Agenda 2030 -kestävä kehitys

 

Agenda 2030-kestävä kehitys

Mielenkiinnolla lueskelin YK:n jäsenvaltioiden v. 2015 sopimaa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja tavoitteita, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016-2030. Niiden pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. Toimintaohjelma ja tavoitteet koskevat koko maailmaa, mutta ensisijainen vastuu on valtioilla. Kestävää kehitystä on kuvattu siten, että seuraavilla sukupolvilla olisi yhtä hyvät tai paremmat olot maapallolla, kuin nyt. Maailmanlaajuisen pandemian velloessa kansakuntia, on kestävää kehitystä tavoitteineen hyvinkin ajankohtaista tarkastella.

Kestävän kehitys pitää sisällään 17 eri tavoitetta. Niitä ovat mm. saavuttaa ruokaturva, edistää kestävää maataloutta, taata tasa-arvoinen ja laadukas koulutus, varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö, sekä taata turvalliset ja kestävät kaupungit, sekä asuin yhdyskunnat. Nämä ovat tavoitteita, joita voidaan pääsääntöisesti edistää valtion taholta. Jos luonto horjuu, horjuvat terveyden ohella myös muut ihmiselämän peruspilarit: ruoka, vesi ja ilma. Koronan myötä olemme heränneet näkemään luonnon uudella tavalla. Kunnioitus luontoa kohtaan on kasvanut. Kun rajoituksia on päällä, ihmiset ryntäävät metsiin, luontopoluille ja rannoille.

Talouden seisahtuminen yhdessä globaalin pandemian kanssa, ovat koronakriisi isoimmista huolenaiheista. Eu:n elvytyspaketilla pyritään saamaan vauhtia talouden tukemiseen. Vauhdissa talouksien tukemiseen paniikkinappula päällä, mitä tapahtuu? Edistämmekö, vai hidastammeko ekologista jälleenrakentamista koronan jälkeen? Tehdäänkö sittenkin ratkaisuja, jotka eivät tue kestävää kehitystä?

Kuntien rooli

Paitsi valtioilla, kunnilla on myös keskeinen rooli kestävän kehityksen osalla tavoitteiden edistämisessä. Tulevaisuuden kestävä kunta ottaa ihmisen, ympäristön, talouden ja teknologian huomioon tasavertaisesti ja samanaikaisesti kaikessa kunnan suunnittelussa, budjetoinnissa, päätöksenteossa ja toiminnassa.

Kunnat siten kytkeytyvät suoraan kestävän kehityksen tavoitteiden laajaan kirjoon esimerkiksi koulutuksen, hoivan, puhtaan veden, energian, jätehuollon ja kestävän liikenteen järjestämisessä. Suomen kuntien vahvuudet ovat koulutus ja osaaminen sekä, paikallisdemokratiat ja osallistumisen mahdollisuudet. Sosiaalista kestävyyttä kunnat voivat edistää mm. parantamalla työllisyyttä, tarjoamalla palveluita ja vähentämällä syrjäytymistä. Taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi kunnilla on käytössä sopeutumiskeinoja, talouden tulee olla tasapainossa, digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen. Päätöksenteko tulee aina perustua pitkäjänteiseen ajatteluun.

Kestävä kunta turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti. Taloudellinen toiminta sopeutetaan luonnon reunaehtoihin samalla kun tuetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sosiaalisen kestävyyden ytimenä on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja osallisuus, joita kunnat toteuttavat omassa toiminnassaan.

Kuntastrategian päivitys nyt tänä aikana tuo haasteita, mutta on varmasti innostavaa. Se on hyvä laatia rauhassa, sekä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tärkeää on, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat laadinnassa läsnä. Kuulee sanottavan, että meidän pitäisi pian päästä normaaliin elämään. Ajattelisin, että on syytä puhua, uudesta normaalista elämästä, jossa tulevilla sukupolvilla on mahdollista hyvään elämään tasavertaisesti.

Valitettavasti joutuu miettimään, voimmeko enää koskaan pitää raaka-aineiden, ja siten tiettyjen kriittisten tuotteiden saatavuutta itsestäänselvyytenä?

Pyhäjärvi 16.3.2021                   Raija Leppäharju