joutunut sulkemaan rajat tänne organisoitujen ihmisten tulon estämiseksi. Voi aiheellisesti todeta, että elämme epävakaassa maailmassa. Onko paluuta entiseen? Diblomatiaan?

Rajavartiolaitos, puolustusvoimat ja ennenkaikkea maamme hallitus on joutunut, ja joutuu uhraamaan aikaa, etsimään rauhanomaisia ratkaisuja Suomen turvallisuuden takaamiseksi. Tehtävä ei ole helppo, samalla kun maamme talouttakin pitää saada tasapainoon.

Maamme talousennusteet näyttävät edelleen huonoilta. Kuitenkin talousajattelun pitää perustua talouden tehokkuuteen, tuottavuuden lisäämiseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Arvoja on toki muitakin. Siinäpä onkin tehtävää maamme päättäjille. Konkurssien määrä on lisääntynyt. Taantuma on tätä päivää ja lama valitettavasti lähestyy.

Lähempänä meitä ovat muutokset arkiseen elämään, ja mitä ne tuovat tullessaan. Sote- ja palo-pelastuspalvelut tuottaa hyvinvointialue Pohde, jossa sen tehtävänä on järjestää em. palvelut tasapuolisesti ympäri maakuntaa ja kustannustehokkaasti. Valitettavaa on, että hyvinvointialueet muodostettiin kiireellä, ilman että rahoituksesta siihen oli riittävällä tarkkuudella huolehdittu. Arkielämää on koti, ruoka, työ ja harrastukset, sekä sotepalvelut lähipalveluina. Tosiasia on, että väestö joutuu työn perässä siirtymään isompiin asutuskeskuksiin. Niinpä elinvoimainen paikkakunta/kunnat joutuu taistelemaan olemassaolostaan työpaikkojen kautta. Väkimäärän vähentyessä maaseudun palvelut heikentyvät, siirtyvät etäpalveluihin, jne. Surullisena olen joutunut näkemään, kuinka vanhukset joutuvat riutumaan, jos se sana sallitaan, yksinäisinä ja vailla kunnollista hoitoa. Se ei ole oikein.

Huolta kannan myös maamme omavaraisuudesta, niin ruoka-, energia- kuin myös lääkehuollossamme, jota ei tarpeeksi ole huomioitu. Lääkkeet tuodaan n. 80 %:sti ulkomailta. Mitä tapahtuu, jos konfliktit johtavat siihen, että tuo ketju haavoittuu?

Suomessa on onneksi vielä vahva maatalous- ja ruokateollisuus, ja nämä tulee varmistaa jatkossakin. Paikallisen ruoan tuotantoa pitää lisätä, ja riippuvuutta ulkomailta tuodusta ruoasta vähennettävä. Mielestäni osuuskuntatilat eri puolille Suomea olisi järkevää. Niiden ympärille jatkojalostusta ja tuotannollista toimintaa.

Muutoksia muutosten jälkeen. Työvoimapalveluiden kohdalla ollaan muodostamassa työvoima-alueita. Pyhäjärven osalta emme vielä tiedä, mikä alue tulee olemaan, ja mistä saadaan työvoimapalveluita. Tärkeintä on saada fyysisiä palveluita edes kerran/pari viikossa.

Kuntamme taloudesta

Vuoden 2024 budjetti osoittaa alijäämää 2,3 milj. euroa. Samoin tulevien vuosien talossuunnitelmat ovat alijäämäisiä. Normaaleihin kuluihin olemme joutuneet ottamaan lisää velkaa, niin myös tulevana vuotena. Väestömäärämme arvioidaan yhä vähenevän, joten verotulopohja kunnallisverojen osalta tulee pienenemään. Kiinteistöverotulojen odotetaan kasvavan. Miten valtionosuudet tulevina vuosina tulevat muuttumaan, jää nähtäväksi.

Täällä asuu ihmisiä, joille paikkakunta on rakas. Meillä on hyvät harrastusmahdollisuudet, luonto, järvi ja turvallisuus. Sopeuttamista taloudessa tarvitaan. Yli varojen elämistä ei meistä varmaan kukaan pidä järkevänä. Niinpä maalaisjärki on nyt paikallaan. Se, mihin pitää satsata on investoinnit, jotka mahdollistavat työpaikkoja, pitää huoli siitä, että lukio säilyisi paikkakunnalla, pitää huoli siitä, että sotepalveluita on saatavilla mahdollisimman läheltä. Samoin meidän tulee rohkeasti katsoa tuleviin alueellisiin muutoksiin. Rajat eivät saa olla esteenä elinvoimaisuuden kustannuksella.

Oikein hyvää joulunaikaa kaikille!

Hyvää ja antoisaa vuotta 2024!

Pyhäjärvi 10.12.2023

Raija Leppäharju

 

Konkreettisia toimia suomalaisten hyväksi tiivistetysti!

 

Konkreettisia toimia suomalaisten hyväksi tiivistetysti!

Maamme tulee saada taloudellista kasvua, jotta se pystyy hoitamaan hyvinvointiin liittyviä velvoitteita ja edesauttaa ihmisten jokapäiväistä elämistä.

Taloudellista kasvua saadaan aikaiseksi työllisyyden parantuessa, mikä edellyttää, että meillä on kannattavaa, innovatiivista yritystoimintaa. Verotuksen kiristämistä en lähtökohtaisesti kannata.

Sitten menojen vähennyksistä. Hallinnosta, byrokratiasta ja rakenteista.

1. Ympäristöministeriön budjetti v. 2023 on 336 milj. euroa. Mielestäni ko. Ministeriön yhdistämien maa- ja metsätalousministeriöön toisi säästöjä.

2. THL ja sosiaali- ja terveysministeriö. Molempien tehtävänä on käsittääkseni tukea ihmisten hyvää terveyttä ja tutkimustoimintaa. THL:n rahoitusta selkeytettävä.

3. Opetushallitus ja opetus- kulttuuriministeriö. Molempien tehtävä on koulutuspolitiikkaa, koulutustarpeeseen ja kehittämiseen liittyvät asia. Voisiko näitä yhdistää? Merkittäviä säästöjä.

4. Kehitysyhteistyömäärärahoja (n. 1400 milj.) leikattava suurelta osin

Miten käyttäisin?

1. Alennetaan ruoan alv 14 %:sta 10 %

2. Alennetaan lääkkeiden alv

3. Astetaan sähkölle hintakatto

4. Porrastetaan lapsilisiä tulojen mukaan

5. Kodinhoitajat takaisin

6. Liikkumisen kustannusten alentamiseen

Jo nämä helpotukset toisivat n. 900.000 köyhyyttä kärsiville ihmisille merkittävää parannusta arkeen. Nyt on turvattava suomalaisten elämä kotimaassamme!

Pyhäjärvi 29.3.2023

Raija Leppäharju

Eduskuntavaaliehdokas 2023 nro 150

Perussuomalaiset

Tule mukaan

 

Kun maamme talous on kunnossa, meillä on hyvin varaa kaikkeen tarvitsemaamme. Mutta, millä keinoin?

Suomen taloudellinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti pitemmän aikaa. Jos talous sakkaa, meidän voi olla vaikea saada rahoja riittämään edes perusturvaamme.

Suuressa kuvassa tasapainottaminen vaatii mielestäni seuraavaa: Tarvitaan työllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä ja julkishallinnon taloutta vahvistavia menoleikkauksia.

Vientitulot ovat kansantalouden näkökulmasta tärkeitä. Koulutusta ja osaamista pitää kohdentaa paitsi vientialoille, niin ylipäätään aloille, joissa on pulaa työntekijöistä. Ammatillista koulutusta työvoimapulasta kärsiville aloille lisää. Yrittäjyyteen ja uusiin innovaatioihin panostettava. Suomella ei ole varaa kouluttaa ihmisiä työttömiksi.

Suomessa ei tule kasvattaa kustannuksia EU-säätelyn kautta. Talouskasvu vähentää työttömyyttä ja parantaa elintasoa.

Kaikkia rahareikiä on arvioitava kriittisesti ja jokaisen tahon on pystyttävä uskottavasti perustelemaan olemassaolon tarpeellisuus. Ympäristöministeriö maa-ja metsätalousministeriöön? Opetusministeriön ja opetushallituksen yhdistäminen? STM ja THL vahtivat isolla henkilöstöllä sosiaali- ja terveydenhuoltoa? Julkinen hallinto vaatii tehostamista ja rakenteiden päällekäisyyksien purkamista.

Sosiaalitukien koostaminen yhteen ja yhtenäinen järjestelmä toisi parannusta monessakin mielessä. Kannustava perusturva, jossa varmistettaisiin se, että työnteko olisi aina parempi vaihtoehto. Tällöin olisi suurempi joukko turvaamaan niitä, jotka aidosti tukea tarvitsevat.

Kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattaminen velkarahalla on huonosti perusteltua. Keitysmaihin on vietävä konkreettista osaamista! Osaavan työvoiman saamista ulkomailta helpotettava.

Kotimaan asiat vaativat päivittämistä!

Pyhäjärvi 16.3.2023

Raija Leppäharju

Kansanedustajaehdokas

Perussuomalaiset

Arkielämä, talous, työllisyys

 

 Arkielämämme epävakaassa Euroopassa ja yhä velkaantuvassa Suomessa on saattanut meidät katsomaan ja kohtaamaan elämäämme uudella tavalla. Perusasioista, kuten ruoasta, lääkkeistä ja perhemenoista joudumme nyt tinkimään rajulla tavalla. Hankaluuksia on maksaa sähkölaskuja, tinkimään tarpeellisista lääkkeistä, vähentämään ruokamenoista, tinkimään lasten harrastuksista jne.

Arkielämä välttämättömine menoineen on turvattava suomalaisille. Siihen Suomi pystyy, on vaan tehtävä päätöksiä, joilla varmistetaan se, ettei yksikään jää ”jalkoihin”. Valtion pitää tällä hetkellä karsia kaikki, ei välttämättömät menot, ja keskityttävä työllisyyden edistämiseen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Ammatillista kouluttautumista lisättävä ympäri Suomea, jotta meillä on työmarkkinoille ammattitaitoista porukkaa. Turvattava lähipalvelut terveyden hoidossa ja sosiaalipalveluissa. Pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ehkäiseminen ja yksinäisyyden torjumiseen panostettava. Mielenterveyspalveluita lisättävä.

Samalla kun työllisyys kohenee, taloutemme parantuu, ja maamme velkaantuminen kääntyy parempaan. Julkiset palvelut voidaan ylläpitää pitemmän päälle vain, jos maamme talous on kunnossa. Hyvinvointialueiden tulee varmistaa, kuten luvattu on, kaikille tasapuoliset palvelut. Alueiden tulee saada talous tasapainoon. Moniportaista hallintoa alueilla on syytä tarkastella suurennuslasilla. Yhteisiä verovaroja tulee käyttää kansalaisten konkreettisiin palveluihin.

Maamme eri alueiden vahvuudet pitää tunnistaa, ja niitä vahvuuksia on hyödynnettävä. Maastamme löytyy maataloutta, teollisuutta, teknologiaa, kaivostoimintaa jne. Pien yrittäjyyden merkitystä arvostettava. Työtä, Toimeentuloa, Turvallisuutta… sitä maamme ja kansalaisemme tarvitsevat!

Pyhäjärvi 9.2.2023

Raija Leppäharju

Perussuomalaiset

Kansanedustajaehdokas, Oulun vaalipiiri

VALTION TALOUDESTA

 

Suomen valtion talousarvio on 8,1 mrd € alijäämäinen (siis yli 8.000.000.000 euroa). Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Velan määrä on sen jälkeen 146 mrd. Velkaa kansalaista kohden n. 25.000,- €. Koko valtion budjetti 80,5 mrd.

Luvut ovat karmeita! Yksityisessä taloudessa ihmiset pyrkivät saamaan tuloillaan hyötyä. Julkinen talous ei tavoittele voittoa, vaan kaikkien yhteiskunnan jäsenten hyvinvointia ja palveluiden tarjoamista.

Kun valtio on näin velkaantunut, sen on vaikeaa pitää hyvinvointivaltiota "pystyssä" ilman, että ihmiset joutuvat ahtaalle.

Siksi on tärkeää muuttaa suuntaa. Perussuomalaisilla on hyvä vaihtoehtobudjetti. Avaan tässä muutamia: kehitysyhteistyöstä 640 miljoonaa (ei koske keskeneräisiä hankkeita, ei Ukrainaa, humanitäärisiä kriisejä), ilmastorahastosta 400 miljoonaa, poliittisista tuista 15 miljoonaa, Sitran toiminnoista 400 miljoonaa.

Pyhäjärvi 16.1.2023

Raija Leppäharju

Perussuomalaiset ry

Eduskuntavaaliehdokas, Oulun vaalipiiri

MAASEUTU KOSKETTAA JOKAISTA

MAASEUTU KOSKETTAA JOKAISTA

Maaseutu on erottamaton osa Suomea ja suomalaista elämäntapaa. Maaseutualueet turvaavat meidän huoltovarmuutta. Maaseutu koskettaa myös kaupunkilaisia: virkistäytyminen, jokamiehenoikeudet, retkeily jne. Luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille on nähty erittäin tärkeänä.

Mielestäni koko maa on pidettävä asumiskelpoisena. Jokaisen on voitava asua siellä, missä on onnellisimmillaan. Maan ja metsän antimet tuottavat, jalostavat ja kuljettavat yritykset luovat hyvinvointia koko Suomelle. Jotta maaseutu ja maaseutumaiset alueet voivat kukoistaa, maaseudun erityispiirteet on tunnistettava ja niistä seuraavien johtopäätösten on nähtävä politiikassa.

Miten? Metsät ovat kansallisomaisuuttamme, joista omistajien pitää saada itse päättää. EU pyrkii ulottamaan päätösvaltaa suomalaisiin metsiin. Näin ei pidä olla. Emme tarvitse säätelyä myöskään metsästykseen. Kyllä suomalaiset metsästysseurat osaavat hoitaa riistanhoitotehtävät!

Maatalouden kannattavuuden parantaminen edellyttää kustannusten laskua ja tulojen kasvattamista. Veropoliitikan on suosittava maanviljelyä. Henkistä jaksamista on edistettävä kohdennetuilla palveluilla. Eläinlääkäripalveluiden saatavuus kohtuuhinnalla on tärkeää. Elintarvikeketjun eri osien kustannuksia on jaettava siten, että myös alkutuottaja saa hänelle kuuluvan korvauksen. Tällöin myös kaupan ja teollisuuden on kannettava kortensa kekoon. Kohtuuton ilmastopolitiikka heikentää maatalouden kannattavuutta. Maataloustuet on syytä kohdistaa paremmin aktiiviviljelyyn ja nimenomaan ruoantuotantoon.

Pyhäjärvi 16.1.2023

Raija Leppäharju

Perussuomalaiset ry

Eduskuntavaaliehdokas, Oulun vaalipiiri