AJATUKSIA SOTESTA JA VÄHÄN MUUSTAKIN

Ajatuksia Sotesta ja vähän muustakin

Tein viime valtuustossa aloitteen, jossa pyysin, että laaditaan pikaisesti selvitys terveyden- ja sosiaalihuollon mukaisten palveluiden järjestämisestä. En tiedä, onko asia edennyt. Itse olen pohtinut ja tehnyt laskelmia esitetyistä vaihtoehdoista.

Muutamia tärkeitä havaintoja. Tutustuin lähialueiden kuntayhtymien tilinpäätöksiin. Niistä on todettavissa, että kaikissa kuntayhtymissä kustannukset ovat nousseet 5-7 prosenttia.

Pyhäjärven osalta luku näyttää 6,7 %. Mielenkiintoisemmaksi tarkastelu menee, kun lasketaan kustannukset asukasta kohden. v. 2010 em. kustannukset olivat 3458,- euroa/asukasta. v. 2011 luku oli 3704,- euroa v. 2012 luku oli 3804 euroa, v. 2013 luku oli 4157,- euroa ja viime tilikaudella perätä 4650,- euroa. Nousu on ollut siten keskimäärin 7,7 prosenttia.

Viime vuonna siis jokaisen pyhäjärvisen  (asukkaita 5562) osuus sotesta on 4650,- euroa.
Ikääntyneiden määrä tosin on kasvanut, mutta inflaation alhaisuus ja palkkojen maltillisuus kompensoivat ikääntymisestä johtuvia kustannuksia.

No,  nyt tietysti heti tuli mieleen, mikä on ollut inflaatio tänä aika ja mikä se vaikutus on ollut nousuun. Inflaatioprosentit ovat olleet tosi alhaiset vaihdellen vuodesta 2009 lähtien keskimäärin 0-2 %. Samoin tarkastelin palkkojen nousua muutamalta vuodelta taaksepäin. Niiden osalta voidaan todeta, että ne ovat olleet maltilliset, noin 2 %:n luokkaa.

Niinpä sotepalveluiden nousuprosentti on noin 5 % enempi yleiseen kustannustasoon verrattuna.
Näihin sotepalveluiden kustannuksiin on valtakunnassamme kaikkialla kiinnitetty huomiota. Kustannusten noustessa on monissa kunnissa ryhdytty miettimään mitä pitää tehdä. Ongelmalliseksi tämän tekee järjestelylain käsittelyn lykkääntyminen eduskunnassa.
Vertailulla (kuntayhtymät, ulkoistaminen tai omana toimintana) saataisiin arvokasta tietoa päättäjillemme.
Oma näkemykseni on tällä hetkellä se, että meidän tulisi pikaisesti perustaa oma osakeyhtiö, jonka omistuspohja on kunnalla. Osakeyhtiön tehtävänä on tuottaa terveys- ja sosiaalipalvelut. Erikoissairaanhoito OYKS:ta tai muualta.

Positiivisia seikkoja on monia. Päätösvalta säilyy omissa käsissämme. Henkilöstö työskentelee omalle kunnalle, arvelisin lisäävän motivaatiota. Itse työsaralla on paljon helpompi muuttaa rakenteita sellaisiksi, että toimivuus ja tuottavuus paranee.

Väestömme ikääntyminen, perheiden ja lasten palvelut ovat haasteita, joihin vastaaminen ”omalla tiimillä” on perusteltua. Samoin suunnittelu ja toimintojen kehittäminen omalla porukalla olisi joustavampaa.

Valmistuva uusi terveyskeskus työpaikkana on houkutteleva. Pysyvien lääkäreiden ja muun henkilökunnan sitoutuminen pitkäksi aikaa on arvokas asia. Se, että potilas ja toisaalta hoitohenkilöstö tuntee toisensa on varmaankin hoitotyötä edistävä asia. Myös kuntalaisten tarpeet ja toiveet voidaan huomioida paremmin ja muutosten tekeminen nopeutuu.

Kustannusten osalta lukijat voivat katsoa kaupungimme tilinpäätöksiä, mitä ne tuolloin maksoivat, kun olimme omana kuntana.
Kaiken kaikkiaan: pieni, yhteisöllinen kunta voi pärjätä. Me henki kasvaa. Pienikin voi olla kaunista.
 

Vaalilupauksista

Lähestyvien eduskuntavaalien kynnyksellä vaaliteemoiksi näyttää nousevan verotus ja leikkaukset.
Eivät ole helppoja asioita. Mistä leikataan?  Joka tapauksessa valtion velkaantuminen on saatava loppumaan. Eihän kenenkään talous voi perustua velkaantumiseen. Velkaa otetaan mahdollisesti silloin, kun investoidaan.
Verotuksen osalta toivoisin ruoan arvonlisäveron selvää alentamista. Lisäksi pieni- ja keskituloisilta verotusta tulee keventää. Aluepoliittisesti, jos Suomi halutaan pitää asuttuna, verotuksessa voidaan tehdä erilaisia kevennyksiä niille, jotka harjoittavat elinkeinoa täällä pohjoisessa.
Osakeyhtiöiden yhteisöverokannan lasku oli oikea. Mikäli näin ei olisi tehty, olisivat monet yhtiöt nyt konkurssissa. Toivotut investoinnit eivät vielä ole näkyvissä. Siihen taas vaikuttaa tämä yleinen maailmantaloudellinen, sanoisko lama. Verohelpotuksia pitäisi saada yksityisyrittäjille ja ky:n ja Ay:n muodossa toimiville samoin kuin osakeyhtiöille. Todellisuudessa kun pienyrittäjyys (1-10 työntekijää) työllistää noin 93 % prosenttia kaikista yrityksistä. Viime vuosina uudet työpaikat ovat Suomessa syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Pyhäsalmi 23.3.3015

Raija Leppäharju

Pyhäjärven kaupunginvaltuutettu.

 

 

VALTUUSTOALOITE KOSKIEN SOTEA

 

VALTUUSTOALOITE

SELVITYKSEN LAATIMINEN TERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ehdotuksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta, sekä palvelujen tuottamisesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Eduskunta päättää laista maaliskuussa 2015.

Uuden järjestämislain mukaiset viisi sote-aluetta on määritelty, mutta tuottamisvastuutoimintojen organisointi näiden alueella on pahasti kesken. Pyhäjärvi kuuluu pohjoiseen alueeseen, jossa voi olla korkeintaan 5 tuottamisvastuullista kuntayhtymää.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on toiminut sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana vuodesta 2009 lähtien. Nyt näyttää siltä, että nykyinen kuntayhtymä ei pysty olemaan tuottajana, vaan tuottajana tulee olemaan suuri alue, jonka johto on etäällä, ja päätökset tehdään muualla. Tuotantoalueen, mikä se sitten onkaan palvelurakenteen sisältö voi muuttua olennaisesti nykyisestä. Tämä, samoin kuin rahoitusmalli ei anna ilman selvitystä tietoa päättäjillemme siitä, kuinka paljon Pyhäjärven kaupunki joutuisi maksamaan kyseisistä toiminnoista ja mitä me sillä rahalla saamme.

Aloitteen otsikossa mainitussa selvityksessä tulee kartoittaa nykytilanne. Turvaako järjestämislakimalli kunnalle tosiasiallisen mahdollisuuden vaikuttaa kuntalaisille tuotettavien palveluiden laatuun ja saatavuuteen, sekä palveluiden tehokkaaseen tuottamiseen.

On syytä selvittää, mitä tämä muutos käytännössä merkitsee pyhäjärvisille ja mitä muita vaihtoehtoja meillä on.

Selvitys tulee laatia siten, että myös muut vaihtoehdot olisivat vertailtavissa. Tällöin kysymykseen lähinnä tulee

• otsikossa mainittujen toimintojen järjestäminen alueella, jonka tuottaja on jokin suurempi viidestä,  vastuullisesta yhtymästä
• otsikossa mainittujen toimintojen ulkoistaminen (ottaen huomioon sosiaalitoimen viranomaistehtävät)
• otsikossa mainittujen toimintojen järjestämisvastuun siirrettäväksi kaupungin 100 %:sti omistamalle yhtiölle, jonka toimialana on tuottaa sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut

Vertailutietoina tulee olla tuotettavat palvelut ja niiden kustannukset, sekä päätöksenteko.

Samoin selvityksestä tulee käydä ilmi, mikä vaikutus milläkin vaihtoehdolla on Pyhäjärven kaupungin muiden toimintojen palvelukokonaisuuden eheyteen ja/tai sen heikentymiseen.

Pyhäsalmi 26.2.2015

 

Raija Leppäharju                                     

kaupunginvaltuutettu

Edellisen valtuustoaloitteen selvityksellä olisi mielestäni kiire. Vaikuttaa ehkä siltä, että selvitys olisi vaikea ja aikaa vievä tehtävä. Itse kuitenkin tekisin niin, että ensimmäisen vaihtoehdon selvittäisin ottamalla (olen jo kyllä laskenut) eri kuntayhtymien tilinpäätökset ja katsoisin vuosittaiset prosentuaaliset nousut. Toinen vaihtoehto kestää viikon, kun kysyy tarjoukset palveluita tuottavista yrityksiltä. Kolmannen pohjana voisi olla vuoden 2008 kaupungimme tilinpäätös. Sieltä näiden toimintojen kustannukset, taisivat olla muistaaksi 16,9 milj. euroa, tuohon summaan vuosittain inflaatio ja sitten muuttuvana tekijänä väestön väheneminen.

Toivon, että selvitys tehtäisiin välittömästi. Sen jälkeen valtuusto pohtimaan asiaa.

Jk. Muurame perusti oman terveysyhtiön. Pyydän lukijoitani tutustumaan siihen.

Jatketaan yhdessä, mutta vaihtoehtoja tulee miettiä

Raija

 

KOTIMAISESTA HUOLTOVARMUUDESTA

KOTIMAISESTA HUOLTOVARMUUDESTA

Eduskunta hyväksyi v. 1969 lain peltojen paketoinnista, eli viljelemättä jättämisestä.  Hallitus oli vuodesta toiseen kieltänyt myymästä maataloustuotteita vapaasti markkinahintaan ja määrännyt liian korkean hinnan, syntyi viljavuoria ja muuta ylituotantoa. Hintoja ei silti vapautettu, vaan keksittiin tuo peltojen paketointi;  piti saada 100.000 hehtaaria peltoa pois viljelykäytöstä ja lieventää ”ylituotanto-ongelmaa.” Jokainen tajuaa, että viljavuoret olisivat rikkautta eikä ongelma. Samassa yhteydessä tulivat myös kesantokorvaus, lehmäntapporaha.  Myöhemmin tulivat lehmien teurastuspalkkiot, peltojen metsitys, kesannoimispalkkiot, tuotannon perustamisluvat, tuotantosuunnan valinnan ohjailu ym.

Sitten tuli EU, jossa päätetään maatalouden tukipaketista. Tukipaketti kanavoi Suomeen rahaa kolmesta suunnasta. Suoraan maataloudelle ja karjankasvattajille sitä tulee 523 miljoonaan euroa tänä vuonna. Näitä suoria tukia saadaan naudoista, lypsylehmistä, karitsoista, rypsistä, rapsista ja tärkkelysperunasta.

Korvausten määrä vaihtelee 150 eurosta 260 euroon. Lypsylehmästä Etelä-Suomessa saadaan 150 euroa ja sonnista tai härästä 260 euroa. Pohjois-Suomessa lypsylehmästä ei saa euroakaan ja sonnista tai härästä 132 euroa.

Maataloustuilla pyritään pitämään yllä ruokahuollon omavaraisuutta, hillitsemään hintojen rajuja vaihteluita ja pitämään elintarvikkeiden hinnat kohtuullisina. Edelleen yhtenä tavoitteena on pitää maaseudut asuttuina. Miltä osin tässä on onnistuttu?  Mitkä ovat uhkakuvat?

Tukien avulla saadaan halvempaa ruokaa, ne vaikuttavat työllisyyteen ja muuhun yritystoimintaan.  Käytännössä tuet on kerätty veroilla, jotka ovat vaikuttaneet vastaavasti työpaikkojen menetyksiä. Tukien nettovaikutus talouteen on siten mitätön, jopa negatiivinen. Kerätyt verot/suorat tuet aiheuttavat hyvinvointitappioita, koska ne vääristävät markkinahintoja ja tämähän on omiaan vaikuttamaan tehottomuuteen talouden toiminnassa.

Maataloustuotannon säilyttäminen on valtiolle edullista.  Positiivisia taloudellisia vaikutuksia koituu erityisesti alkutuotannon jälkeen tulevan elintarvikeketjun tuotannon hyödyistä. Mikäli alkutuotanto häviäisi, tuotaisiin elintarvikkeet pääosin jalostetussa muodossa halvemman työvoiman maista. Siitä taas aiheutuisi kauppataseen alijäämää. Asioilla kun pakkaa olemaan monta puolta.

Huoltovarmuus on merkittävä tekijä, sillä Suomen ei ole vara jättäytyä ruoan osalta tuonnin varaan. Ei senkään vuoksi, että meillä on viljelyyn sopivaa maata yllin kyllin. Elintarvikkeet pilaantuvat herkästi ja jos alkutuotanto katoaa, häviää myös helpommin varastoitavien maataloustuotteiden jatkojalostus ja jakeluketju.

Nyt tuottajille maksettava korvaus maidontuotannosta vetää lypsykarjanpidon lähes mahdottomaksi. Tällaisen hinnan märittely tuottajalle ei oikein mene tajuntaani. Maanviljelijöitä voitaisiin tukea monin tavoin, mutta taloustieteen kannalta katsottuna hinnan säätely on huonoin tapa tehdä se, selkeämpiä tapoja olisivat suora tuki ja verohelpotukset. Kouluruoka- ja vanhusten ruokabudjetin kasvattamisilla olisi myös erittäin suuri merkitys. Se, että tukia kohdennetaan maatalouteen aiheuttaa tietysti kysymyksen, entä muut yritykset? Muissa yritysmuodoissa on myös saatavilla erilaisia tukimuotoja, joita en nyt käsittele. Mutta eiköhän tuo ruoka ole tärkein henkivakuutus?

Nyt olisi korkea aika nostaa keskusteluun ruokataloutemme omavaraisuus. Minulle kerrottiin, että sianlihastakin 70 % tulee ulkomailta. Meidän ei tule Suomessa jättäytyä tuonnin varaan, tänä aikana varsinkaan. Tuottajien tulee saada riittävä korvaus työstään. Ostovoiman parantaminen kansalaisille tulee järjestää esim. verotuksellisin tai sosiaalisin toimin. Suomi on pieni maa ja ilmastollisesti vaihteleva.

Mielestäni maa tulee pitää asuttuna. Meitä on monenlaisia, jotkut haluavat asustaa kaupungeissa, jotkut kokevat maaseudun parhaana ja yhä useammat näyttävä kaipaavan todella luontoa ja rauhaa ihan pohjoisesta. Olen leikkinyt ajatuksella, että Suomessa olisi kolme osuuskuntamallilla toimivaa monipuolista maatilatoimintaa harjoittavaa kokonaisuutta. Yksi etelä-, yksi keskeisessä- ja yksi pohjoisessa Suomessa. Näillä tiloilla varmistettaisiin ko. alueen elintarviketuotanto tuotantoketjuineen alueen väestölle. Osuuskunnan jäseniksi haastettaisiin kansalaiset vaikkapa 50 eurolla, tekisi yhteensä 270 milj. Valtio myös osallistuisi toimintaan. Ketju alkutuotannosta tuoteketjuun piristäisi myös alueiden muuta yrittäjyyttä. Lähiruoan saanti helpottuisi. Vaikutus työllisyyteen olisi myös merkittävä. Tuotekehittelyä ei pidä myöskään unohtaa. Huoltovarmuutemme turvattaisiin mahdollisten, ei toivottavien tilanteiden varalta.

Ajatukseni herättää varmasti monenlaisia mielipiteitä, mutta kuten aikaisemmin totesin, ruoka on paras henkivakuutus. Ja tuosta asumisesta, jokainen kotiutuu sinne, missä kokee olevansa tyytyväinen ja onnellinen. Toiset haluavat enemmän, toiset tyytyvät vähempään.

Kaikkea hyvää kaikille!

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

 

KUNTASEKTORIN TOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMISESTÄ

Kuntasektorin toimintojen yhtiöittämisestä

Eduskunta on hyväksynyt kuntalakiin uusia pykäliä, jotka astuivat voimaan tämän vuoden alusta.

Yksi niistä on yhtiöittämisvelvoite tietyissä tilanteissa kilpailutilanteen vääristämisen ehkäisemiseksi. Toisin sanoen, kunta tai kuntayhtymä ei itse voisi hoitaa sellaista toimintaa, joissa on tarjontaa myös yksityisen elinkeinoelämän taholta. Tällä tavalla turvataan tasapuoliset kilpailuedellytykset julkisen ja yksityisen yritystoiminnan välillä. Tarkastelen tällä kertaa yhtiöittämisiä paitsi talouden, mutta ennen kaikkea demokratian ja tiedonsaannin näkökulmasta.

Taloudellinen näkökulma

Pyhäjärvellä kaukolämmön on tuottanut kaupunki omana toimintana. Muita lämmitysmuotoja tulee koko ajan lisää.  On perusteltua saattaa kaupungin toiminta samalle viivalle vastaavaa toimintaa harjoittavien yksityisyritysten kanssa. Yleisesti olen sitä mieltä, että tässä asiassa on ollut vääryys koko valtakunnassa niitä yksityisomisteisia yrityksiä kohtaan, jotka ovat toimineet samoilla markkinoilla liikelaitoksien kanssa. Samaa peliä on pelattu täysin eri säännöillä.

Vesi- ja viemärilaitoksen yhtiöittäminen onkin toinen asia. Siinä ei ole ollut Pyhäjärvellä kilpailutilannetta yksityisten toimijoiden kanssa. Sitä ei olisi ollut pakko yhtiöittää. Sama henkilöstö niin kaukolämmössä, kuin vesi- ja viemärilaitoksessa ei ole mikään peruste. Mutta Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy on perustettu.

Toteutuuko demokratia

Kunnan harjoittaessa toimintaa liikelaitosmuodossa, on toiminnasta vastuussa ja sitä johtamassa demokratialla valitut elimet.  Suomen kaltaisessa, vahvasti demokratiaan ja kansanäänestyksiin perustuvassa oikeusvaltiossa tämä on kaiketi ollut tarkoituskin. Miten sitten yhtiöittäminen vaikuttaa asiaan?

Kun toimintaa harjoitetaan osakeyhtiön muodossa, siitä on vastuussa yhtiön hallituksen nimeämä toimitusjohtaja yhdessä organisaation hallituksen kanssa. Heidän valintaan kansalaisilla ei ole minkäänlaista sananvaltaa. Kokonaiskuvan saamiseksi asiaa voidaan ajatella karrikoidusti.

Mitä tapahtuisi, jos kaikki mahdolliset kunnan toiminnot ja palvelut yhtiöitetään. Emoyhtiölle jäisi varsin vähän toimintaa. Vaaleilla valitaan kuitenkin halutut ihmiset päättämään kunnan toiminnoista ja varojen käytöstä. Syntyy ristiriita.

Pohdinnan tuloksena olen sitä mieltä, että pitkälle vietynä julkisen sektorin yhtiöittäminen surkastuttaa pahasti kunnallisdemokratian.

Kevennys: kuntalaiset valitsevat demokraattisesti valtuutetut, jotka sitten valitsevat demokraattisesti tytäryhtiöiden organisaatioon kuuluvat henkilöt. Onkohan jossain laissa näin määritelty?

Miten käy tiedonsaannin?

Julkisena toimijana kunnan velvollisuus on antaa tietoa toiminnastaan. Me voimme itse kukin käydä kaupunkimme nettisivuilta lukemassa eri elinten pöytäkirjoja. Tällöin voimme pysyä kutakuinkin ajan tasalla, missä mennään. Voimme myös mennä kaupungintalolle tutustumaan virallisiin asiakirjoihin ja saada niistä kopioita. Edelleen julkisten toimijoiden tulee toimittaa erilaista tietoa Tilastokeskukseen, josta voimme sitten hakea lisää tietoa. Kuntalakiin sisältyy myös kohtia, joissa kuntalaisten kuulemistilaisuuksista ja tiedonannosta säädetään.

 Mutta miten on tytäryhtiöiden kohdalla. Niiden hallitusten pöytäkirjoja ei pääasiassa ole saatavilla, koska siihen ei ole velvollisuutta. Tavallisella kansalaisella ei siten ole minkäänlaista tietoa, mitä yhtiössä tapahtuu. Onko olemassa riski, että rahoja ei käytetä tarkoituksenmukaisesti?

Tarkastuslautakunta pääsee tarkastamaan tytäryhtiöitä vain valtuuston asettamien tavoitteiden puitteissa. Hyvin tärkeän elimen, jonka pitäisi koostua ammattilaisista, tytäryhtiöiden toiminta on ko. elimen ulottumattomissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tytäryhtiöt kertovat itse valtuustolle vain nämä toiminnalliset tavoitteet.

 Mietinnän ja pohdintojen jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että yhtiöittäminen heikentää erittäin merkittävästi tiedonantovelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä. Tämä ei liene kuntalaisten kannalta katsottuna oikein.

Demokratian ja tiedonsaannin näkökulmasta katsottuna tulee mieleen, tarvitaanko sitten enää kunnallisvaaleja.

Lopuksi: Päättäjänä pelkään, että Pyhäjärvellä perittävät taksat nousevat jo siitäkin syystä, että hallintoa näytetään nyt perustetussa energiayhtiössä kasvatettavan. Huolestuttavaa on se, että hintojen nosto vaikuttaisi perheisiin, joiden pussia rasittaa jo mm. kiinteistöverojen nosto. Valtion budjetti kun jo kuritti omalla tavallaan itse kunkin kukkaroa.

Mutta näillähän sitä on mentävä, näin meillä on päätetty. Valtuustossa otin kantaa yhtiöittämisasiassa. Toin esille myös sen, ettei vesi- ja viemärilaitosta tarvitse välttämättä yhtiöittää.

Näitä ajatuksia näin loppiaispäivänä.

Hyvät lukijani, oikein hyvää ja antoisaa alkanutta vuotta kaikille!

Raija Leppäharju

Pyhäjärven kaupunginvaltuutettu.

jk. otan mielelläni vastaan risuja ja mahdollisesti ruusuja

 

TALOUSARVIOSTA JA KAUPUNGIN HALLINNOSTA

TALOUSARVIOSTA JA KAUPUNGIN HALLINNOSTA

Pitkästä aikaa tuli tarve sepustella ajatuksiani. Tällä kertaa koostan kolme asiaa, joka painavat ja askarruttavat mieltäni.

Talousarvio v.2015 Selänne

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen talousarvion laadintaa määritellään perussopimuksen 5 ja 14 §:ssä. Suomennettuna ne tarkoittavat sitä, että jäsenkunnilta tulee ohjeet budjetin laadintaan. Talousarvio, palvelutasosuunnitelma ja vuosisopimukset hyväksytään lopullisesti kuntien valtuustoissa.

Kaupunginhallituksen 8.12.2014 esityslistalla asian nro 8 yhteydessä on liitteenä kuntayhtymän vuosisopimus ja talousarvio vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelma vuosille 2016-17.

Tätä liitettä lukiessani tuli ylimääräisiä sydämenlyöntejä. Tämä johtui seuraavista,  Pyhäjärveä koskettavien määrärahojen vähentämisistä.

Listaan luettelon, joista on vähennetty määrärahoja.

Kaikkien tekstien edessä lukee: ”Pyhäjärven kaupungin esityksestä”

s. 9 Lastentalon vuokrasta vähennetään 50.000,-

s. 10 Lastenneuvola ja äitiysneuvola vähennys 15.900,-

s. 12 Perhekodin ostopalveluista 50.000,-

        Vammaispalvelujen vaikeavammaisten avustuksista 54.100,-

s. 13 Kehitysvammapalvelujen ostopalveluista 72.000,-

s. 14 Asumisen ostopalveluista 50.000,-

s. 17  Tehostetun palveluasumisen ostopalveluista 100.000,-

s. 18 Lääkäreiden palkoista 80.000,-

s. 22 Aluesairaala ostoista 100.000,-, keskussairaalaostoista 200.000,- ja yksityisistä sairaaloista

        30.000,-

YHTEENSÄ 802.000,- EUROA

Hallituksen pöytäkirjoista ei löydy tällaista päätöstä! Myöskään valtuuston iltakoulussa 24.11.2014 ei edellä mainittu vähennyslista saanut kannatusta.  Jäin ihmettelemään, kuka po. listan oli laatinut? Vastustan jyrkästi tämän kaltaista menettelyä. Kuntayhtymän hallituksen kokouksen 27.11.2014 pöytäkirjasta näkee, ketkä ovat olleet paikalla. Omien edustajiemme olisi kaiketi tullut viedä oman  valtuuston näkemys talousarviokäsittelyyn.

Olen valtuustossa usein toistanut, mikä on yhteiskunnan perustehtävä. Isäni totesi aina, että yhteiskunnan pitää huolehtia lapsista, sairaista ja vanhuksista. Sen opin olen pitänyt mielessäni. Nyt tuo vähennyslista on mitä karmeinta luettavaa. Meidän taloutemme ei ole niin kuralla, että nämä leikkaukset pitäisi tehdä! Meillä on sijoituksia vielä aivan riittävästi kattamaan nyt valtuuston käsittelyyn tulevat supistukset. Tulevassa valtuustossa tulen vastustamaan edellä olevia leikkauksia. Nähtäväksi jää, miten valtuutetut suhtautuvat asiaan?

Talouttamme tulee kuitenkin hoitaa huolellisesti. Tietyt investoinnit on tehtävä, parantavathan ne omaisuutta ja toisaalta antavat työtä. Mutta tupulointiin ei ole varaa. Tarvitaan pitkä jännitteistä taloussuunnittelua.

Kaupunginhallinnosta

Hallituksen esityslistat näyttävät yhä vain olevan täynnä oikeudellisia asioita. Aikaa ja rahaa menee turhaan aika rutosti. Minulla on omat johtopäätökset käräjäoikeuden päätöksen suhteen. Se on yksiselitteinen. Jos edellistä hallitusta moitittiin laajalta rintamalta, onko nykyhallituksen toiminta mitä? Toisaalta hallitustyöskentely ei varmaan ole helppoa tässä, sanoisiko kaaostilassa. Toivon, että päätökset tehdään ilman kiihkoa, vailla vihaa tai kostoa.

Näin jatkamalla, ei ole voittajia, on vaan häviäjiä. Alituinen taisto viranhaltija-asiassa vaikuttaa kuntalaisten mielialaan. Kuka meistä haluaa, että kuntalaiset kulkevat naama kurtussa, tympääntyneinä, toivottomina ja poismuuttoa ajatellen?

 Mielestäni nyt on aika heittää puukot ja kirveet järveen ja ehdotukseni on, että valtuusto kokoontuu hetimmiten johonkin suljettuun paikkaan. Kun sitten asiat on setvitty, kaikki tulevat sieltä hymy kasvoillan ja toteavat: ” me ryhdymme nyt työhön paikkakuntamme ja paikkakuntalaistemme eteen.”

Edelleen hallinnosta

Seuraan tarkkaan esityslistoja ja pöytäkirjoja.  Kaikella kunnioituksella hallitusta kohtaan, mutta en ymmärrä, että listoille ilmestyy silloin tällöin asioita, joista on jo lainvoimaiset päätökset.

Tästä lienee pääteltävissä se, että jos jokin päätös aikaisemmilta ajoilta ei miellytä, otetaan se uudelleen käsittelyyn, tästä esimerkkeinä mm. Hankilan asia. Totean siitä lyhyesti, että aikaisempi hallitus teki sen, mikä hallituksen tehtäviin kuuluu. (Tämän voi tarkistaa ho:n päätöksestä).

Herman Röytiön rahojen osalta päätettiin pyytää vain yhtä saajaa maksamaan rahat takaisin kaupungille.

Varmaan käy niin, että sitten seuraavan vaalikauden hallitus, jos ottaa oppia nykyisestä, kaivaa sitten esille aikaisempien hallitusten päätökset ja muokkaa ne mieleisekseen?.

Ei, ei.!! Toivon todella, että ehdotukseni vilpittömään kokoontumiseen toteutuisi. Jokaisen meistä tulee nyt katsoa peiliin ja kysyä, mitä tämä kannattaa, tätäkö minä haluan?

Kaikesta huolimatta, toivon lukioilleni oikein mukavaa joulunaikaa.

Antakaa aikaa läheisille!

Raija Leppäharju

Pyhäjärven kaupunginvaltuutettu

Mietteitä valtuuston 29.9.2014 kokouksesta

Maanantaina oli valtuustossa päätettävänä Pyhäsalmen Kvanttikiinteistöt Oy:n perustamista koskeva asia.

Hallituksen esitys valtuustolle oli, että valtuusto hyväksyy Pyhäsalmen Kvanttikiinteistöt Oy:n perustamisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääomalla, eli 2500,- eurolla. Tämän lisäksi valtuusto tekisi periaatepäätöksen enintään yhden miljoonan euron osakkeiden merkinnästä investointien ajankohtaistuessa.

Tämän perustettavan yhtiön tarkoitus on rakentaa kaivoksen uumeniin tutkimuskeskus, jota sitten mahdollisesti eri tutkijat käyttäisivät.

Esitin valtuustossa, että yhtiö voidaan perustaa, mutta yhden miljoonan euron osakemerkinnästä olin eri mieltä. Tein vastaehdotuksen, että tämä kohta jätetään hyväksymättä.

Äänestyksessä hävisin, eli hallituksen esitys tuli päätökseksi.

Perustelin esitystäni sillä, että valtuustossa ei esitetty mitään dokumenttia minkään muun tahon osallisuudesta rahoitukseen. Ei valtiovallan, ei seutukunnan, ei kansainvälisen tiedeyhteisön.

Laguna-säätiön kerrottiin olevan toimitilojen käyttäjä. Missä tällainen on perustettu? On kuulemma suunnitelmissa.  Ei ollut perustamisasiakirjoja.

Mielestäni nyt pitäisi ensin odottaa muilta tahoilta rahoituspäätöksiä, ei meillä ole yksinkertaisesti varaa olla alati maksumiehenä.

En voi millään käsittää, että tuo päätös suunnatusta osakeannista piti tehdä nyt. Ymmärtäisin asian, jos rakennettaville tiloille olisi jo varmat käyttäjät, (esim. dokumentti Laguna-säätiöstä) , jotta rakennettavasta tilasta saataisiin vuokratuloja. Pelkoni on, että miljoona palaa aika nopeasti ilman vastinetta.

 Kiinteistöyhtiölle liiketoimintamallissa sanotaan, että kiinteistöyhtiö kattaa investointiin tarvittavan velan takaisinmaksun, korot ja tilan ylläpito kulut. Tästä on pääteltävissä se, että yhtiö tulee ottamaan velkaa. Mikähän taho tulee olemaan velan takaajana? Arvelen, että kaupunki, koska yhtiöllä ei ole mitään substanssia vakuudeksi. Tulee mieleen, että jos yhtiö ottaa velkaa, mihin se tarvitsee osakepääomaa enemmän kuin vähimmäispääoman?

Perustelin esitystäni myös sillä, että meillä on tällä hetkellä todella suuri haaste sote-asiassa. Miten voimme turvata parhaan mahdollisen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntalaisillemme lähipalveluina. Laskin, että tuolla miljoonalla saisimme noin 25 käsiparia tuonne vaativaan vanhustentyöhön ja lasten, sekä perheiden pariin. Eikö pidä vahvistaa mieluummin näitä toimintoja kuntalaisten hyväksi.

Joka tapauksessa mahdolliseen kaivoksen loppumiseen on varauduttava.

Tuon sen esille, että en missään tapauksessa  vastusta tutkimuskeskuksen rakentamista.

Tehtäköön rakentaminen kuitenkin vasta sitten, kun tiloille on selkeää ja varmaa kysyntää. Kyllä valtuustossa pian saadaan aikaan sitten määrärahapäätös.

Että näin, tällä kertaa

Raija

IHMETYTTÄÄ, KUMMASTUTTAA PIENTÄ KULKIJAA

 

Valtuustoaloitteiden käsittelyssä näyttää olevan Pyhäjärvellä varsin monenlaista käytäntöä. Jotkut etenevät suitsait sukkelaan, jotkut tosi viiveellä ja varsin erikoisella tavalla.

Kuitenkin olisi kohtuullista edellyttää, että aloitteet käsitellään viivytyksessä. Aloitteiden teko-oikeus on kirjattuna meillä valtuuston työjärjestyksen 2 lukuun. Aloiteoikeus perustuu luottamushenkilön keskeiseen asemaa demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa.

 

Käsittelen kaksi aloitetta, joita myös kommentoin:

TIEDOTTAMISESTA

Kaupunginvaltuustossa 27.5.2014 jätettiin aloite, olin yksi 15 allekirjoittajasta. Aloite oli otsakkeella ”Valtuustoaloite kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, sekä tiedottamisesta, hyvästä hallintotavasta ja avoimuudesta, aloite koskee myös päätöksentekomenettelyä vuoden 2013 aikana.”

Kaupunginhallitus käsitteli aloitteen 8.9. § 315. Aloite ja siihen annettu selvitys luettavissa ko. kokouksen pöytäkirjasta. Itselleni tuli mieleen, ettei aloitetta ole otettu vakavasti. Toki selvityksessä myönnetään, että asioita on jouduttu käsittelemään ja päättämään uudelleen, esim. kun toisen pöytäkirjantarkastajan nimi puuttui, niin eihän sitä toki voida panna täytäntöön.

Tiedottamisesta jokainen voi olla mitä mieltä tahansa. Kaupunginhallituksen, 8.9.2014 § 315 selvityksessä todetaan että kuntalain 27 §:n mukainen tiedottamisvelvollisuus olisi kaupunginvaltuuston hankintaan kuuluva ja, että asiat voisivat tulla käsittelyyn valtuutettujen aloitteiden perusteella. Tämä ei oikein iskostu minun ajatuksiini. Kyllä esim merkittävistä investoinneista ja toimintojen muuttamisista tulisi järjestää riittävän ajoissa tilaisuuksia, joissa kuntalaiset pääsevät tuomaan mielipiteitään esille.

Selvityksessä todetaan, että kuntalain tarkoittama tiedottaminen ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen on hallinnon ja viranomaisten harkinnassa ja esimerkkinä todetaan, että sairaalan rakentamiseen liittyvänä on tilaisuus arkkitehtisuunnitelmista 4.9.2014. Mitäpä arvelette, tämäkö on riittävää kuntalaisille? Täytyy todeta vaan, että hallinto ja viranomaiset eivät ole harkintansa puitteissa ainakaan minua tai tuttavapiiriä tyydyttäneet.

Selvityksessä todetaan lisäksi, että tiedotusta on ollut Radio Pookissa tai Oulun Tietomaassa. Näitäköhän kuntalaiset seuraavat. Selvä esitykseni tiedottamiseen olisi yleisötilaisuudet keskuskoululla tai valtuustosalissa, riittävän ajoissa, että vaikuttaminen on mahdollista. Näiden lisäksi kirjalliset tiedotteet kuntalaisille vireillä tai meneillään olevissa, koko kuntaa ja kuntalaisia koskevissa asioissa? Vai mitä mieltä olette?

PyhäNet Oy hoiti tiedotustoiminnan kiitettävällä tavalla.

 

ASKO KAURASEN ALOITTEESTA

1.      Maaliskuun valtuustossa § 35 Asko Kauranen teki valtuustoaloitteen, jossa hän pyytää tarkastuslautakuntaa ja kaupunginhallitusta selvittämään pikaisesti Sami Laukkaseen kohdistuvan tutkintapyynnön tekijän. Aloitteessa hän johtopäätöksenään toteaa, että toimeksiannon antaja on Rinnevaara tai minä.

Minua tämä syytös loukkaa ja haluaisin, että se joskus vielä selviää. Itse olen Päivärinnan kanssa vaatinut poliisia tutkimaan. Mutta vastaus oli: Ei rikosta. Tutkinta lopetettu.

Miksi, sitä en tiedä. No mitä sitten aloitteen käsittelyssä on tapahtunut.

2.      Hallitus 14.4.2014 § 166 kohdalla on päättänyt antaa hallintotoimen tehtäväksi selvittää pyynnön tarkoittaman tutkintapyynnön toimeksiannon

3.      Hallitus 19.5.2014 § 176 on jättänyt kuitenkin valtuuston päätöksen täytäntöön panematta, koska katsoo, että päätöksenteossa valtuustossa on tapahtunut muotovirhe. (Hämmästyttää, koska valtuusto oli yksimielinen, ja että pykäliä tehtiin kaksi 34 ja 35.), ja hämmästyttää tuo 14.4.2014 päätös. Käsittääkseni tuo kohta on tuolloin pantu täytäntöön

4.      Tarkastuslautakunnan esityslista 8.9.2014. tämän asian tiimoilta on se, että kohdalla 9 se merkitsee tiedoksi tulleena hallituksen pöytäkirjan 18.8.2014 § 276.

 

Onkohan käsittelyssä viivyttelyä, epäselvyyttä, haluttomuutta edes tutkia. Mielestäni ON. Minua ei ole kutsuttu esim. kuultavaksi. Tarkastuslautakunta ei ole tehnyt sitä, mitä sille kuuluu. Koska asia on minulle tärkeä, ja luulisi olevan myös Laukkaselle, toivon, että tarkastuslautakunta ryhtyy selvittämään asiaa ja vie sen poliisiviranomaisten tehtäväksi.

Valtuustoaloite sisältää selvitysvaatimuksen. Ilman Kaurasen omia näkemyksiä, olisin voinut yhtyä aloitteeseen, eli siihen, että tutkintapyynnön tekijä tai tekijät on selvitettävä. Mutta,  jokin minua asiassa häiritsee. Miksi aloitetta ei haluta selvittää? Kolahtaisiko vastaus johonkin/joihinkin?

Voisiko ajatella, että tekijällä olisi pokkaa tulla esiin, jotta totuus selviäisi.

Sen voin sanoa, en ikinä ole tehnyt tutkintapyyntöä Laukkasesta.

Aloitteen sisältämä väite on selvitettävä!!!!

 

 

Syyskuun aurinkoisena sunnuntaina.

 

Kaikella ystävyydellä

Raija