Kaupungimme taloudesta
On se aika vuodesta, että viranhaltijat ovat valmistelemassa ensi vuoden talousarviota ja talouussuunnitelmia kahdelle seuraavalle vuodelle meidän päättäjien päätettäviksi.
Nyt kun sotemenoja budjettiin ei sisälly, niin kokonaissumma on merkittävästi pienempi, kuin aikaisempina vuosina.
Hyvinvointitalo, hankkeen suuruus, kustannukset ja kiinteistön sijainti ovat kuntalaisten keskuudessa puhututtanut paljon. On hyvä saada tietoa kunnan taloudesta ja haasteista isossa kuvassa.
V. 2023 tuli alijäämää, eli tappiota 2,68 milj. euroa. Tälle vuodelle on arvioitu syntyvän alijäämää 2,33 milj. euroa. Suunnitelmavuosina 2025 puolestaan -2,78 milj. alijäämää ja vuonna 2026 alijäämää 1,56 milj. euroa.
Suunnitelmavuoden 2027, jolloin on arvioitu tulevan yli 3 milj. enempi kiinteistöverotuloja tähän vuoteen verrattuna, ja että kunnallisverotulot olisivat suuremmat ja valtionosuudet merkittävästi suuremmat, niin taseessa olisi tuolloinkin alijäämää peräti 2,27 milj.!
Kriisikunnan yhtenä kriteerinä ovat alijäämät. Huomiota on kiinnitettävä myös kaupungin velkaantumiseen. Tänä vuonna kaupunki on nostanut 6,5 milj. lainaa. Haasteena on saada alijäämä selätettyä ja se, ettei syömävelkaa tarvitse joka vuosi ottaa! Koska se velka pitää pystyä myös hoitamaan.
Palaan hyvinvointitalo asiaan. Kyseessä on merkittävä, yli 9 milj. euroa maksava investointi. Mielestäni on tärkeää saada realistista tietoa lähivuosien toteutuvista talousluvuista ja asukasmäärästä. Onko käyttäjäkuntaa? Mikäli saamme taloutemme tasapainoon, ja paikkakunnalle työllistäviä yrityksiä, ja sitä kautta väestömäärämme kasvuun, investointi on perusteltua.
Nyt suunniteltu paikka, tila-ahtaus huomioiden, ei mielestäni ole paras mahdollinen n. 4200 m2:n rakennukselle kokonaisuudessaan. Olisiko sittenkin syytä kartoittaa muu alue?
Koska kirjaston saaminen lähelle keskustaa on mielestäni tärkeää, hallituksessa esitin, että ottaen huomioon kaupungin taloudellisen tilanteen, hanketta vietäisiin eteenpäin siten, että rakennettaisiin tässä vaiheessa kirjasto, kulttuurisali ja tilat nuorisolle, mutta ei valtavaa liikuntasalia.
Haaste on suuri kaupungille näidenkin osalta, mutta investointi olisi merkittävästi pienempi.
Väestömäärämme on ollut laskussa kymmeniä vuosia. V. 2020 syntyi 30 lasta, 2021 syntyi 29 lasta, v. 2023 syntyi 22 lasta. Tänä vuonna syntyy 15 lasta.
Eli koulun aloittaa muutaman vuoden jälkeen yksi luokallinen. Koulurakennuksia meillä on kaksi, riittääkö oppilaita molempiin?
Hyvinvoinnin edistäminen on tärkeä asia. Liikunnan harrastamiseen meillä on mielestäni riittävästi tiloja, ja ulkoilmaa riittää! Toki, jos ei tarvitsisi ajatella päättäjänä taloutta, eli ”kyllä kunta maksaa” ajatuksella, niin siitä vaan. Mutta ainakin minun näkökulmani on se, että on toimittava siten, että talouden on ensin oltava vakaalla pohjalla.
Pyhäjärvi 25.10.2024
Raija Leppäharju
