KOULUVERKKOASIAA

KOULUVERKKO

Olemme käymässä kouluverkkokeskustelua, jolloin tarkastelun tulee olla laaja-alaista ja se tulee perustua huolelliseen kouluverkkosuunnitteluun.

Koulurakennus, tässä tapauksessa Ruotasen koulun, toimintoineen on osa sekä kunnan kouluverkkoa, että kunnan palveluverkkoa. Palveluverkon näkökulmasta katsottuna  on syytä kartoittaa kuntamme tuottamien ja organisoimien palveluiden kokonaisuutta, johon myös kouluverkko yhtenä osana kuuluu.
Nyt tarvitaan kokonaisharkintaa, jolloin meidän pitää tarkastella muutakin kuin koulun taloutta.

Taloustieteessä keskeinen väittämä on mittakaava – eli skaalaetu, jonka mukaan suurempi yksikkö olisi pientä yksikköä tuottavampi. Mutta vaikka pelkän talouslaskelman perusteella pienen koulun asema (tässä tapauksessa ei ole kyse edes ns. pienestä koulusta)muuttuisi epäedulliseksi, tulee kouluverkkoasiaa ajatella kokonaisharkinnan näkökulmasta. On huomioitava koulun ja koulurakennuksen muut arvot niin opetukselle kuin asuinalueelle.

Koulu on jo perinteisesti nähty alueensa elinvoimaisuuden edistäjänä ja vetovoimaisuuden takeena. Tämä on suuremmassa arvossa juuri paikkakunnilla, joissa palvelut ovat vähenemässä, kuten meillä nyt on.

Uuden opetussuunnitelman keskeisinä tavoitteina on vahvistaa oppilaan aktiivisuutta, lisätä opiskelun merkityksellisyyttä ja mahdollistaa onnistumisen kokemukset jokaiselle oppilaalle. Keskeistä on oppiminen, jolloin luokkahuoneen lisäksi oppimisympäristöinä käytetään yhä enemmän myös koulun ulkopuolisia ympäristöjä. Meillä nyt olevat ns. kyläkoulut, Ranta, Emolahti ja Ruotanen antavat siihen oivat mahdollisuudet, sanosiko luonnon keskellä.

Mikäli maakuntauudistus tulee voimaan, sivistyspalveluiden järjestäminen ja hyvinvoinnin edistäminen ovat keskeisiä kunnan tehtäviä. Puhutaan jopa, että tulevaisuuden kunta on sivistyskunta. Tulevaisuuden kunnan muita tärkeitä  tehtäviä ovat mm. hyvinvointirooli, osallisuus- ja yhteisörooli, elinympäristörooli, yhteisöllisyys- ja kumppanirooli. Mitä muita muutoksia maakuntahallinto tuo tullessa on vielä epäselvää. Kouluverkon kattavuus ja sisältö ovat kysymysmerkkejä. Tulevaisuudessa tapahtunee muutoksia opetusjärjestelyssä, palvelukokonaisuuksissa, fyysisen kouluveron ja sähköisen kouluverkon virtuaaliympäristössä.

Opiskeluympäristönä parhaimmillaan toimii koko kylä. Näin olen ymmärtänyt myös Ruotasella olevan. Onhan koululla päiväkoti ja monenlaista harrastetoimintaa. Yhteisöllisyys on vahvaa. On tutkittu, että oppilaan näkökulmasta oppimista parhaiten edistää kouluympäristö ja ilmapiiri. Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on omiaan edistämään positiivista koulun toimintaa.

Arvoisat valtuutetut

Pyhäjärven kaupungin taloudellinen tilanne on heikkenemässä, sen me tiedämme. Kaivoksen loppuminen näillä näkymin v. 2019 tuo valtavan haasteen paikkakuntamme olemassaololle. Sote- ja maakuntauudistus on tulossa, millaisena, se jää nähtäväksi. Olemme irtaantuneet Selänteestä. Vuoden 2018 aikana meillä on suuri tehtävä päättää tähän liittyvistä asioista sotemenojen alentamiseksi.

Mielestäni tärkein tehtävämme on tehdä ratkaisuja, joiden avulla saamme paikkakunnallemme työpaikkoja. Tällöin kehittämiseen on panostettava rohkeasti ja välittömästi. Kaivoksen uusiokäytön kartoitus on meneillään. Toivotaan, että saamme sinne toimintaa. Paitsi kaivoksen uusiokäyttö, on paikkakuntamme tulevaisuus siitä kiinni, saammeko tänne yritystoimintaa.  Säästöjen hakeminen on tehtävä kokonaisvaltaisen harkinnan perusteella. Arvelisin, ettei tällainen yhden koulun lakkauttaminen ole omiaan edistämään elinvoimaisuuttamme. Päinvastoin. Vaikutukset kuntalaisiin tulevat olemaan masentavia. Kunnan imagoon ja vetovoimaisuuteen koulun sulkemisella on valtavat vaikutukset. Onko meillä siihen varaa?

 Nyt esitetty Ruotasen koulun kiinnipano vie työpaikkoja, joiden seurauksena, mikäli nämä ihmiset muuttavat täältä pois, vähenee myös verotulot.

Kouluverkkoasia tulee ottaa osaksi paikkakuntaamme koskevaa kokonaissuunnittelua, kuten jo aikaisemmin totesin. Kokonaissuunnittelulla tarkoitan sitä, että ratkaisuilla saadaan kestävä pohja paikkakuntamme olemassaololle. Siihen saakka, kunnes kokonaisvaltainen kartoitus, jossa kuntalaiset ovat suunnittelussa mukana, niin Rannan, Ruotasen ja Emolahden koulut tulee säilyttää.

Meillä on n. 10 milj. euron arvopaperit. Nyt on se, sanoisiko viimeinen hetki, ottaa niitä käyttöön. On sanottu, että ne on joskus korvamerkitty siten, että ne voidaan käyttää investointeihin. Kysynkin, mikä on sen tärkeämpää, kuin investoida lastemme ja perheidemme hyvinvointiin.

Pyhäjärvi 27.11.2017

Raija Leppäharju

Kansanliike Pyhäjärvi

Edellä olevan kirjoituksen luin tänään valtuustonkokouksessa.

 

KOULUVERKOSTOSTA

KOULUVERKOSTOSTA, KEHITYKSEN SIEMENISTÄ

Pitkästä aikaa kirjoitan asioista, jotka ovat olleet viime aikoina agendalla.

Kouluverkostoasia on aina monia tahoja koskettava ja monista eri näkökulmista tarkasteltava kokonaisuus. On pohdittava, mitä vaikutuksia koulun/koulujen lakkauttamisilla on lapsiin, lapsiperheiden jokapäiväiseen arkeen, kylien elinvoimaisuuteen, kunnan talouteen jne. Unohtaa ei pidä kunnan imagoa ja tulevaisuutta. Kaikki ovat tärkeitä.

Kaupunginhallitus päätti äänestyksen (5-2) jälkeen esittää valtuustolle, että Ruotasen koulu lakkautetaan ja oppilaat siirretään Ikosen koululle. Hallituksessa toin mielipiteenäni esille sen, ettei tämä aika ole sopiva lähteä ylipäätään kouluja lakkauttamaan. Jotta kenellekään ei jää epäselväksi miksi vastustin lakkauttamista, haluan perustella näkemystäni.

 Ottamatta syvällisemmin kantaa ryhmäkokoihin, esitettyihin laskelmiin jne. minulle on tärkeämpää arvioida sitä, mitä suurempia vaikutuksia päätöksellä on juuri nyt ja tulevaisuutta ajatellen.

Kaivostoiminnan loppuminen 2-3 vuoden sisällä on varsin lähellä. Loppumisen vaikutukset paikkakunnallemme tulevat olemaan merkittävät. Nyt olisi aika listata, mitkä ne mahdollisesti ovat. Uusia rohkeita avauksia on tehtävä, mikäli aiomme pysyä pienenä, turvallisena maaseutupaikkakuntana mahdollisimman pitkään. Meillä on siis parin kolmen vuoden etsikkoaika!

Kaivoksen uusiokäytössä on monta kärkihanketta, joiden eteneminen selviää aivan lähivuosina. Toivottavasti niissä onnistutaan. Maanpäälliset tilat on saatava alihankintakäyttöön metalli- tms. alaa palvelemaan. Menneinä vuosina jotkut hetkuttivat uutisoimalla, että sinne saadaan vielä satoja työpaikkoja! Toivotaan niin.

Talouden näkökulmasta: viime valtuustokauden taloustoimikunta asetti säästötavoitteita lähivuosille. Kaupunginvaltuusto 20.6.2016 on päättänyt asettaa sivistyspuolelle vuodelle 2018 250.000,- euron säästötavoitteen. Ensi vuoden budjetin laatiminen ei ole helppoa. Menoja joudutaan karsimaan, mutta kaupungin alasajoa ei pidä tässä vaiheessa lähteä edistämään sulkemalla kouluja. On varmasti kohteita, jotka voidaan panna koulun sulkemisen rinnalle, ja kysyä kumpi on tärkeämpi? Kaikella kunnioituksella esim. Täydenkuun tanssit, jne.

 Kaupungilla on lähes 10 milj. euroa rahastoissa. Vaikkakin ne tällä hetkellä tuottavat, on kuitenkin syytä miettiä, miksi ne ovat ”koskemattomia”? Nyt, kun hätä on suuri, ne on otettava käyttöön, jotta pääsemme vaikeiden aikojen yli. Mieluummin rahat sieltä, kuin toimivan koulun (oheistoimintoineen) sulkeminen!

Ruotasen koulussa on n. 70 oppilasta. Taajaman alueella asuu n 700 ihmistä, siis varsin suuri ”lähiö”.  Kiinteistön kunnosta, kuten ei myöskään muiden koulujen kunnosta ole tehty perusteellisia tutkimuksia. (Joita olisin toivonut). Kuitenkin on olemassa lausunto, jonka mukaan missään nyt puheena olevissa kouluissa ei ole suurempia ongelmia.

Kuntalaisten keskuudesta tulee hyvin paljon kysymyksiä; mikä on paikkakunnan tulevaisuus, miten lähipalvelut toimivat ja missä, onko työtä. Huoli on hyvin yleistä. Olemme vähän itse kukin ”heränneet” todellisuuteen. Yleisen pessimistin ja toivottomuuden tunne on ikävää jokaiselle. Tämän vuoksi meidän päättäjien on tehtävä kaikkemme sen eteen, että katseemme on kaikesta huolimatta tulevaisuuteen, positiivisesti.

Ruotasen koulun sulkeminen on merkitsisi todennäköisesti poismuuttoa paikkakunnaltamme, uskon menetystä, toivottomuutta ja riitaisuutta. En voi ymmärtää, kenenkä etu tämä olisi?

Toivon, että valtuuston päätös on päinvastainen. Tarkastellaan kouluverkostoa etsikkoajan jälkeen.

 Nyt on keskitettävä kaikki voimavarat elinvoimaisuuden lisäämiseen paikkakunnallamme. Mikäli siinä ei onnistuta, tulee kouluverkko asia ottaa uudelleen käsittelyyn. Mutta mikäli onnistutaan Ruotasen koulua, iltapäiväkerhoa ja päivähoitoa varmasti tarvitaan.

Kaiken kaikkiaan, meidän tulee löytää Pyhäjärvi visio, jota kohti kuljemme, kaikki yhdessä. Tämä vaatii yhteistyötä kaikilta tahoilta. Puskurirahaa käytettävä ”investoimalla” monin muodoin tulevaisuuteen!

Pyhäjärvi 23.10.2017

Raija Leppäharju, kaupunginvaltuutettu
Kansanliike Pyhäjärvi  

 

SOTEUUDISTUKSESTA

SOTE-UUDISTUKSESTA

Taannoin oli PoPSTer-hankkeen esittely Haapajärvellä. Hankkeessa on luotu malli ja toimenpideohjelma siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla 1.1.2019 alkaen valmisteilla olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Meidän alueella ympyrä on yksi 13:sta hyvinvointialueesta. Alueeseemme kuuluisi Haapajärvi-Reisjärvi-Kärsämäki ja Pyhäjärvi. Näillä näkymin Haapajärvellä olisi sotekeskus ja meillä soteasema.

Sote-uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus. Sen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Tällöin palvelut järjestettäisiin siten, että ne ovat asiakaslähtöisiä, oikea-aikaisia ja tehokkaita. Tavoitteena on turvata lähipalveluiden saatavuus kaikilla tasoilla. Näin asiasta uutisoidaan.

Käytännön vaikutukset ovat moninaiset. Laitoshoitoa puretaan, sairauksien arviointia, tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta suoritettaisiin kotona ja palveluasumisyksiköissä. Digitalisaatio lisääntyy. Ikäihmiset asuisivat kotona. Kukaan ei asuisi terveyskeskuksen vuodeosastolla eikä pitkäaikaisesti laitoshoidossa. Nämä nyt keskeisesti.

Jos nuo tavoitteet saavutettaisiinkin käytännön tasolle asti, uudistusta voisi perustella ja valmistelua voisi jatkaa. Terveyserojen kaventaminen, yhdenvertaisuus, saatavuus ja kustannusten hillitseminen, siinäpä paketti, joka ei ole helposti rakennettavissa, muutoin kuin teksteissä ja taulukoissa. Tuntuu siltä, että ihan käytännön tasolle asioita ei ole tarkasteltu riittävästi.

Uudistus on niin mittava ja jokaiseen vaikuttava, että tokkopa me sitä edes ymmärrämme tai tiedostamme. Toimimme sitten vaan niin, kuin on päätetty, ja kipuillaan sen mukana. Näinhän on käynyt Paras-lain myötäkin. Palveluiden keskittämiset eivät ainakaan tuottaneet kustannussäästöjä. 

Hankkeen esittelyn yhteydessä mieleeni tuli sana yksinäisyys. Miten uudistuksen yhteydessä hoidetaan yksinäisyyttä, mikä on siihen lääke?  Suurissa taajamissa yksinäisyys ei niinkään ole ongelma, koska siellä on sentään mahdollisuus nähdä ja tavata "lajitovereita". Mummu ja pappa voivat käydä vaikkapa päivätansseissa ihan kävelymatkan päässä. Mutta miten on maaseutupitäjissä?

Pyhäjärvi, niin kuin muutkin maaseutupitäjät ovat harvaan asuttuja. Jo pitäjän kauppakin on kaukana, saatikka maakuntien keskeiset kaupungit. Talo siellä, toinen täällä.  Torpassa ei ole kulkuneuvoa, ei osata käyttää tietokonetta, tai se ei toimi.  Ainoa kapine, jota katsellaan, ja jonka kautta ollaan yhteydessä ulkoiseen maailmaan, on televisio, jos sekään. Pimeinä talvipäivinä/öinä on sentään aikaa ajatella ja odottaa Suomen suvea! Lähikaupassa käydään lähinnä tuttavien avustuksella. Hoitajat, jotka tekevät arvokasta työtä käyvät muutaman kerran päivässä tekemässä sen, mitä tehtäviin kuuluu. Aikaa ei varmaankaan jää kuin rutiinitöihin, vaikka halu olisi muuhunkin. Näinhän on jo vallitseva tilanne, mutta uudistuksen myötä olemme kaikki sen edessä.

Miten ikääntyvä selviää tästä kaikesta? Ettei vaan käy niin, että "ambulanssi rumpa" alkaa. Hätääntyminen yksinäisyyden painaessa päälle kääntyykin niin päin, että sairaalat sittenkin täyttyvät. Tutkimuksen mukaan 40 prosenttia yli 75 vuotiaista kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyyden kokemus on yleisempää maalla kuin kaupungeissa. Yksinäisyys johtaa mielenterveysongelmista itsemurhiin.  Yksinäisyydestä aiheutuvat ongelmat ovat moninaiset. Käykö niin, että yhteiskuntaa ”rasittavat” ihmiset tulevat kirjavuudessaan yhä rasittavimmiksi ja kalliimmiksi? Ja kun ottaa vielä sen huomioon, että yhä enempi ihmisiä päivä päivältä siirtyy ehtopuolelle.

Onko  kodit sellaisia, että kotona asuminen on mahdollista? En ole nähnyt kirjoituksia siitä, miten siihen on varauduttu. Jos sänky ei ole toimiva, ovet ahtaita liikkua rullatuolilla, keittiökaapit liian ylhäällä, peseytymistiloista puhumattakaan, miten voidaan ajatella, että kodeissa voidaan asua voimien vähentyessä? Kun näin suuren luokan uudistusta tehdään, olisi vähintäänkin pitänyt, ja pitää huolehtia siitä, että kotona tapahtuva asuminen on mahdollista. Sitten päästäänkin siihen, kuka, tai mikä taho muutokset maksaisi. Mökin mummulla ei varmaan ole varoja muutoksiin. Toimiiko maksumiehinä kunnat vai maakunnat? Vai onko niin, että asia jätetään silleen…?

Voisiko pitkäaikaistyöttömiä työllistää tämän tiimoilta?

Ennen vanhaan oli paremmin on sanonta, jolle nauretaan.

Nyt tuntuu siltä, että tämän asian osalta ei ole nauruun aihetta.  Samassa pihapiirissä asui usein kolme sukupolvea. Kyläyhteisö toimi muutoinkin turvaverkostona, verkosto, jossa toinen toisistaan piti huolta. Mikäli nyt uudistuksen myötä kotihoito hoitajineen, kuntoutuksineen, lääkäreineen jne. kohtaisikin tällaisen kohderyhmän, uudistus olisi varsin kannatettava. Mutta nyt maaseudut ovat harvaan asuttuja, ei ole kyläverkostoja (valtava voimavara), ei ole kolmea sukupolvea, ei ole kuin se yksi polvi, se ikääntyvä, yksinäisyydessä elävä, kustannuksia aiheuttava…

Asiakaslähtöisyys, mitä uudistuksessa toistetaan, pitäisi merkitä sitä, että kotona asuminen mahdollistetaan kaikin tavoin.   Me kukin sukupolvi olemme vastuussa siitä, että valtiovalta lainäädännöllä pitää huolen, että tarjolla on lisäksi monimuotoisia asumismahdollisuuksia,  kuten senioritaloja, palveluasumista jne.  niille, jotka haluavat yhteisöllisempään asumismuotoon.

Pyhäjärvi 27.5.2017

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

 

  

Tilinpäätöksestä ja vähän muustakin

 

Kaupungin tilinpäätöksestä

Näin vaalien kynnyksellä on hyvä tarkastella v. 2016 lukuja kuntataloudessamme. Tilinpäätöksen mukainen vuosikate (kulut isommat kuin tulot) oli miinuksella 2.786.000,- euroa. Terve kuntatalous edellyttäisi, että vuosikate olisi sen verran plussalla, että se kattaisi poistot. Poistojen määrä oli  1.821.000,- euroa. Tilikauden tulos oli siten 4.607.000,- euroa miinuksella. Kirjanpidollisten siirtojen jälkeen alijäämäksi jää 3.761.000,- euroa.  Poistoissa on mukana uusien investointien osuus. Suurin menoerä oli Selännekustannukset, yhteensä 25.363.000,- milj. euroa (61 %) kasvua ed. vuoteen n. 600.000,- euroa.

Voittovarat (ylijäämä) vuodelta 2015 oli 10.321.000,- euroa. Joten nyt sitä on tälle ja tuleville vuosille jäljellä 6,5 milj. euroa. Joten joutuu väkisinkin toteamaan, että ”tällä menolla” voitolliset ylijäämät on syöty vajaassa kahdessa vuodessa.

Koko konsernin tilinpäätöksestä: (tytäryhtiöt: Rillankivi, Kehitys Oy, Kvanttikiinteistöt Oy, Energia- ja Vesi Oy, Pyhänet Oy. Lentokenttä Oy, Pyhäsalmen Liiketalo Oy, Toripiha)

Koko kaupunkikonsernin tilinpäätös osoittaa 4.036.000,- miljoonaa alijäämää. Koko konsernin velkapääoma on 44,4 milj. euroa. Konsernin sijoitukset 8,3 milj. euroa.

 Kun lukuja vielä tarkastellaan konsernin velkojen näkökulmasta, on syytä olla erittäin huolestunut. Konsernitaseessa on lyhytaikaista vierasta pääomaa hieman yli 14 milj. euroa, joka pitäisi maksaa tänä vuonna. Mikäli tilinpäätös tältäkin vuodelta on negatiivinen, kuten on budjetoitu, ei lainan lyhennyksiä voi hoitaa, ilman että otetaan vastaavasti velkaa.

Talouden tasapainottamistoimikunnat jatkavat työtään yhä vaikeimpien tehtävien viidakossa.
Sepä noista luvuista. Ne kun on lähes aina kuivaa luettavaa.

Katse tulevaisuuteen!

Kuntien roolien muuttuessa, on haasteellista pystyä kehittämään kunnastamme elinvoimainen maaseutupitäjä sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Kunta parhaimmillaan nähdään asukkaidensa yhteisönä, joka pitää huolta keskeisistä hyvinvointipalveluista ja luo edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle. Kunnan kestävä elinvoimaisuus tulee perustua jatkuvaan uudistumiskykyyn ja hyvinvoiviin kuntalaisiin. Meidän on pystyttävä uudistumaan tekemällä rohkeita ratkaisuja paikkakuntamme säilyttämiseksi. Mitä ne ratkaisut sitten ovat? Niitä on varmasti syytä pohtia yhdessä kuntalaisten kanssa. Tärkeätä on löytää yhteinen tulevaisuuden visio. Olen tästä kirjoittanut aikaisemminkin.

Keskeisintä on saada kuntalaisille työtä. Ilman työpaikkoja ja yrityksiä ei ole palvelujen rahoittamisessa tarvittavia verotuloja. On tehtävä kaikki mahdollinen olemassa olevien yritysten toimintaympäristön parantamiseksi, on tehtävä kaikki mahdollinen uusien innovaatioiden löytämiseksi! Ja kaikki tämä, välittömästi.

Meillä on hyvät harrastusmahdollisuudet, uusi sairaala, uusi päiväkoti, upea järvi, loistava luonto ja hyvä sijainti… jne.  Tämän paketti muodostaa kivijalan, jonka perustalle on mahdollisuus rakentaa vaikka mitä. Nyt tarvitaan todellakin uudistumista! Se voi parhaimmillaan tapahtua yhteisiä tilaisuuksia järjestämällä, jossa päättäjät, kuntalaiset, eri tahot istuvat samaan pöytään aina uudestaan ja uudestaan. On muutoksen aika!

Muistakaa äänestää!

Pyhäjärvi 4.4.2017

Raija Leppäharju

NRO 60

 

OSA 2 TULEVAISUUDEN KUNTA

TULEVAISUUDEN KUNTA, OSA 2

Aloitin viikko sitten kirjoitussarjan tulevaisuuden kunnasta. Ensimmäisessä osassa pohdiskelin kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tärkeydestä.

Nyt, tässä toisessa osiossa tuon esille tulevaisuuden kunnan äärettömän tärkeän asian, nimittäin kunnan elinvoimaisuus. Kuntien roolihan tulee muuttumaan sote- ja maakuntahallinnon tultua voimaan. Päätehtävä kunnissa muuttuu palvelujen järjestäjästä alueen elinvoiman, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen.
Mikä on tilanne meillä? Elinvoimaisuus kunnassamme on tällä hetkellä vaakalaudalla. On viimeinen hetki tehdä täysi käännös, ja löytää työkalut, joilla voidaan edesauttaa työpaikkojen säilyttäminen ja uusien luonti.
Kuntamme kehittämiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin tarvitaan omaehtoista toimintaa. Menestyminen on enemmänkin kiinni kekseliäisyydestä ja aktiivisuudesta kuin taloudellisista resursseista. Rohkeuden ja kipinän löytäminen, sekä uskallus sallia myös epäonnistumiset ovat olennaisia. Kunnan kehittämiseen kuuluu kaavoitus, liikennejärjestelyt ja monitahoinen yrittäjyyden edistäminen.

Tosiasiat on tunnustettava

Meidän työttömyysprosenttimme oli tammikuussa 14,1 %. Se on huolestuttaa samalla kun  syrjäytyneisyys lisääntyy, väki vähenee ja yrittäjyyttä ei edistetä riittävästi. Totuus on se, että mitä paremmin yrittäjät menestyvät, sitä enemmän kunnassa on työpaikkoja. Verotulot kasvavat ja kuntatalous vahvistuu.

Elinkeinotoimen tulee:

1.      laatia kuntastrategia, joka sisältää elinkeinopoliittisen ohjelman
2.      siinä tulee avata elinkeinopolitiikan päämäärät ja keinot
3.      siinä on oltava palvelulinjaukset – mitä palveluja kunta tuottaa itse ja mitä se ostaa  yrityksiltä
4.      siinä on oltava hankintalinjaukset – paikalliset pk-yritykset huomioivat pelisäännöt kunnan kaikille hankinnoille

No, sitten kun meillä on kirjoitettuna kansiin yhteinen sävel, on mentävä sitä kohti. Se vaatii kunnalta, yrittäjiltä ja kuntalaisilta, sekä muilta tahoilta kiinteää yhteyttä. Edellytyksenä tällöin on avoin ja aktiivinen vuorovaikutus. Niihin tulee kiinnittää huomiota ja niitä on aktiivisesti kehitettävä. Yhteistyölle on asetettava yhdessä selkeät ja seurattavissa olevat tavoitteet. Olen aikaisemmin kirjoittanut rohkean esimerkin mahdollisuudesta – löytyisikö tuolle ajatukselle yhteistä säveltä? Jokaiselle yrittäjälle, joka on pannut itsensä ns. likoon, on meidän jokaisen annettava arvo. Asenteen tulee tulla kannustava – ei kateellinen.

Tutkimuksen mukaan kuntalainen näkee kunnan elinvoimaisuuden kehittämisen lisäksi erittäin tärkeänä kunnan henkisen ilmapiirin edistämisen. Seuraavina olivat yhteisöllisyyden ylläpitäminen ja asukkaiden osallistumisen edistäminen.

Henkisen ilmapiirin, hyvän sellaisen luominen ei ole helppoa. Ehkä sitä voi tarkastella toisesta näkökulmasta: jokainen meistä lienee kokenut epämiellyttävän hetken, kun tuntee että nyt meidän maailmamme ei kohtaa. Hyvä henkinen ilmapiiri on mielestäni se, että viihtyy. Kun kuntalaiset viihtyvät, se yhdistää kuntalaisia, jokainen kokee kuuluvansa kanssakuntalaisiin.

Yhteisöllisyys, mikä tutkimuksessa nousi kärkisijoille, muodostuu harrastusten kuten musiikin, pelaamisen, urheilun ympärille yms. ympärille. Tulevaisuuden kunnan pitää edistää yhteisöllisyyttä tukevia asioita.
Asukkaiden osallistumisen tukeminen ja edistäminen liittyy yhteisöllisyyteen. Kun pääsee vaikuttamaan ja olemaa osallinen päätöksenteossa, suunnittelu-ja toteutustyössä, yhteisöllisyys lisääntyy.

Summasummarum: rohkeita ratkaisuja työllisyyttä lisäävään monipuoliseen elinkeinotoimintaan, paikkakuntamme imagon parantaminen henkistä ilmapiiriä kohentamalla, yhteisöllisesti.

Toivon, että paikkakuntamme olisi viihtyisä asua, jossa ihmiset kokisivat kuuluvansa jonkin, jossa olisi työtä, jossa peruspalvelut ovat lähellä – harrastusmahdollisuuksiahan meillä on!

On vaan lähdettävä toimiin – yhdessä.

Pyhäjärvi 20.3.2017
Raija Leppäharju
kaupunginvaltuutettu

ehdokasnumero 60

 

TULEVAISUUDEN KUNTA

TULEVAISUUDEN KUNTA

Aloitan näin vaalien kynnyksellä kirjoitussarjan tulevaisuuden kunnasta. Jatkan kirjoituksiani myöhemmin. Haluan tuoda esille näkemyksiäni kunnille asetetuista tehtävistä, joita sille on eritoten tulevaisuudessa asetettu, sikäli kun sote- ja maakuntahallintouudistus toteutuu.

Kunta muokkaa toiminnoillaan, teoillaan ja valinnoillaan ympäristöään ja sen kehitystä. Itsehallinnolliset kunnat edistävät parhaiten paikallista yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja elinvoimaa. Jokaisessa kunnassa, niin myös Pyhäjärvellä, on vahvuuksia ja ominaisuuksia menestyvän kunnan tulevaisuuteen. Se edellyttää vahvuuksien löytämistä, strategista ja pitkäjännitteistä päätöksentekoa.

Tulevaisuuden kunnalla voidaan nähdä seitsemän eri roolia:1. osallisuus- ja yhteisö-, 2.  elinkeino- ja työllisyys, 3. hyvinvointi-, 4. sivistys-, 5. elinympäristö-, 6. itsehallinto-, sekä 7. kehittäjä- ja kumppanuusrooli.

Tässä ensimmäisessä kirjoituksessani pohdiskelen kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista

Uuden kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Näitä keinoja ovat mm. järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksen tekoa, valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin ja järjestämällä mahdollisuus osallistua kunnan talouden suunnitteluun.  Lisäksi on huomattava, että kuntalaisilla on aloiteoikeus. Edellä luetellut velvoitteet ovat olleet voimassa nykyisinkin.

Miksi sitten kuntalaisten aktivoiminen olisi kunnan kannalta tärkeää? Monistakin eri syistä. Ihmisten aktivoituminen heitä koskevissa asioissa on tärkeää muun muassa sen takia, että osallistuminen lisää kuntalaisten vuorovaikutusta ja vahvistaa siten identiteettiä, sekä antaa mahdollisuuden saada arvostusta omassa yhteisössä; myönteiset kokemukset puolestaan antavat uskoa hallita omaa elämää ja selviytyä muutoksista. Osallistuminen niin ikään lisää kuntalaisen kiinnostusta vaikuttamiseen. Erilaiset jännitteet kuntalaisten ja luottamushenkilöiden väliltä vähentyisivät, josta seuraisi positiivisuutta koko ympäristöön.

Luottamushenkilöt ovat kuntalaisia, jotka ovat saaneet vaalien kautta oikeutuksen edustaa kuntalaisia päätöksentekoelimissä.  Luottamushenkilöiltä vaaditaan entistä enemmän kykyä hallita erilaisia asiakokokonaisuuksia. Jääkö tässä kiireessä huomioimatta yhteydenpito kuntalaisiin? Viime aikoina on esiintynyt runsaasti kirjoituksia siitä, että ”politiikka” ei kiinnosta, eikä ihme.

Kuntalaiset haluavat pitää niin sanotun ”politikoinnin” suoran osallistumisen ja vaikuttamisen ulkopuolella. Ehkä tämä on syynä lisääntyvästä vieraantumisesta perinteisestä kunnallispolitiikasta.

Miten sitten hyvin toimivaa vuorovaikutusta tulisi tehdä? Viestintä on yksi tapa, joka ei kuitenkaan mielestäni korvaa fyysistä kanssakäymistä. Meillä Pyhäjärvellä ei esim. nettiyhteydet välttämättä aina toimi joka paikassa, kaikilla ei ole tietokonetta jne.

 Keinoja, joilla asukkaidemme osallistumista yhteisten asioiden hoitoon on monia. Yksi niistä on säännölliset tapaamiset ajankohtaisten asioiden tiimoilta, esim. kyselytunnit. Tällöin luottamushenkilöt voivat riittävän ajoissa kertoa tulevista asioista ja miksei myös menneistä. Kaikkia kiinnostaa myös mitä suuria lakimuutoksia on tulossa, jotka vaikuttavat kuntalaistemme asemaan (esim. nyt sote- ja maakuntahallintouudistus). Mitä rakennetaan ja mihin, sivistyspuolen suunnitelmat jne.

Elinkeinoelämän ja samalla työllisyyden kannalta on erittäin tärkeää tiedottaa tulevista investoinneista ja niiden ajankohdista, jotta yrittäjämme työntekijöineen voivat omalta osaltaan tehdä päätöksiä ja varautua niihin.

Tiedotuksia ja osallistumistilaisuuksia tulee järjestää myös kohdennetuille ryhmille: lapsiperheet, opiskelijat, ikääntyvät, vammaisryhmät ym.

Kyselytunnin aikana kuntalaiset voivat tehdä kysymyksiä heitä lähinnä olevista asioista.
Hyvänä tiedottamiskanavana on myös esim. kuukausittain ilmestyvä Kuntauutiset lehti. Namolähetykset valtuustonkokouksista. Eri alojen toimialajohtajien ja kaupunginjohtajan säännöllinen uutislähetys kuntalaisille. Tässä yhteydessä voisi antaa tietoa myös kuntataloudesta.

 Osallistuminen ja vaikuttaminen onkin sitten jo eri asia. Jotta kuntalainen, kuntalaiset, eri tahot voivat vaikuttaa, heitä on aidosti kuultava. Tärkeistä, kuntalaisiin merkittävistä vaikuttavista päätöksentekoon tulevista asioista tulisi järjestää aina vähintään kuulemistilaisuus, ellei jopa mielipideäänestys.  Väitän, että kuntalaisissamme on hyödyntämättä jätetty voimavara, ei ainoastaan meillä, vaan muissakin kunnissa. Perustan väitteeni sille, että muutokset seuraavat nopeasti muutoksia, tänä aikana. Neljän valtuustovuoden aikana monet asiat muuttuvat, samoin myös kuntalaisten tarpeet.

Kaiken kaikkea: politikointi pois – on tekemisen aika – yhdessä!

jk. seuraavassa kirjoitan elinkeino- ja työllisyysasioista

Pyhäjärvi 12.3.2017

Raija Leppäharju
kaupunginvaltuutettu

 

Ajatuksia Raijalta

Vaalit lähestyy

Kuntavaalit lähestyvät. Kansalaiset saavat jälleen käyttää vaikutusvaltaansa äänestäessään edustajiaan valtuustoihin. Tämä on sitä kansanvaltaa, jota toivottavasti mahdollisimman moni käyttää.

Omalta osaltani päätös lähteä ehdolle ei ollut itsestään selvää. Puntariin piti laittaa monta asiaa: perhe, työ, kokonainen elämä… Olen ollut valtuutettuna kaksi kautta. Tänä aikana monet asiat ovat muuttuneet. Joutuu miettimään, mitä on tulevaisuus? Elämme monellakin tapaa muutosten aikakautta, joka tulee vaikuttamaan meihin jokaiseen. Sote- ja maakuntauudistus, sikäli kun se toteutuu, on vaikuttavuudeltaan merkittävä. Nähtäväksi jää, miten syrjäisten paikkakuntien palvelut turvataan?

 Minulta on kysytty, miksi PRO? Olen aikaisemminkin kertonut, että ”puoluepolitikointia” ei kunnassamme tarvittaisi. Tarvitaan asiansa osaavia valtuutettuja päättämään ja tekemään kunnan ja kuntalaisten edun mukaisia toimenpiteitä. On katsottava tulevaisuuteen.! Keskusta ry:ssä en saanut kannatusta monista, mielestäni hyvistä ehdotuksista, joista olen blogeissani kirjoittanut. Yksi tärkeimmistä on työpaikkojen saanti paljon, paljon aktiivisemmalla elinkeinojen kehittämisellä. Tein jo vuosi sitten valtuustoaloitteen, että kuntaan otetaan kovantason elinkeinojen kehittämiseen perehtynyt henkilö. Kuntamme hallitus näki asian tarpeettomaksi ja jätti aloitteen sikseen. Kuitenkin hyvän kunnan edellytys on elinvoimaisuus. Tällöin mahdollistetaan hyvinvointia kaikkiin ikäryhmiin. Kansanliike on puolueista riippumaton, missä ei puoluekurilla ole mitään tekemistä. Kansanliikkeessä pyrin viemään eteenpäin asioita, jotka minua askarruttavat. Jokin ”palo” minussa on, mikä sai minut vielä lähtemään yhteisten asioiden hoitoon.

Toivon, että valituiksi tulevilla on hyvä yhteishenki ja avoimuus kuntalaisiin nähden.

Tällä hetkellä mieltäni painaa pienyrittäjien sanoisiko ahdinko. Ostovoima kaikkoaa väkiluvun laskiessa. Valitettavaa on, että palvelut näyttävät karkaavan etemmäksi. Miten paikkakuntamme yrityksiin suoranaisesi ja epäsuorasti vaikuttaa kaivoksen loppumisen uhka?  Mitä voisimme tehdä?

Tarvitaan radikaaleja muutoksia elinvoimaisuutemme parantamiseksi. Pienten paikkakuntien olemassa olo vaatii monipuolista elinkeinotoimintaa. Veturina tulee olla kunnan elinkeinotoimi. Kunnan tulee tässä mielessä olla aktiivinen ja luoda puitteet yrittämisen edellytyksille. Kunnan tai kuntayhtymän ei itse tule ryhtyä yrittäjäksi. Meidän tulee kaikkien yhdessä miettiä, mitä vahvuuksia Pyhäjärvellä on. Olen aikaisemminkin tuonut esille yhden, joka on varteenotettava. Nimittäin ihmisten ikääntyminen. Uudet yritysinnovaatiot tuotekehittelyssä ja monipuolisissa asuinympäristössä antavat mahdollisuuden. Monipuolisen ikäihmisten paratiisin rakentaminen tuo kaivattua työtä rakennusalalle. Antaa työtä nuorille.. panee rattaat pyörimään. Tätä ajatusta olen jalostanut useiden henkilöiden kanssa. Ei hullumpi, sanoisi Uotinen.

Logistinen sijaintimme mahdollistaa hyvät kulkuyhteydet. Matkailullisesti kaunis maakuntajärvemme on vielä täysin hyödyntämättä. Kaivoksen uusiokäytön osalta toivon tuloksia, jotka mahdollistaisivat tilojen käytön.

Joka tapauksessa ON TEKEMISEN AIKA! 

Pyhäjärvi 6.3.2017

Raija Leppäharju
kaupunginvaltuutettu