VALTUUTETUN KÄSIKIRJASTA

Luettua Valtuutetun käsikirjasta

 

Nyt meneillään olevan valtuustokauden alussa saimme kirjan. Kirjan nimi on Valtuutetun käsikirja 2013-2016. Ajan kulukseni ja muistutuksekseni lukaisin sieltä kohtia uudelleen. Kirjoitan nyt niistä muutamia, samalla myös kommentoimalla omilla näkemyksilläni.

1.      Kirjassa otsakkeella ”Hyvä kunnanvaltuutettu ei saisi olla hiljaisesti mukautuva myötäilijä”, todetaan seuraavaa:

”Valtuutetun tulisi olla itsenäisesti ajatteleva, kunta-asioihin perehtynyt ja koko kunnan etua ajava henkilö. Hänen tulee pitää yhteyttä äänestäjiinsä sekä ajaa määrätietoisesti näiden etuja. Kärkeen kohoava ominaisuus ”itsenäisesti ajatteleva” näkee valtuutetun tietyssä määrin riippumattomana toimijana. Kyseenalaistava idealinko ja epäilijä on kaivatumpi kuin muiden menoon hiljaisesti mukautuva myötäilijä. Kuvaus ”ajaa kunnan kokonaisetua ääniä kalastelematta” viittaa henkilöön, joka on uskollinen asioille, joiden näkee edistävän kunnan kokonaisetua. Tällainen päättäjä koetaan pohjimmiltaan uskottavammaksi kuin mielipidettä usein vaihtava ja kansalaismielipiteen perässä juokseva tuuliviiri. Kuntalaisten mielestä valtuutetun olisi hyvä olla aloitteellinen ja esiintymiskykyinen. Hyvällä valtuutetulla tulisi olla laajat suhdeverkostot. Se, että valtuutetulla on oikea puoluetausta, ei ole välttämätön ehto ainakaan valinnan näkökulmasta.”

Edellä oleva teksti on siis suora lainaus Valtuutetun käsikirjasta.

Olenko/olemmeko me Pyhäjärviset valtuutetut edellä kuvatun kaltaisia? Muiden puolesta en voi ottaa kantaa, itsestäni voin.

Minua on arvosteltu siitä, että käytän valtuustossa runsaasti puheenvuoroja. Kuitenkin kun nyt kirjakin opastaa, että pitäisi olla itsenäisesti ajatteleva, riippumaton, kyseenalaistava ja jopa epäilijä, joten häpeä yhtään niitä näkemyksiäni, joita olen valtuustossa tuonut esille. Kuntalaiset voivat arvioida, olenko tuuliviirinä mielipiteitäni vaihtava, aloitteellinen vaiko aloitteeton jne.  Varmaan tuttua on, että olen ”haastanut” kaikkia tuomaan mielipiteitään esille. Mitä etua tästä olisi? Moniakin. Paitsi edellä mainitut, myös se, että yhteisen keskustelun jälkeen voisi löytyä vielä parempi, yhteinen päätös. Vähentäisi varmaan esim. valituksia.

2.      Kirjassa otsakkeella: Luottamuksen rakentaminen todetaan seuraavaa:

”Hyvät henkilösuhteet ja keskinäinen luottamus ovat hyvän ja sujuvan yhteistyön perusedellytyksiä sekä luottamushenkilöiden että virkamiesten kesken. Ne eivät synnyt itsestään. Tutustuminen, aito kuuntelu ja avoin keskustelu ovat keskinäisen luottamuksen rakennuspalikoita. On helpompaan keskustella ja ottaa yhteyttä eri henkilöihin, kun on ensin tultu tutuiksi ja opittu keskustelun, alkuvaiheen seminaarien ja vapaamuotoisten tapaamisten avulla tuntemaan yhteistyökumppaneita. Erilaisten näkemysten kunnioitus ja ymmärtäminen syntyvät henkilösuhteiden ja keskustelun kautta. On tärkeää saada syntymään yhteinen kulttuuri myös luottamushenkilötasolle. Yhteisen kulttuurin ja pelisääntöjen avulla toiminnasta tulee ennakoitavaa.”

Edellä oleva teksti on myös lainaus Valtuutetun käsikirjasta

Miten meillä? Onko meillä edellä kuvattuja rakennuspalikoita? Valitettavasti joutuu toteamaa, että, jos palikoita on, ne on eri perustuksella. Onko kivijalka samasta aineesta, en osaa sanoa, mutta rakentaminen tapahtuu erilaisilla materiaaleilla. Mitä pitäisi tehdä. Olen aikaisemmissa blogeissa esittänyt, että valtuutettujen olisi hyvä kokoontua yhteen, vapaamuotoiseen ja ennen kaikkea avoimeen keskusteluun. Lehtien palstoilla, ala-arvoisilla kirjoituksilla, rakennuksen harjaan nostoa ei voine pitää. Olen varma, että yhteisten tilaisuuksien jälkeen erilaisten näkemysten kunnioitus ja ymmärtäminen saa orastavan alun. Meillä on tällä hetkellä todellinen kriisi, kotikutoinen poliittinen kriisi. Tämä meidän on tunnustettava. Pyhäjärvi, oma kotikuntamme on kaaottisessa tilassa. Kunnan kehittäminen on pysähtynyt totaalisesti! Kun tilanne on näin mietin, olenko/olemmeko oikealla tiellä?

Lopuksi:

Rakennuspalikoiden löytämisen lisäksi, kuntalaisten osallistumisen lisääminen päätösten valmistelussa on tärkeää. Osallisuuden kokeminen eli se, että ihmisillä on tunne vaikutusmahdollisuudesta, hyväksynnästä ja arvostuksesta omassa kunnassa, on entistä tärkeämpi menestystekijä. Kunta ei ole vain kakun jakaja, vaan leipuri.

Pyhäjärvi 24.7.2015

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

 

 

 

KUNTALAISET, OIKEUTETTUA AKTIIVISUUTTA

UUSI KUNTALAKI

En epäile sitä, etteikö kuntalakia kuntalaiset lue,  kuitenkin halusin nostaa muutaman kohdan laista blogiini, itseänikin muistuttamaan tärkeistä oikeuksista.

Monet asiat voisivat edetä paremmin ilman kärhämiä, jos enemmän kiinnitettäisiin huomiota alla oleviin lain kohtiin. Toivon, että hallinnossa otetaan nämä vakavasti.

Nostan esille mielestäni tärkeitä kohtia.

1.      Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sisältää kuusi kohtaa, jotka ovat todella tärkeitä. Kuntalaisten on päästävä osallistumaan ja vaikuttamaan kunnassa tehtäviin päätöksiin. Siten saataisiin laajempaa näkemystä päättäjille, mikä varmasti edistäisi ”parempien”, riidattomien päätösten tekemistä.

2.      Toisena nostan esille viestinnän. Meillä on tämän suhteen erittäin paljon parannettavaa. Kuntalaiset pääsevät tietämään, mitä asioita on valmistelussa. Kuntalaisia kiinnostaa se, miten pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan, ja sen suhteen tuleekin järjestää mitä erilaisimmilla tavoilla avointa tiedotusta. Ennakkokeskustelu ja vuoropuhelu kuntalaisten ja päättäjien kesken vähentää aiheetonta kritiikkiä ja päätöksien jälkipuintia, valituksia ja minimoi sitä kautta täytäntöönpanon viiveitä.

Kaikki muutkin 5 luvun kohdat ovat tärkeitä.

Seuraava kursivoitu teksti on suoraan kuntalaista:

5 luku

Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus

20 §

Äänioikeus kuntavaaleissa

Äänioikeus kunnassa toimitettavissa kuntavaaleissa on Suomen taikka muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä. Äänioikeus kuntavaaleissa on myös muulla edellä säädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä mainittuna ajankohtana on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan.
Äänioikeus kuntavaaleissa on lisäksi Euroopan unionin tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevalla ja tällaisen henkilön perheenjäsenellä, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta, ja jolla on asuinpaikka kyseisessä kunnassa väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä, jos:

1) hänen tietonsa on hänen pyynnöstään talletettu väestötietojärjestelmään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa säädetyllä tavalla;

2) hän on kirjallisesti ilmoittanut maistraatille viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16:ta haluavansa käyttää äänioikeuttaan kuntavaaleissa tai ei ole kirjallisesti peruuttanut aikaisempaa ilmoitustaan.

21 §

Äänestysoikeus kunnallisessa kansanäänestyksessä

Äänestysoikeuteen kunnassa toimitettavassa kansanäänestyksessä sovelletaan, mitä 20 §:ssä säädetään äänioikeudesta kuntavaaleissa.

Äänestysoikeus kunnan osa-aluetta koskevassa kansanäänestyksessä on vain henkilöllä, jonka asuinpaikka on kyseisellä kunnan osa-alueella.

22 §

Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:
1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja;
2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;
4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun;
5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;
6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

23 §

Aloiteoikeus

Kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.

Jos 1 momentissa tarkoitetun aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, asia on otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta.

Lisäksi palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa.
Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.

24 §

Kunnallinen kansanäänestys

Valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan kansanäänestys. Valtuuston päätökseen, jolla on päätetty toimittaa kansanäänestys, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Kansanäänestys on neuvoa-antava.
Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana. Kunnan osa-alueena on tällöin yksi tai useampi vaalilaissa tarkoitettu äänestysalue.
Kaikilla äänestysoikeutetuilla on yhtäläinen äänestysoikeus. Äänestys on salainen. Kansanäänestyksen toimittamisesta säädetään lisäksi neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (656/1990).

25 §

Kansanäänestysaloite

Kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään neljä prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys.

26 §

Nuorisovaltuusto

Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen.

Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa.
Lasten ja nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta säädetään nuorisolain (72/2006) 8 §:ssä.

27 §

Vanhusneuvosto

Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen.

Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

28 §

Vammaisneuvosto

Vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto. Vammaisneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen. Vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Kunnanhallituksen on huolehdittava vammaisneuvoston toimintaedellytyksistä.

Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

29 §

Viestintä

Kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa.

Kunnan on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa. Kunnan on verkkoviestinnässään huolehdittava, että salassa pidettäviä tietoja ei viedä yleiseen tietoverkkoon ja että yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä toteutuu.
Viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet.

On ymmärrettävää ja tavallista, että pysytään vanhoissa kaavoissa. Kuitenkin avoimuus, ja muidenkin kuin valtuutettujen mielipide on erittäin tärkeää. Yhteenvetona korostan siis osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä Pyhäjärven päätöksenteossa.

Tiedotustoimintaa on tehostettava siten, että se saavuttaa kaikki kansalaispiirit.

Pyhäsalmi 11.7.2015

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

 

 

Kertaus on opintojen äiti

Kertaus on opintojen äiti

Yhteenveto paradoksista, vai oliko tämä unta?

Istuin valtuustossa ja  kaupunginhallituksessa valtuustokaudella 2009-2012.

Vuonna 2010 olin valitsemassa Tita Rinnevaaraa kaupunginjohtajaksemme. Valtuustokaudella toimin jonkin aikaa hallituksen puheenjohtajana.

Olin päättämässä Rinnevaaralle myönnetystä yhden vuoden palkattomasta virkavapaudesta elokuussa 2012. Tämä päätös johti valituksiin, joista ratkaisua on odotettu kauan. Asiasta antoi hallinto-oikeus päätöksen ja sitten lopulta KHO 15.6.2015.

Olen ollut valitsemassa ja päättämässä Veikko Tikkasen yksimielisestä valinnasta vs. kaupunginjohtajaksi Rinnevaaran virkavapauden ajaksi. Tapasin Tikkasen ensi kertaa kotiseutupäivillä v. 2012.

Sitten tuli vaalit. Uusi valtuusto aloitti vuoden 2013 alusta. Helmikuun 2013 valtuuston kokouksessa asialistalla oli eron myöntäminen Rinnevaaralle. Äänestin tuolloin eron myöntämistä vastaan, koska katsoin, niin kuin asiakirjoista ilmenevällä tavalla 8 muutakin valtuutettua, ettei ko. valtuusto voi tehdä asiasta laillista päätöstä. Oma näkemykseni perustui siihen, että olin mielestäni ollut myöntämässä ja sopimassa täysin laillista virkavapautta Rinnevaaralle, en kenenkään puolesta tai ketään vastaan, vaan asia asiana.

Kun Rinnevaaran virkavapaus loppui, ja hänen tuli palata takaisin virkaansa 5.8.2013. Virkaan tulo estettiin. Vaalien tuloksena päättäjien rooleissa oli uudet henkilöt, jotka näkivät asian toisin. Kaupunginjohtajuutta on em. ajankohdasta lähtien hoidettu jatkamalla V. Tikkasen sijaisuutta useaan kertaan.

Tämä aika on ollut monelle, monelle raskasta aikaa. Arvostelua Liuskan hallituksen tekemästä virkavapauspäätöksestä on saanut kuulla ja lukea eri lehdistä yli kahden vuoden ajan. Hyvinkin arvostetuilta henkilöiltä on tullut palautetta mediassa, mitä moninaisilla sanamuodoilla.

Hyvä, että päätös KHO:sta vihdoin tuli. Sen mukaisesti virkavapaus on annettu lain mukaisesti ja Rinnevaara on Pyhäjärven kaupunginjohtaja.

 Mitä taloudellisia seuraamuksia kaupungille aiheutuu, selviää myöhemmin ja valitettavasti tulevat päättäjät joutuvat sen kohtaamaan. Kirjoitin aikaisemmin vallasta ja vastuusta, sitä sopii nyt miettiä!

Meillä on hyvä paikkakunta, missä asua. Meidän tulee löytää yhteinen tie, ettei samanlaista tule ikinä tapahtumaan. On keskityttävä asioiden hoitamiseen parhaalla mahdollisella tavalla kuntalaistemme hyvinvoinnin edistämisessä. Kateus, kauna, vallanhimo … on heitettävä romukoppaan ja heti.

Raija Leppäharju

Pyhäjärven kaupunginvaltuutettu