Maakuntauudistuksesta

Maakuntahallinnosta

Maakuntauudistus on etenemässä, sen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2019.  Koko uudistus on vielä auki. Olen seurannut julkista keskustelua  sote- ja maakuntauudistuksesta.

Kaleva lehti 22.12.2016: ”SDP ja Vihreät ovat ilmoittaneet haluavansa repiä sote- ja maakuntauudistuksen auki ja palauttaa sen nollapisteeseen.”
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori Pohjalainen lehti 17.11.2016: ”Epäselvä maakuntauudistus johtanee valitusruuhkaan hallinto-oikeuksissa. Vihervuoren mukaan näyttää siltä, että maakuntahallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon muutokset tehdään perustuslakia muuttamatta. ”Vihervuori olisi pitänyt parempana, että maakuntauudistus olisi istutettu ensin perustuslakiin, ennen kuin siitä lähdetään päättämään. Jos valitusruuhka toteutuu, maakuntauudistuksen rajoja joudutaan vetämään tuomioistuinten päätöksin,  kun lainsäädännöstä niitä ei löydy”

Myös lääkäriliitto on kritisoinut monilta osin uudistusta. Terveydenhuoltoalan järjestöjen mielestä sote-uudistus tulee tehdä ensisijaisesti terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelun näkökulmasta – ei aluehallinnon tai muiden alueille suunniteltujen tehtävien ehdoilla. Lääkäriliitto on 9.11.2016 antanut valtiovarainministeriölle lausunnon koskien maakuntauudistusta ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksesta. Lääkäriliitto näkee tarpeellisena palvelujärjestelmään muutosta. ”Kysymys on niin laajasta kokonaisuudesta, että suunniteltujen muutosten käytännön toteuttaminen vie aikaa, ja korjausliikkeitäkin joudutaan varmasta tekemään. Lääkäriliiton näkemyksen mukaa viisi alueellista järjestäjää olisi riittänyt. Heidän näkemyksen mukaan ”maakuntaratkaisu tarkoittaa järjestämisvastuun jakautumista liian monelle ja kovin erikokoiselle toimijalle, joista monen väestöpohja jää aivan liian pieneksi ajatellen sosiaali- ja terveyspalvelujen kattavaa järjestämistä alueellaan.”

No, uudistus etenee omaa latuaan. Tulevaisuudessa kunnan päättäjien asema muuttuu. Valtuutettujen päätettävissä olevat asiat tulevat vähentymään. Kun sote-asioista ja palo-sekä pelastustoimesta päättää maakunta, meille jää lähinnä kaavoitusasiat, päivähoito, ennalta ehkäisevä terveydenhuolto, sivistystoimi, tekninen puoli ja elinkeinoelämä (työpaikkoja/yrittäjiä).

Uudistuksen myötä kunnallisveroprosenttia tullaan alentamaan 12,3 % -yksikköä. Myös valtionosuusjärjestelmää muutetaan. Kunnallisveroprosentiksi meillä vahvistettiin 20,75%. Valtion verotusta kiristetään, koska valtio rahoittaa maakuntien tehtävät. Maakuntien rahoituslailla on tarkoitus säätää valtion rahoituksesta maakunnille. Maakunta sitten päättää itsenäisesti rahoituksensa käytöstä. Rahoittajana valtio kuitenkin ohjaa maakuntien taloudenpitoa. Maamme hallitus on kuitenkin luvannut, ettei kansalaisten kokonaisveroaste kiristy. Se jää nähtäväksi, epäilen pahoin. Uudistuksen yhteydessä on asetettu tavoite säästöjen suhteen. Mitään laskelmia ei olla esitetty, mistä säästöt syntyy! Olen varma, että kansalaisten pussilla tullaan käymään.

Kunnallisverokertymämme on talousarviossa 14,7 milj. euroa. Kunnallisverotulo pienentyy siten lähes 9 milj.eurolla. Kuntien valtionosuusjärjestelmä tulee myös muuttumaan. Valitettavasti joutuu toteamaan, että pienet, pysähtyneessä asemissa olevat kunnat jäävät nyt jalkoihin. Myöhemmin siitä seuraa kuntaliitoksia. Jos Pyhäjärvi halutaan säilyttää, on kiireellisesti kaikin keinoin edistettävä tuotannollisen toiminnan saamista paikkakunnallemme. Eli: yrityksiä, työtä,

Tulevilta valtuutetuilta edellytetään valppautta ja perehtyneisyyttä päätösten tekoon. Aika tulee olemaan haastava. Yhtä näin suurta uudistusta ei ole aiemmin tehty, toimintaympäristö tulee merkittävästi muuttumaan.
Uusi kuntalaki kokonaisuudessaan tulee voimaan 1.6.2017. Uuden lain 1 §:n mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kuntastrategian merkitys korostuu, mikä on hyvä asia. Strategian laatiminen, ja sen toteutumisen arviointi, sekä seuranta ovat tällöin tärkeitä. Kuntaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti.

Strateginen ajattelu edellyttää, että osataan riittäväsi liikkua menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Tämä edellyttää runsaasti keskustelua seminaarien ja iltakoulujen muodossa eri tahojen kanssa. Siitä on lähdettävä, että on kartoitettava tarkkaan tämän hetkinen tila kunnassamme.

Nyt, jos koskaan on tulevien päättäjien suhtauduttava yhteisten asioiden hoitoon vakavasti. Kuntien tulevaisuus on monin tavoin avoin ja sen roolit sekä toimintatavat ovat muuttumassa. Keskeisintä on löytää oikeat painopisteet ja sopivat toimintatavat. Menestyminen edellyttää omien vahvuuksien löytämistä ja strategista sekä pitkäjännitteistä päätöksentekoa.

Itsenäisinä tulevat säilymään ne paikkakunnat, jotka ovat huolehtineet elinkeinoelämästä ja sitä myötä työllistämisestä.  

Tulihan tästä nyt pitkänlainen vuodatus. Kiitos niille, jotka jaksoitte lukea loppuun saakka.
Otan mielelläni vastaan kommentteja. Puh. 0400-280790

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu, Pyhäjärvi ryhmä