DEMOKRATIASTA JA VÄHÄN MUUSTAKIN

DEMOKRATIASTA JA VÄHÄN MUUSTAKIN

Esa Ovaskainen kirjoitti otsakkeella ”Pako tosiasioista” tekstiä, jota on pakko kommentoida. Kokonaisuutena kirjoitus lähinnä nauratti. Jos sillä oli tarkoitus ärsyttää minua, se ei todellakaan onnistunut alkuunkaan. Teksti, joka on puuta palturia, osoittaa kirjoittajan syvää ahdistusta omassa piirissään.

Otan kantaa muutamaan asiaan. Kirjoittajan mielestä kansakoulun oppimäärällä pitäisi ymmärtää, mitä on demokratia. Pitäisi hoksata, että Sarkkinen käsittää demokratian läntiseksi. Kun on äänestetty, enemmistön mielipide on päätös. Tässä asiassa arvoisa Ovaskainen, olet oikeassa. Mutta kieltääkö se valituksen tekemisen, jos demokraattisesti on tehty lainvastainen päätös? Jos näkemyksesi ja Sarkkisen näkemys on oikea, mitähän varten sitten lakiin on kirjoitettu oikaisuvaatimusta ja valitusta koskevat kohdat? Minä kun en tuohon osaa omalla oppimäärällä vastata, lukijani voivat itse miettiä, mitä demokratia on. Sen lisäksi kannattaa miettiä, mikä on kuntalaisten ja valtuutettujen oikeus yhteisten asioiden hoitamisessa.

Sitten näkemyksestä luottamuksen menettämisestä. Hyvä tietää, että valtuuston puheenjohtaja on hukannut luottamuksen minuun ja, että yhteistyö on mahdotonta. Muistuu vain mieleen ehdokasvaaliasettelu viime vaaleissa. Valtuuston puheenjohtaja Sarkkinen oli varsin voimakkaasti vastustamassa minun ehdokkuuttani . Kaksi päivää sitä piti vääntää ja ylemmältä taholta hakea ratkaisijaa. Aloittikohan Sarkkinen tuolloin yhteistyön, sitä jään pohtimaan. Jospa siihen joskus saan vastauksen. Kateus, niin mitä se on? Mitä kaikkea se saa tekemään?  No, joka tapauksessa toistan vielä sen, mitä Pyhäjärven Sanomissa kirjoitin: valtuuston puheenjohtajalta odotan rakentavaa yhteistyötä edistävää toimintaa. Arvovaltaisessa asemassa ei missään tapauksessa pidä lähteä arvostelulinjalle valtuutettuja kohtaan, varsinkaan jos ne vielä henkilöityy. Isällinen ohje koko valtuustolle saattaa joskus olla kyllä aiheellinen, mutta ei mielipiteiden arvostelua. Valtuuston kokouksessa puheenjohtajan tehtävä on johtaa kokousta, ei muuta. Ovaskaisen kirjoitus; onko rakentavaa? Kuka, tai ketkä,  ilmeisesti demokratian nimissä suoltaa jälleen pahuutta.

Ei, ei, älkää nostako vanhoja kaunoja yhä uudelleen ja uudelleen esille. Meidän tulee katsoa tätä päivää ja tulevaisuutta!!!

Hankilaan liittyvässä asiassa edellisessä paikallislehdessä halusin tuoda esille päätökset, jotka on tehty. Tuolloinhan Sarkkinen puhui savustamisesta. Minä kyllä en eläissäni ole savustanut muuta kuin kaloja, ja niitäkin muutaman kerran. Jaa, ja hetkinen,  hirvenlihaa yhden kerran. Oli muuten maukasta. Hallinto-oikeudesta on tullut päätös. En ryhdy sitä tänne kirjoittamaan. Hämmästyttää se, että siellä  mm.  Hankila väittää, että olen valtuustossa lukenut väestörekisteritietoja hänestä ja vaimostaan jopa ajalta, jolloin eivät ole vielä olleet yhdessä. Valtuustossa 29.8.2011 luin maistraatin päätöksen kotipaikka-asiassa. Renne  Pulkkinen toteaa päätöksessään, että videotallenteen mukaan olen lukenut vain tuon maistraatin päätöksen, enkä siten ole rikkonut tietosuojaa. Rapon paatoksellinen pönttöpuhe on saatavissa kaupungintalolta. Siinä hän, ja muutamat muut allekirjoittajat perustelivat Hankilan kotipaikkaa Pyhäjärvelle lähinnä täällä tapahtuvan metsästyksen ja kalastuksen vuoksi seuraavasti: (suora lainaus)

”Heikki Hankila on luonnoltaa ”maalaispoika”, joka viihtyy maalla. Luonnossa liikkuminen, omien eläkeikään pian tulevien vanhempien läheisyys ja kalastus sekä metsästys ovat lähinnä hänen sydäntään, ei Etelä-Suomen vilkas elämänmeno.” Järvenpää on vain hänen nukkamalähiönsä, joka on sopivasti lähellä Helsingin työpaikkaa.”

 On merkillistä, että tästä Hankilan ”erottamisesta” syytetään silloista hallitusta. Valtuustohan päätti sen, että Hankila on maistraatin päätöksen mukaan menettänyt vaalikelpoisuutensa Pyhäjärvelle.

 Mikähän velvollisuus valtuutetulla itsellään on kotipaikkaa koskevassa asiassa?

On mielenkiintoista, mikä on Sarkkisen lista kassakaapissa. Ja jos viime vaalien alla olevia lehtikirjoituksia lukee, siellä oli myös Ovaskaisen lista, ketä voi äänestää ja ketä ei. Onhan se hyvä, että kuntalaisia valistetaan,  varmaankin demokratian nimissä. Itse en rohkene tekemään Leppäharjun listaa. Tai jos läntinen demokratia vaatii: annetaan kaikille mahdollisuus tehdä oma listansa ja kaikki julkaistaan paikallislehdessä. Naurettavaa ja ihmisarvoa loukkaavaa koko kirjoitus tältä osin. Ovaskaisen kirjoituksessa viitataan Ceausescun toimintaan. Myös Gestapo taisi pitää listoja ns. ei toivotuista ja hiljennettävistä henkilöistä.

Lopuksi totean, että olen toiminut, toimin ja tulen toimimaan oman parhaan tietoni ja näkemykseni mukaan yhteisten asioiden parissa. Minulle on aivan sama, mihin ryhmittymään minut mielletään mielipiteideni perusteella.

No joo, tässä tämän päivän ja toukokuun ajatukset. Nyt jännittämään Tsekki ottelua. Suomi poika voittaa 3-2.

Oikein mukavaa kevättä ja kesää!

Kaikella ystävyydellä!

Raija Leppäharju

Pyhäjärven kaupunginvaltuutettu

 

TILINPÄÄTÖKSESTÄ V. 2014

TILINPÄÄTÖKSESTÄ V.2014

Uutisoinnin otsakkeella on suuri merkitys, sen totesin itsekin viikonloppuna. Avattuani facebookin, esiin tuli kuva kaupungintalosta ja sitten oli otsake:”Pyhäjärvelle hulppea potti: 6 miljoonaa euroa taskun pohjalle.” Kerkesin jo hihkaista, vautsi, joku on voittanut lotosta tai muusta veikkauksesta. Mutta luku olikin meidän kaupunkimme viime vuoden tilinpäätöksestä.

 No, nyt minulta on kyselty onko se totta, että tulot ovat olleet noin paljon suuremmat kuin menot?

Haluan tässä kirjoituksessa tuoda esille muutamia seikkoja tilinpäätökseen liittyen.

Kaupunkimme tulos (tulojen ja menojen) erotus vähennettynä tehdyillä poistoilla oli vuonna 2014  yhteensä 1,5 milj. euroa positiivinen. Vuonna 2013 vastaava luku oli 1,3 milj. euroa.

Nämä ovat summia, jotka ovat käytettävissä lähinnä investointeihin ja lainojen maksuun.

Sitten siitä kirjanpidollisesta puolesta. Tuohon 1,5 miljoonaan on sitten kirjanpidollisesti kirjattu plussana satunnaista tuottoa 4,4 milj.euroa. Tämä kirjaus johtuu vesi- ja viemärilaitoksen sekä kaukolämpölaitoksen yhtiöittämisestä. Sillä ei ole mitään tekemistä eurojen liikkumisen kanssa. 1,5 milj. + 4,4 milj. = 5,9 milj. euroa plussaa. Kun varauksia on kirjattu tuloksi, on lopullinen luku 6,2 milj. euroa plussalla.

 Se on tätä kirjanpitoa. 1,5 miljoonan plussa voi siis kirjanpidossa muuttua 6,2 miljoonan hulppeaksi potiksi.

 Hyvänä pidän itse sitä, että tulos oli kuitenkin positiivinen, ennen näitä kirjanpidollisia kirjauksia.

Ylijäämää tulevien vuosien heikoillekin tuloksille on siten käytössä. Tämän vuoden tuloksen on talousarvion mukaan olevan 1,5 milj. euroa miinuksella.

Lainaa meillä oli vuoden vaihteessa vähän. Tänä vuonna 2015 on talousarviossa 9,8 milj. euron lainan otto. Sen jälkeen lainamäärä on 1.788,- euroa asukasta kohden.

Selänne maksuosuuden suuruus oli 25,8 milj. euroa  (61,8 %) kaikista kaupunkimme ulkoisista menoista.

Kassavarojen suhteen on todettava, että vuoden 2014 alussa ne olivat 8,8 milj. euroa ja vuoden 2014 lopussa 1,5 milj. euroa vähempi.

Vuoden 2014 lopussa kassassa oli rahaa 7,3 milj. euroa.

Elinkeinotoimen resurssit, tulokset ja kehittäminen.

 v. 2012 toimintoihin käytettiin rahaa 820.000 euroa, v. 2013 1,1 milj. euroa ja vuonna 2014 760.000,- euroa. Tälle vuodelle on arvioitu summaksi 486.000,- euroa. Jokainen voi itse arvioida ja analysoida noita lukuja.
 Pitäisin tärkeänä elinkeinojen monipuolistamista ja työttömyyden  torjumista. Elinkeinoyhtiön tulee kaikin mahdollisin tavoin olla mukana yrittäjän arjessa. Yrittäjämyönteisyys päätöksentekoon. Yritysvaikutusarviointi heti käyttöön. Yrittäjyyskasvatusta koululaitoksessa lisättävä.

 On ehkä toistoa, mutta meidän päättäjien tulisi muistaa se, että jokainen päätös vaikuttaa jollain tapaa yrittäjyyteen ja sitä kautta työllisyyteen.

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

jk. vastaan mielelläni kysymyksiin

AJATUKSIA SOTESTA JA VÄHÄN MUUSTAKIN

Ajatuksia Sotesta ja vähän muustakin

Tein viime valtuustossa aloitteen, jossa pyysin, että laaditaan pikaisesti selvitys terveyden- ja sosiaalihuollon mukaisten palveluiden järjestämisestä. En tiedä, onko asia edennyt. Itse olen pohtinut ja tehnyt laskelmia esitetyistä vaihtoehdoista.

Muutamia tärkeitä havaintoja. Tutustuin lähialueiden kuntayhtymien tilinpäätöksiin. Niistä on todettavissa, että kaikissa kuntayhtymissä kustannukset ovat nousseet 5-7 prosenttia.

Pyhäjärven osalta luku näyttää 6,7 %. Mielenkiintoisemmaksi tarkastelu menee, kun lasketaan kustannukset asukasta kohden. v. 2010 em. kustannukset olivat 3458,- euroa/asukasta. v. 2011 luku oli 3704,- euroa v. 2012 luku oli 3804 euroa, v. 2013 luku oli 4157,- euroa ja viime tilikaudella perätä 4650,- euroa. Nousu on ollut siten keskimäärin 7,7 prosenttia.

Viime vuonna siis jokaisen pyhäjärvisen  (asukkaita 5562) osuus sotesta on 4650,- euroa.
Ikääntyneiden määrä tosin on kasvanut, mutta inflaation alhaisuus ja palkkojen maltillisuus kompensoivat ikääntymisestä johtuvia kustannuksia.

No,  nyt tietysti heti tuli mieleen, mikä on ollut inflaatio tänä aika ja mikä se vaikutus on ollut nousuun. Inflaatioprosentit ovat olleet tosi alhaiset vaihdellen vuodesta 2009 lähtien keskimäärin 0-2 %. Samoin tarkastelin palkkojen nousua muutamalta vuodelta taaksepäin. Niiden osalta voidaan todeta, että ne ovat olleet maltilliset, noin 2 %:n luokkaa.

Niinpä sotepalveluiden nousuprosentti on noin 5 % enempi yleiseen kustannustasoon verrattuna.
Näihin sotepalveluiden kustannuksiin on valtakunnassamme kaikkialla kiinnitetty huomiota. Kustannusten noustessa on monissa kunnissa ryhdytty miettimään mitä pitää tehdä. Ongelmalliseksi tämän tekee järjestelylain käsittelyn lykkääntyminen eduskunnassa.
Vertailulla (kuntayhtymät, ulkoistaminen tai omana toimintana) saataisiin arvokasta tietoa päättäjillemme.
Oma näkemykseni on tällä hetkellä se, että meidän tulisi pikaisesti perustaa oma osakeyhtiö, jonka omistuspohja on kunnalla. Osakeyhtiön tehtävänä on tuottaa terveys- ja sosiaalipalvelut. Erikoissairaanhoito OYKS:ta tai muualta.

Positiivisia seikkoja on monia. Päätösvalta säilyy omissa käsissämme. Henkilöstö työskentelee omalle kunnalle, arvelisin lisäävän motivaatiota. Itse työsaralla on paljon helpompi muuttaa rakenteita sellaisiksi, että toimivuus ja tuottavuus paranee.

Väestömme ikääntyminen, perheiden ja lasten palvelut ovat haasteita, joihin vastaaminen ”omalla tiimillä” on perusteltua. Samoin suunnittelu ja toimintojen kehittäminen omalla porukalla olisi joustavampaa.

Valmistuva uusi terveyskeskus työpaikkana on houkutteleva. Pysyvien lääkäreiden ja muun henkilökunnan sitoutuminen pitkäksi aikaa on arvokas asia. Se, että potilas ja toisaalta hoitohenkilöstö tuntee toisensa on varmaankin hoitotyötä edistävä asia. Myös kuntalaisten tarpeet ja toiveet voidaan huomioida paremmin ja muutosten tekeminen nopeutuu.

Kustannusten osalta lukijat voivat katsoa kaupungimme tilinpäätöksiä, mitä ne tuolloin maksoivat, kun olimme omana kuntana.
Kaiken kaikkiaan: pieni, yhteisöllinen kunta voi pärjätä. Me henki kasvaa. Pienikin voi olla kaunista.
 

Vaalilupauksista

Lähestyvien eduskuntavaalien kynnyksellä vaaliteemoiksi näyttää nousevan verotus ja leikkaukset.
Eivät ole helppoja asioita. Mistä leikataan?  Joka tapauksessa valtion velkaantuminen on saatava loppumaan. Eihän kenenkään talous voi perustua velkaantumiseen. Velkaa otetaan mahdollisesti silloin, kun investoidaan.
Verotuksen osalta toivoisin ruoan arvonlisäveron selvää alentamista. Lisäksi pieni- ja keskituloisilta verotusta tulee keventää. Aluepoliittisesti, jos Suomi halutaan pitää asuttuna, verotuksessa voidaan tehdä erilaisia kevennyksiä niille, jotka harjoittavat elinkeinoa täällä pohjoisessa.
Osakeyhtiöiden yhteisöverokannan lasku oli oikea. Mikäli näin ei olisi tehty, olisivat monet yhtiöt nyt konkurssissa. Toivotut investoinnit eivät vielä ole näkyvissä. Siihen taas vaikuttaa tämä yleinen maailmantaloudellinen, sanoisko lama. Verohelpotuksia pitäisi saada yksityisyrittäjille ja ky:n ja Ay:n muodossa toimiville samoin kuin osakeyhtiöille. Todellisuudessa kun pienyrittäjyys (1-10 työntekijää) työllistää noin 93 % prosenttia kaikista yrityksistä. Viime vuosina uudet työpaikat ovat Suomessa syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Pyhäsalmi 23.3.3015

Raija Leppäharju

Pyhäjärven kaupunginvaltuutettu.

 

 

VALTUUSTOALOITE KOSKIEN SOTEA

 

VALTUUSTOALOITE

SELVITYKSEN LAATIMINEN TERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ehdotuksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta, sekä palvelujen tuottamisesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Eduskunta päättää laista maaliskuussa 2015.

Uuden järjestämislain mukaiset viisi sote-aluetta on määritelty, mutta tuottamisvastuutoimintojen organisointi näiden alueella on pahasti kesken. Pyhäjärvi kuuluu pohjoiseen alueeseen, jossa voi olla korkeintaan 5 tuottamisvastuullista kuntayhtymää.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on toiminut sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana vuodesta 2009 lähtien. Nyt näyttää siltä, että nykyinen kuntayhtymä ei pysty olemaan tuottajana, vaan tuottajana tulee olemaan suuri alue, jonka johto on etäällä, ja päätökset tehdään muualla. Tuotantoalueen, mikä se sitten onkaan palvelurakenteen sisältö voi muuttua olennaisesti nykyisestä. Tämä, samoin kuin rahoitusmalli ei anna ilman selvitystä tietoa päättäjillemme siitä, kuinka paljon Pyhäjärven kaupunki joutuisi maksamaan kyseisistä toiminnoista ja mitä me sillä rahalla saamme.

Aloitteen otsikossa mainitussa selvityksessä tulee kartoittaa nykytilanne. Turvaako järjestämislakimalli kunnalle tosiasiallisen mahdollisuuden vaikuttaa kuntalaisille tuotettavien palveluiden laatuun ja saatavuuteen, sekä palveluiden tehokkaaseen tuottamiseen.

On syytä selvittää, mitä tämä muutos käytännössä merkitsee pyhäjärvisille ja mitä muita vaihtoehtoja meillä on.

Selvitys tulee laatia siten, että myös muut vaihtoehdot olisivat vertailtavissa. Tällöin kysymykseen lähinnä tulee

• otsikossa mainittujen toimintojen järjestäminen alueella, jonka tuottaja on jokin suurempi viidestä,  vastuullisesta yhtymästä
• otsikossa mainittujen toimintojen ulkoistaminen (ottaen huomioon sosiaalitoimen viranomaistehtävät)
• otsikossa mainittujen toimintojen järjestämisvastuun siirrettäväksi kaupungin 100 %:sti omistamalle yhtiölle, jonka toimialana on tuottaa sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut

Vertailutietoina tulee olla tuotettavat palvelut ja niiden kustannukset, sekä päätöksenteko.

Samoin selvityksestä tulee käydä ilmi, mikä vaikutus milläkin vaihtoehdolla on Pyhäjärven kaupungin muiden toimintojen palvelukokonaisuuden eheyteen ja/tai sen heikentymiseen.

Pyhäsalmi 26.2.2015

 

Raija Leppäharju                                     

kaupunginvaltuutettu

Edellisen valtuustoaloitteen selvityksellä olisi mielestäni kiire. Vaikuttaa ehkä siltä, että selvitys olisi vaikea ja aikaa vievä tehtävä. Itse kuitenkin tekisin niin, että ensimmäisen vaihtoehdon selvittäisin ottamalla (olen jo kyllä laskenut) eri kuntayhtymien tilinpäätökset ja katsoisin vuosittaiset prosentuaaliset nousut. Toinen vaihtoehto kestää viikon, kun kysyy tarjoukset palveluita tuottavista yrityksiltä. Kolmannen pohjana voisi olla vuoden 2008 kaupungimme tilinpäätös. Sieltä näiden toimintojen kustannukset, taisivat olla muistaaksi 16,9 milj. euroa, tuohon summaan vuosittain inflaatio ja sitten muuttuvana tekijänä väestön väheneminen.

Toivon, että selvitys tehtäisiin välittömästi. Sen jälkeen valtuusto pohtimaan asiaa.

Jk. Muurame perusti oman terveysyhtiön. Pyydän lukijoitani tutustumaan siihen.

Jatketaan yhdessä, mutta vaihtoehtoja tulee miettiä

Raija

 

KOTIMAISESTA HUOLTOVARMUUDESTA

KOTIMAISESTA HUOLTOVARMUUDESTA

Eduskunta hyväksyi v. 1969 lain peltojen paketoinnista, eli viljelemättä jättämisestä.  Hallitus oli vuodesta toiseen kieltänyt myymästä maataloustuotteita vapaasti markkinahintaan ja määrännyt liian korkean hinnan, syntyi viljavuoria ja muuta ylituotantoa. Hintoja ei silti vapautettu, vaan keksittiin tuo peltojen paketointi;  piti saada 100.000 hehtaaria peltoa pois viljelykäytöstä ja lieventää ”ylituotanto-ongelmaa.” Jokainen tajuaa, että viljavuoret olisivat rikkautta eikä ongelma. Samassa yhteydessä tulivat myös kesantokorvaus, lehmäntapporaha.  Myöhemmin tulivat lehmien teurastuspalkkiot, peltojen metsitys, kesannoimispalkkiot, tuotannon perustamisluvat, tuotantosuunnan valinnan ohjailu ym.

Sitten tuli EU, jossa päätetään maatalouden tukipaketista. Tukipaketti kanavoi Suomeen rahaa kolmesta suunnasta. Suoraan maataloudelle ja karjankasvattajille sitä tulee 523 miljoonaan euroa tänä vuonna. Näitä suoria tukia saadaan naudoista, lypsylehmistä, karitsoista, rypsistä, rapsista ja tärkkelysperunasta.

Korvausten määrä vaihtelee 150 eurosta 260 euroon. Lypsylehmästä Etelä-Suomessa saadaan 150 euroa ja sonnista tai härästä 260 euroa. Pohjois-Suomessa lypsylehmästä ei saa euroakaan ja sonnista tai härästä 132 euroa.

Maataloustuilla pyritään pitämään yllä ruokahuollon omavaraisuutta, hillitsemään hintojen rajuja vaihteluita ja pitämään elintarvikkeiden hinnat kohtuullisina. Edelleen yhtenä tavoitteena on pitää maaseudut asuttuina. Miltä osin tässä on onnistuttu?  Mitkä ovat uhkakuvat?

Tukien avulla saadaan halvempaa ruokaa, ne vaikuttavat työllisyyteen ja muuhun yritystoimintaan.  Käytännössä tuet on kerätty veroilla, jotka ovat vaikuttaneet vastaavasti työpaikkojen menetyksiä. Tukien nettovaikutus talouteen on siten mitätön, jopa negatiivinen. Kerätyt verot/suorat tuet aiheuttavat hyvinvointitappioita, koska ne vääristävät markkinahintoja ja tämähän on omiaan vaikuttamaan tehottomuuteen talouden toiminnassa.

Maataloustuotannon säilyttäminen on valtiolle edullista.  Positiivisia taloudellisia vaikutuksia koituu erityisesti alkutuotannon jälkeen tulevan elintarvikeketjun tuotannon hyödyistä. Mikäli alkutuotanto häviäisi, tuotaisiin elintarvikkeet pääosin jalostetussa muodossa halvemman työvoiman maista. Siitä taas aiheutuisi kauppataseen alijäämää. Asioilla kun pakkaa olemaan monta puolta.

Huoltovarmuus on merkittävä tekijä, sillä Suomen ei ole vara jättäytyä ruoan osalta tuonnin varaan. Ei senkään vuoksi, että meillä on viljelyyn sopivaa maata yllin kyllin. Elintarvikkeet pilaantuvat herkästi ja jos alkutuotanto katoaa, häviää myös helpommin varastoitavien maataloustuotteiden jatkojalostus ja jakeluketju.

Nyt tuottajille maksettava korvaus maidontuotannosta vetää lypsykarjanpidon lähes mahdottomaksi. Tällaisen hinnan märittely tuottajalle ei oikein mene tajuntaani. Maanviljelijöitä voitaisiin tukea monin tavoin, mutta taloustieteen kannalta katsottuna hinnan säätely on huonoin tapa tehdä se, selkeämpiä tapoja olisivat suora tuki ja verohelpotukset. Kouluruoka- ja vanhusten ruokabudjetin kasvattamisilla olisi myös erittäin suuri merkitys. Se, että tukia kohdennetaan maatalouteen aiheuttaa tietysti kysymyksen, entä muut yritykset? Muissa yritysmuodoissa on myös saatavilla erilaisia tukimuotoja, joita en nyt käsittele. Mutta eiköhän tuo ruoka ole tärkein henkivakuutus?

Nyt olisi korkea aika nostaa keskusteluun ruokataloutemme omavaraisuus. Minulle kerrottiin, että sianlihastakin 70 % tulee ulkomailta. Meidän ei tule Suomessa jättäytyä tuonnin varaan, tänä aikana varsinkaan. Tuottajien tulee saada riittävä korvaus työstään. Ostovoiman parantaminen kansalaisille tulee järjestää esim. verotuksellisin tai sosiaalisin toimin. Suomi on pieni maa ja ilmastollisesti vaihteleva.

Mielestäni maa tulee pitää asuttuna. Meitä on monenlaisia, jotkut haluavat asustaa kaupungeissa, jotkut kokevat maaseudun parhaana ja yhä useammat näyttävä kaipaavan todella luontoa ja rauhaa ihan pohjoisesta. Olen leikkinyt ajatuksella, että Suomessa olisi kolme osuuskuntamallilla toimivaa monipuolista maatilatoimintaa harjoittavaa kokonaisuutta. Yksi etelä-, yksi keskeisessä- ja yksi pohjoisessa Suomessa. Näillä tiloilla varmistettaisiin ko. alueen elintarviketuotanto tuotantoketjuineen alueen väestölle. Osuuskunnan jäseniksi haastettaisiin kansalaiset vaikkapa 50 eurolla, tekisi yhteensä 270 milj. Valtio myös osallistuisi toimintaan. Ketju alkutuotannosta tuoteketjuun piristäisi myös alueiden muuta yrittäjyyttä. Lähiruoan saanti helpottuisi. Vaikutus työllisyyteen olisi myös merkittävä. Tuotekehittelyä ei pidä myöskään unohtaa. Huoltovarmuutemme turvattaisiin mahdollisten, ei toivottavien tilanteiden varalta.

Ajatukseni herättää varmasti monenlaisia mielipiteitä, mutta kuten aikaisemmin totesin, ruoka on paras henkivakuutus. Ja tuosta asumisesta, jokainen kotiutuu sinne, missä kokee olevansa tyytyväinen ja onnellinen. Toiset haluavat enemmän, toiset tyytyvät vähempään.

Kaikkea hyvää kaikille!

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

 

KUNTASEKTORIN TOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMISESTÄ

Kuntasektorin toimintojen yhtiöittämisestä

Eduskunta on hyväksynyt kuntalakiin uusia pykäliä, jotka astuivat voimaan tämän vuoden alusta.

Yksi niistä on yhtiöittämisvelvoite tietyissä tilanteissa kilpailutilanteen vääristämisen ehkäisemiseksi. Toisin sanoen, kunta tai kuntayhtymä ei itse voisi hoitaa sellaista toimintaa, joissa on tarjontaa myös yksityisen elinkeinoelämän taholta. Tällä tavalla turvataan tasapuoliset kilpailuedellytykset julkisen ja yksityisen yritystoiminnan välillä. Tarkastelen tällä kertaa yhtiöittämisiä paitsi talouden, mutta ennen kaikkea demokratian ja tiedonsaannin näkökulmasta.

Taloudellinen näkökulma

Pyhäjärvellä kaukolämmön on tuottanut kaupunki omana toimintana. Muita lämmitysmuotoja tulee koko ajan lisää.  On perusteltua saattaa kaupungin toiminta samalle viivalle vastaavaa toimintaa harjoittavien yksityisyritysten kanssa. Yleisesti olen sitä mieltä, että tässä asiassa on ollut vääryys koko valtakunnassa niitä yksityisomisteisia yrityksiä kohtaan, jotka ovat toimineet samoilla markkinoilla liikelaitoksien kanssa. Samaa peliä on pelattu täysin eri säännöillä.

Vesi- ja viemärilaitoksen yhtiöittäminen onkin toinen asia. Siinä ei ole ollut Pyhäjärvellä kilpailutilannetta yksityisten toimijoiden kanssa. Sitä ei olisi ollut pakko yhtiöittää. Sama henkilöstö niin kaukolämmössä, kuin vesi- ja viemärilaitoksessa ei ole mikään peruste. Mutta Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy on perustettu.

Toteutuuko demokratia

Kunnan harjoittaessa toimintaa liikelaitosmuodossa, on toiminnasta vastuussa ja sitä johtamassa demokratialla valitut elimet.  Suomen kaltaisessa, vahvasti demokratiaan ja kansanäänestyksiin perustuvassa oikeusvaltiossa tämä on kaiketi ollut tarkoituskin. Miten sitten yhtiöittäminen vaikuttaa asiaan?

Kun toimintaa harjoitetaan osakeyhtiön muodossa, siitä on vastuussa yhtiön hallituksen nimeämä toimitusjohtaja yhdessä organisaation hallituksen kanssa. Heidän valintaan kansalaisilla ei ole minkäänlaista sananvaltaa. Kokonaiskuvan saamiseksi asiaa voidaan ajatella karrikoidusti.

Mitä tapahtuisi, jos kaikki mahdolliset kunnan toiminnot ja palvelut yhtiöitetään. Emoyhtiölle jäisi varsin vähän toimintaa. Vaaleilla valitaan kuitenkin halutut ihmiset päättämään kunnan toiminnoista ja varojen käytöstä. Syntyy ristiriita.

Pohdinnan tuloksena olen sitä mieltä, että pitkälle vietynä julkisen sektorin yhtiöittäminen surkastuttaa pahasti kunnallisdemokratian.

Kevennys: kuntalaiset valitsevat demokraattisesti valtuutetut, jotka sitten valitsevat demokraattisesti tytäryhtiöiden organisaatioon kuuluvat henkilöt. Onkohan jossain laissa näin määritelty?

Miten käy tiedonsaannin?

Julkisena toimijana kunnan velvollisuus on antaa tietoa toiminnastaan. Me voimme itse kukin käydä kaupunkimme nettisivuilta lukemassa eri elinten pöytäkirjoja. Tällöin voimme pysyä kutakuinkin ajan tasalla, missä mennään. Voimme myös mennä kaupungintalolle tutustumaan virallisiin asiakirjoihin ja saada niistä kopioita. Edelleen julkisten toimijoiden tulee toimittaa erilaista tietoa Tilastokeskukseen, josta voimme sitten hakea lisää tietoa. Kuntalakiin sisältyy myös kohtia, joissa kuntalaisten kuulemistilaisuuksista ja tiedonannosta säädetään.

 Mutta miten on tytäryhtiöiden kohdalla. Niiden hallitusten pöytäkirjoja ei pääasiassa ole saatavilla, koska siihen ei ole velvollisuutta. Tavallisella kansalaisella ei siten ole minkäänlaista tietoa, mitä yhtiössä tapahtuu. Onko olemassa riski, että rahoja ei käytetä tarkoituksenmukaisesti?

Tarkastuslautakunta pääsee tarkastamaan tytäryhtiöitä vain valtuuston asettamien tavoitteiden puitteissa. Hyvin tärkeän elimen, jonka pitäisi koostua ammattilaisista, tytäryhtiöiden toiminta on ko. elimen ulottumattomissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tytäryhtiöt kertovat itse valtuustolle vain nämä toiminnalliset tavoitteet.

 Mietinnän ja pohdintojen jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että yhtiöittäminen heikentää erittäin merkittävästi tiedonantovelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä. Tämä ei liene kuntalaisten kannalta katsottuna oikein.

Demokratian ja tiedonsaannin näkökulmasta katsottuna tulee mieleen, tarvitaanko sitten enää kunnallisvaaleja.

Lopuksi: Päättäjänä pelkään, että Pyhäjärvellä perittävät taksat nousevat jo siitäkin syystä, että hallintoa näytetään nyt perustetussa energiayhtiössä kasvatettavan. Huolestuttavaa on se, että hintojen nosto vaikuttaisi perheisiin, joiden pussia rasittaa jo mm. kiinteistöverojen nosto. Valtion budjetti kun jo kuritti omalla tavallaan itse kunkin kukkaroa.

Mutta näillähän sitä on mentävä, näin meillä on päätetty. Valtuustossa otin kantaa yhtiöittämisasiassa. Toin esille myös sen, ettei vesi- ja viemärilaitosta tarvitse välttämättä yhtiöittää.

Näitä ajatuksia näin loppiaispäivänä.

Hyvät lukijani, oikein hyvää ja antoisaa alkanutta vuotta kaikille!

Raija Leppäharju

Pyhäjärven kaupunginvaltuutettu.

jk. otan mielelläni vastaan risuja ja mahdollisesti ruusuja

 

TALOUSARVIOSTA JA KAUPUNGIN HALLINNOSTA

TALOUSARVIOSTA JA KAUPUNGIN HALLINNOSTA

Pitkästä aikaa tuli tarve sepustella ajatuksiani. Tällä kertaa koostan kolme asiaa, joka painavat ja askarruttavat mieltäni.

Talousarvio v.2015 Selänne

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen talousarvion laadintaa määritellään perussopimuksen 5 ja 14 §:ssä. Suomennettuna ne tarkoittavat sitä, että jäsenkunnilta tulee ohjeet budjetin laadintaan. Talousarvio, palvelutasosuunnitelma ja vuosisopimukset hyväksytään lopullisesti kuntien valtuustoissa.

Kaupunginhallituksen 8.12.2014 esityslistalla asian nro 8 yhteydessä on liitteenä kuntayhtymän vuosisopimus ja talousarvio vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelma vuosille 2016-17.

Tätä liitettä lukiessani tuli ylimääräisiä sydämenlyöntejä. Tämä johtui seuraavista,  Pyhäjärveä koskettavien määrärahojen vähentämisistä.

Listaan luettelon, joista on vähennetty määrärahoja.

Kaikkien tekstien edessä lukee: ”Pyhäjärven kaupungin esityksestä”

s. 9 Lastentalon vuokrasta vähennetään 50.000,-

s. 10 Lastenneuvola ja äitiysneuvola vähennys 15.900,-

s. 12 Perhekodin ostopalveluista 50.000,-

        Vammaispalvelujen vaikeavammaisten avustuksista 54.100,-

s. 13 Kehitysvammapalvelujen ostopalveluista 72.000,-

s. 14 Asumisen ostopalveluista 50.000,-

s. 17  Tehostetun palveluasumisen ostopalveluista 100.000,-

s. 18 Lääkäreiden palkoista 80.000,-

s. 22 Aluesairaala ostoista 100.000,-, keskussairaalaostoista 200.000,- ja yksityisistä sairaaloista

        30.000,-

YHTEENSÄ 802.000,- EUROA

Hallituksen pöytäkirjoista ei löydy tällaista päätöstä! Myöskään valtuuston iltakoulussa 24.11.2014 ei edellä mainittu vähennyslista saanut kannatusta.  Jäin ihmettelemään, kuka po. listan oli laatinut? Vastustan jyrkästi tämän kaltaista menettelyä. Kuntayhtymän hallituksen kokouksen 27.11.2014 pöytäkirjasta näkee, ketkä ovat olleet paikalla. Omien edustajiemme olisi kaiketi tullut viedä oman  valtuuston näkemys talousarviokäsittelyyn.

Olen valtuustossa usein toistanut, mikä on yhteiskunnan perustehtävä. Isäni totesi aina, että yhteiskunnan pitää huolehtia lapsista, sairaista ja vanhuksista. Sen opin olen pitänyt mielessäni. Nyt tuo vähennyslista on mitä karmeinta luettavaa. Meidän taloutemme ei ole niin kuralla, että nämä leikkaukset pitäisi tehdä! Meillä on sijoituksia vielä aivan riittävästi kattamaan nyt valtuuston käsittelyyn tulevat supistukset. Tulevassa valtuustossa tulen vastustamaan edellä olevia leikkauksia. Nähtäväksi jää, miten valtuutetut suhtautuvat asiaan?

Talouttamme tulee kuitenkin hoitaa huolellisesti. Tietyt investoinnit on tehtävä, parantavathan ne omaisuutta ja toisaalta antavat työtä. Mutta tupulointiin ei ole varaa. Tarvitaan pitkä jännitteistä taloussuunnittelua.

Kaupunginhallinnosta

Hallituksen esityslistat näyttävät yhä vain olevan täynnä oikeudellisia asioita. Aikaa ja rahaa menee turhaan aika rutosti. Minulla on omat johtopäätökset käräjäoikeuden päätöksen suhteen. Se on yksiselitteinen. Jos edellistä hallitusta moitittiin laajalta rintamalta, onko nykyhallituksen toiminta mitä? Toisaalta hallitustyöskentely ei varmaan ole helppoa tässä, sanoisiko kaaostilassa. Toivon, että päätökset tehdään ilman kiihkoa, vailla vihaa tai kostoa.

Näin jatkamalla, ei ole voittajia, on vaan häviäjiä. Alituinen taisto viranhaltija-asiassa vaikuttaa kuntalaisten mielialaan. Kuka meistä haluaa, että kuntalaiset kulkevat naama kurtussa, tympääntyneinä, toivottomina ja poismuuttoa ajatellen?

 Mielestäni nyt on aika heittää puukot ja kirveet järveen ja ehdotukseni on, että valtuusto kokoontuu hetimmiten johonkin suljettuun paikkaan. Kun sitten asiat on setvitty, kaikki tulevat sieltä hymy kasvoillan ja toteavat: ” me ryhdymme nyt työhön paikkakuntamme ja paikkakuntalaistemme eteen.”

Edelleen hallinnosta

Seuraan tarkkaan esityslistoja ja pöytäkirjoja.  Kaikella kunnioituksella hallitusta kohtaan, mutta en ymmärrä, että listoille ilmestyy silloin tällöin asioita, joista on jo lainvoimaiset päätökset.

Tästä lienee pääteltävissä se, että jos jokin päätös aikaisemmilta ajoilta ei miellytä, otetaan se uudelleen käsittelyyn, tästä esimerkkeinä mm. Hankilan asia. Totean siitä lyhyesti, että aikaisempi hallitus teki sen, mikä hallituksen tehtäviin kuuluu. (Tämän voi tarkistaa ho:n päätöksestä).

Herman Röytiön rahojen osalta päätettiin pyytää vain yhtä saajaa maksamaan rahat takaisin kaupungille.

Varmaan käy niin, että sitten seuraavan vaalikauden hallitus, jos ottaa oppia nykyisestä, kaivaa sitten esille aikaisempien hallitusten päätökset ja muokkaa ne mieleisekseen?.

Ei, ei.!! Toivon todella, että ehdotukseni vilpittömään kokoontumiseen toteutuisi. Jokaisen meistä tulee nyt katsoa peiliin ja kysyä, mitä tämä kannattaa, tätäkö minä haluan?

Kaikesta huolimatta, toivon lukioilleni oikein mukavaa joulunaikaa.

Antakaa aikaa läheisille!

Raija Leppäharju

Pyhäjärven kaupunginvaltuutettu