VALITUT PALAT V. 2019

VALITUT PALAT 2019

Vuosi 2019 on loppumaisillaan. Mielessäni pyörii asiat, joita kuluneen vuoden aikana on tapahtunut.  Itselleni, niin kuin muillekin, on tullut yksi vuosi elämän lankaan lisää, joka on ripustautunut reppuumme. Repussa on varmaan meillä itse kullakin iloa, surua, toiveita, onnistumisia, epäonnistumisia, uskoa…

Minun reppuni sisällöstä kerään tähän kirjoitukseeni valittuja paloja v. 2019 tapahtumista Pyhäjärven kaupungissa.

TALOUS

Pyhäjärven kaupungin taseessa on edellisiltä vuosilta ylijäämää 3,9 milj. euroa. Tämän vuoden budjetoitu alijäämä on 3,8 milj. euroa. On siis kiikunkaakun selviämmekö tämän vuoden jälkeen niin, että olisimme plussalla.  Ensi vuoden budjetoitu alijäämä on – 3,1 milj. euroa ja vuosien 2021 alijäämän on arvioitu olevan - 2,7 mil. euroa alijäämäinen. Samoin2022 alijäämän on arvioitu olevan alijäämäinen jopa -4,2 milj. euroa. Eli vuoden 2022 jälkeen meillä on taseessa alijäämää yhteensä – 10 milj. euroa! Alijäämäisyyteen vaikuttaa merkittävä verotulojen lasku, etenkin yhteisöverojen, joskin valtionosuudet sitä osaltaan paikkaa.

Alijäämäisyys julkistaloudessa on rakenteellinen, eikä se ole ainoastaan Pyhäjärven ongelma. Alijäämäisyys tulee valtiovarainministeriön mukaan kasvamaan lähivuosina. Sitä heikentää etenkin vaimeneva talouskasvu ja väestön ikääntyminen. Maamme uudella hallituksella on siten haastetta kerrakseen.

Kaupunkimme kannalta alijäämäisyys tarkoittaa sitä, että joudumme joka vuosi ottamaan lainaa kattaaksemme käyttötalousmenot. v. 2017 lainamäärä oli 22,6 milj., v. 2018 vastaavasti 25 milj. ja v. 2019 budjetissa se on jo yli 26 milj. euroa. Omavaraisuus asteemme on laskenut huolestuttavasti. v. 2014 se oli 83,7 %, kun se v. 2018 oli enää 52 %. Omavaraisuusaste kunnissa on hyvä, jos se ylittää 70 %.

Valitettavasti täytyy todeta, ettei hyvältä näytä. Arviointimenettelyyn joutuminen on todella suuri. Ratkaisuja talouden tasapainottamiseen on haettu monin tavoin. Ne eivät kuitenkaan ole riittäviä. Selännekustannukset ovat merkittävin osuus menoistamme (lähes 62 %). Joten on selvää, että niiden osalta riittää haastetta. Rakenteellisia muutoksia ja toimintojen uudelleen organisointia ilman, että peruspalvelut olennaisesti heikentyisivät, ovat enemmän kuin tarpeellisia. Miten se tehdään siten, että etenkin meidän ikääntyvä väestö ei joutuisi liiaksi kärsimään ja maksamaan?

VUODEN 2019 TÄRKEIMPIÄ PÄÄTÖKSIÄ 

1.    1.  Valtuusto päätti äänestyksen tuloksena 30.9.2019 akuuttivuodenosaston, sekä arviointi- ja vuorohoitoyksikön toiminnallisista muutoksista. Tässä päätöksessä vuorohoito ryhdytään järjestämään toimeksiantosopimuksilla, palvelusetillä ja tarvittaessa ostopalveluna. Näin siksi, että Köpsiltä ko. toiminta loppuu. Arviointiyksikkö toteutetaan sisäisin toiminnallisin järjestelyin.

Vuorohoito on erittäin tärkeä monille ikääntyneille henkilöille, ja omaishoitajille. Toivottavasti tehty päätös ei johda siihen, että vuorohoidon saaminen vaikeutuu. Mielestäni olisi voitu vuokrata Köpsin tilat Addentolta, ja jatkaa toimintaa siellä.
 

2.    2. Tuloveroprosenttia vuodelle 2020 nostettiin 20,75 prosentista 21,75 prosenttiin. Samoin kiinteistöveroissa tehtiin korotuksia.

3.    3.  Kotihoidontuen maksamista jatketaan. Suuruus on 150,- euroa/perheen nuorimmasta alle 3 vuotiaasta lapsesta, kun lasta hoidetaan kotona. 

4.    4.  Asemakaavan muutos keskustaajamaan hyväksyttiin joulukuun valtuustossa. Muutos koskee lähinnä liikennejärjestelyitä, uusia tontteja ja olemassa olevien tonttien rakennustehokkuutta. Käytännössä rakennetaan uusi katu kaupungintalolta Emolahden tielle, kevyen liikenteen väylä sama suuntaisesti ja uusi katu Rillantorin ja entisen OP:n välistä. Torkkolantie jatketaan uuteen radan suunteisesti kulkevaan katuun. 

5.    5.   Hautakankaan tuulivoimapuistoa koskeva sopimus kaavoituksen käynnistämisestä Infinergies Finland Oy:n kanssa on hyväksytty. Osayleiskaavan valmistuttua em. yrityksen tavoitteena on rakentaa noin 30-40 tuulivoimalaitosta, joiden yksikköteho on noin 6-8 MW. Osayleiskaava tulee sitten aikanaan valtuustoon. Tavoitteena sopimuksessa on, että osayleiskaava valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

Tuulivoimaloiden rakentaminen jakaa mielipiteet kahtia. Toisaalta se tuo jonkin verran työtä paikkakunnallemme rakentamisen aikana, tuo kassaan kiinteistöveroja, mutta toisaalta mitkä ovat uhkakuvat ja muut arvot. Viime aikoina esim. Saksassa tuulivoima on aiheuttanut kritiikkiä.  Kaikki osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että tuulivoima on hyväksi ilmastolle, mutta on huomattu, että tuulivoimalat tuhoavat lintuja, hyönteisiä, pieneläimiä jne.. Lisäksi tuulivoiman rakentamista varten kaadetaan metsää, jopa ikimetsää.

Aikamoinen ristiriita ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä. Arvostettu saksalainen lehti GEO on käsitellyt elokuun numerossa laajalti tuulivoimaloiden haittavaikutuksia. Kirjoituksen otsake on osuvasti ”Hyvää ilmastolle, huonoa luonnolle”. Massiivisten tuulivoimaloiden vaikutus terveyteen on vielä tyystin selvittämättä. Edelleen miten varmistetaan se, ettei purkaminen jää sittenkin, vakuuksista huolimatta, paikkakunnallemme ja maanomistajille?. 

6.     6.  Budjetti vuodelle 2020, taloussuunnitelmavuodet 21, 22

Valtuusto päätti 10.12.2019 pitämässään kokouksessa, ettei kulttuurin ja liikunnan monitoimitaloa lähdetä rakentamaan ensi vuonna, vaan se on suunnitelmissa aloittaa v. 2022. Mielestäni tämä on oikea ratkaisu ottaen huomioon synkkenevän taloustilanteemme. Tilatarve on olemassa, mutta päättäjänä joudun kantamaan vastuuta siitä, mitä jätän jälkeeni? Onko kuntalaiset valmiita maksamaan veroina, maksuina yhä enemmän. Kunnallisvero tullennee nousemaan myös vuodelle 2021. Mielestäni tilan rakentaminen voidaan aloittaa, jos sille löytyy vuokraa maksavat käyttäjät. Kirjaston osalta näyttäisin vihreää valoa, se kuuluu mielestäni Suomalaiseen yhteiskuntaan. 

Honkavuoren hiihtokeskuksen kehittämiseen (parkkipaikka ja huoltorakennukset) investointiosioon valtuusto päätti äänestyksen jälkeen antaa 165.000,- euroa. Asia keskustelutti valtuustossa. Itse vastustin asiaa seuraavilla perusteilla: a) Taloutemme kantokyky. b) Tasapuolisuus eri alueiden kehittämiseen yhtä aikaa. c) Vision etsiminen ja laatiminen yhdessä kuntalaisten ja eri tahojen kanssa. Näiden ”paketointi” ja kehittäminen, sekä markkinointi elinvoimaisuutemme ja matkailumme kehittämiseen. Tällöin esim. satama-alueen kehittäminen, yhdeksi käyntikortiksi paikkakunnallemme olisi syytä ottaa koriin, Honkavuori, lentokentälle uutta toimintaa, esim. moottoriurheilukeskus, risteysalueelle biopolttoainekeskus, kaivoksen uusiokäyttö jne.

PERUSPALVELUT

Selänne on asettanut taloustoimikunnan valmistelemaan säästöjä kuntayhtymälle. Tulossa on rakenteellisia muutoksia ja palveluiden keskittämisiä. Mitä ne ovat, jää nähtäväksi, sekä myös se, miten ne näkyy kuntalaistemme arjessa, ja mitkä palvelut ovat Pyhäjärvellä? 

Keskipohjanmaa lehti 10.12.2019 uutisoi mm. seuraavaa:

”Säästökeskustelujen varjossa on Selänteen johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt kaikessa hiljaisuudessa miettineet mittavia muutoksia Haapajärven, Reisjärven ja Pyhäjärven yhteiselle toiminta-alueelle.” Lehden mukaan Haapajärvelle ollaan keskittämässä mm. dialyysi ja lääkäripäivystys klo 8.00-16.00.  Vuodeosasto Selänteen alueella tulisi olemaan Pyhäjärvellä. Mutta lehdessä kirjoitetaan, että mikäli Haapajärvelle tehdään tilat laboratoriolle, arviointiyksikölle ja dialyysille, samalla tilat tehdään myös vuodeosastolle. Edelleen lehdessä todetaan: Terveyskeskuksen vuodeosasto on ydintoimintaa, jonka tueksi tarvitaan lääkäripalvelua. Haapajärvi tekee ratkaisuja terveyspalvelujen tulevasta tasosta. Reisjärvi on aloittanut terveyskeskuksen tiloja ja tulevaa tilatarvetta koskevan kartoituksen.

Kaikista edellisistä seikoista. mitä tuleman pitää, lehden mukaan vielä vaietaan. Kuntayhtymän hallitus (johon kuuluu 4 Haapajärveltä, 3 Pyhäjärveltä ja 2 Reisjärveltä) tekee virallisen esityksen jäsenkuntien valtuustoille. Tällöin vaaditaan jälleen yhtäpitävät päätökset, muutoin asia menee kuntayhtymäkokoukseen, jossa taas enemmistö päättää.

Lueskeltuani lehden artikkelia huoleni kasvoi. Päivystykseen meno matkan pituuden vuoksi vaikeutuu ja aiheuttaa kustannuksia kuntalaisillemme. Säilyykö meillä loppujen lopuksi vuodeosasto? Miten käy labran ja röntgenin?

Summasummaarum

En varmaan ole yksin huolieni kanssa, mutta toivon, että kuntalaiset osallistuisivat keskusteluun. Ja kaupungin tehtävänä on luoda puitteet osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen. Niitä ovat kuntalaisraadit, valtuustonkokousten videoinnit, valmistelunvaiheiden (etenkin suuria asioita koskeva) julkituominen ja avoin päätöksentekokulttuuri.

No niin, tämmöinen kirjoitus Valitut palat teemalla.

Oikein hyvää Joulunaikaa ja antoisaa vuotta 2020

Pyhäjärvi 12.12.2019

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

Kansanliike Pyhäjärvi ry

ALOITTEISTA

Tervehdys kaikille.
Onkin aikaa, kun viimeksi olen blokkaillut. Koska minuun on oltu yhteydessä mm. kouluruokailuasiassa, valtuuston kokousten lähettämisestä netissä ja lintutornin rakentamisesta, ajattelin kirjoittaa nyt näistä asioista.
Lintutornialoitteen tein huhtikuussa 2017 monien alan harrastajien toiveesta, ja pyhäjärvisen matkailun ja viihtyvyyden lisäämiseksi. v. 2018 sitä ei valmisteltu. Tälle vuodelle (v. 2019) sille oli budjetissa varattu 15.000,- euroa. Nyt, viime valtuusto teki päätöksen, että ko. määräraha siirretään muihin investointeihin, mm. keskuskouluun. Joten, olen pahoillani niille, jotka odottivat tornin valmistumista, ettei se toteutunutkaan. Valmiit piirustukset ja luvat olivat tekniseltä puolelta valmiina, mutta kaupungin johto katsoi, että tornin rakentamisen paikkaa pitää kuulema vielä kartoittaa.
No, jospa ensi vuonna? Syksyyn menee kuitenkin, valitettavasti.
Kansanliike Pyhäjärvi ry., yhdessä vasemmistoryhmän ja Pro ry:n kanssa teimme kaksi valtuustoaloitetta.
Näiden aloitteiden osalta toivon pikaista valmistelua. Molemmat ovat mielestäni tärkeitä: toinen koskee koululaisten ruokailua, ja sen tärkeyttä hyvinvointiin, ja toinen valtuustonkokousten lähettämistä netissä.

Seuraavassa aloitteet:

VALTUUSTOALOITE 29.10.2019

Ravinnon merkityksestä

Ravinnon merkityksestä ihmisen hyvinvointiin on viime aikoina keskusteltu varsin paljon, ja aiheesta. Monipuolinen ja säännöllinen ruoka auttaa monin tavoin voimaan hyvin. Se vaikuttaa kehoon ja mielialaan, sekä auttaa ihmistä pysymään virkeänä.

Suomalaisilla on yleisesti tapana syödä kaksi tai kolme lämmintä ateriaa päivässä. Aamiaisen merkitystä on korostettu ja runsaasta ilta-ateriasta varoitettu. Ruokailujen välillä olevien terveellisten välipalojen tarpeellisuutta ja merkitystä on korostettu.

Oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn, sekä ruokaosaamisen kannalta kouluruokailu ja välipala ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Kasvavilla lapsilla ja nuorilla nautittava ruoka vaikuttaa moneen asiaan, kuten painon hallintaan, riski sairastua eri sairauksiin nuoruudessa ja myöhemmällä iällä. Siksi kouluruokailusta ja välipalasta säästäminen onkin vain ongelmien siirtämistä tulevaisuuteen, sillä pahimmassa tapauksessa odottaa suuret terveydenhuoltokulut.

Pyhäjärven kouluissa annetaan välipala silloin, kun koulupäivä kestää lounaan jälkeen vähintään kolme tuntia. Välipalana on leipää ja maitoa, sekä mahdollisesti lounaalta jääneitä juureksia, vihanneksia, kiisseleitä ym. oppilaan tarpeen mukaisesti (siv.lautakunta 8.10.2019).

Aloitteen tekijät ovat huolissaan siitä, onko lasten ja nuorten terveyden kannalta välipala riittävä, etenkin pitkämatkalaisten koululaisten kohdalla. Monilla koulumatka alkaa jo 7.15 ja kestää aina n. 15.30.

 Välipalan tulee mielestämme olla monipuolisempi. Voileivän ja maidon lisäksi tarjolla pitää olla vähintään juustoa/leikkele ja vihanneksia/hedelmä.

Teemme valtuustoaloitteen siitä, että Pyhäjärven koululaitoksissa monipuolistetaan välipalan sisältöä em. lisäyksillä vuoden 2020 alusta lukien. Muutoinkin tulee kartoittaa kouluaterioiden riittävyys ja monipuolisuus.

Pyhäjärvi 29.10.2019

Kansanliike Pyhäjärvi ry                          Vasemmistoryhmä              Pro Pyhäjärvi ry

VALTUUSTOALOITE 29.10.2019

Kaupunginvaltuuston kokousten videolähetykset

Valtuuston kokoukset ovat julkisia päätöksentekopaikkoja, joihin kuntalaiset voivat halutessaan saapua, mutta se ei ole kaikille halukkaille mahdollista. Tämän vuoksi on tärkeää, että kokoukset lähetetään suorina lähetyksinä internetissä, ja että kokousten jälkeen videot laitetaan kaikkien katsottaviksi kaupungin internetsivuille.

Kokousten videointi lisää avoimuutta ja luottamusta, sekä vahvistaa kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Videointi lisää osallistumisen esteettömyyttä: kokousten seuraaminen on paikasta riippumatonta ja myös liikuntarajoitteiset tulevat huomioiduksi. Kokousten seuraaminen on omiaan syventämään kuntalaisten, myös nuorten, kiinnostusta kaupungin päätöksentekoa kohtaan, mikä on nähtävä positiivisena asiana.

Viimeisten vuosien aikana suorat lähetykset valtuustonkokouksista ovat maassamme lisääntyneet. Esim. keskipohjalaiskunnista yli puolet jo videoi valtuustokokouksensa. Kunnat ovat saaneet valtuustokokousten videoinneista kiitosta ja kehuja, näin yle-uutiset 17.9.2018. Kuntaliiton kesäkuussa 2018 julkaiseman kyselyn mukaan lähes joka neljäs kunta lähettää valtuuston kokoukset suorana netissä. Monissa kunnissa kokousten videointi on kasvussa, ja vastaa nykypäivää.

Teemme valtuustoaloitteen siitä, että kaupunginvaltuuston kokoukset videoidaan suorina lähetyksinä internetissä. Kokousten jälkeen videot laitetaan kaikkien katsottaviksi kaupungin internetsivuille. Valtuustoaloite tulee valmistella ja käsitellä viipymättä.

Pyhäjärvi 29.10.2019

Kansanliike Pyhäjärvi ry                          Vasemmistoryhmä              Pro Pyhäjärvi ry

Tässäpä tämän päivän kirjoitus.

Pyhäjärvi 4.11.2019

Raija Leppäharju

Kansanliike Pyhäjärvi ry

Kuntalaisaloite, lähivaikuttamisen keino

Kuntalaisaloite, lähivaikuttamisen keino

Pyhäjärven kaupungille on jätetty kuntalaisaloite, jonka allekirjoittajina on n. 500 henkilöä (10%/väestöstä), koskien kouluverkkosuunnitelmaa.

Aloitetta on käsitelty kaupunginhallituksessa ensimmäisen kerran 21.1.2019. Tuolloin päätöksenä oli, ettei aloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin, mitä jo valmistelussa oli tehty. Kokouksessa oli esitys aloitteen viemisestä valtuuston käsittelyyn, mutta sitä ei hyväksytty.

Nyt 11.3.2019 aloite oli TIEDOKSI saattona annettavaksi valtuustolle. Esitin kokouksessa, Jorman kannattamana, että aloite kuuluu viedä valtuuston käsittelyyn ja päätettäväksi.

Äänin 5-2 päätöksenä oli, että tiedoksi anto valtuustolle riittää. Olen pettynyt siihen, että käytännössä 5 henkilöä esti sen, että aloitteen mukaisista asioista olisi käyty valtuustossa laaja keskustelu ja vaikuttavuusarviointi. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, ettei 500 henkilön toiveelle annettu arvoa. Kysymys kuuluukin, onko meidän kunnassa kuntalaisilla mitään mahdollisuutta vaikuttaa heitä koskeviin, merkittäviin asioihin? Kuntalaiset voivat arvioida sitä itse kukin.
Katson, että aloitteessa olevilla asioilla on koko kuntaa koskeva laajempi merkitys, joita olisi pitänyt puida eri foorumeissa, tiedottaa riittävästi… kuntalain mukaisesti.

Kuntalaisaloite on lähivaikuttamisen keino, jolla kuntalaiset voivat tuoda äänensä kuuluviin kunnan asioissa. Aloitteita tehdään silloin, kun asialla on laajempi, koko kuntaa koskeva merkitys.

Yhtenä keskeisenä kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kuntalaisten ääni kuuluu päätöksenteossa. Kuntalaisten kunta –ajattelun vahvistaminen on tärkeää monestakin syystä. Se vahvistaa ihmisten osallisuutta, ja toisaalta vaikuttamisen avulla saatu tieto parantaa kuntapäätöksenteon laatua ja vaikuttavuutta. Lisäksi se lisää luottamusta hallintoon, mikä on tärkeää kunnan kehittämisessä. Kuntalaiset pitää nähdä resurssina, jolloin tarvitaan toimintatilaa, arvostusta ja mahdollisuuksia vaikuttaa kuntayhteisössä.

Kuntalaissa on säädös siitä, että valtuuston on pidettävä huolta monipuolista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Keinoja on monia: keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, mielipidetiedustelut, palvelujen käytön yhteinen suunnittelu jne.

Nykyisen kuntalain, 22 §:n pykälässä on luettelo keinoista, joilla kunta voi edistää asukkaidensa ja palveluiden käyttäjiensä osallistumista ja vaikuttamista, on esimerkkiluettelo.  Monipaikkaisuus on yleistynyt. Kunnan palveluita voivat käyttää esimerkiksi opiskelijat, kausityöntekijät, etätyöntekijät, mökkiläiset jne.

Tulossa muutos kuntalakiin

Tämän vuoksi kuntalakiin on tulossa keväällä 2019 muutos, jossa esimerkkiluetteloon lisätään monipaikkaisuuden huomioiminen. Luetteloon lisätään paikkakunnalla säännöllisesti asuvien ja oleskelevien palvelujen käyttäjien, eli niin kutsuttujen monipaikkaisten henkilöiden mielipiteiden kuuleminen ennen päätöksentekoa. Kaiken kaikkiaan kuntalaisten kunta -/ihmiset, ja heidän mielipiteiden arvostusta halutaan voimakkaasti korostaa.

Tietysti on selvää, että päättäjät joutuvat tekemään lopulliset päätökset, jotka eivät välttämättä miellytä kaikkia, mutta en ainakaan itse katso olevani niin viisas, ettenkö tarvitse laajoissa asioissa kuntalaisten mielipiteitä.

Aloite olisi saattanut olla aiheeton, jos kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus olisi järjestetty riittävän huolella ja monipuolisesti. Osalliset, kuntalaiset jne. olisivat voineet osallistua aloitteessa olevien asiakokonaisuuksien suunnitteluun.

Toivon, että päätöksenteon kulttuuri muuttuisi kaupungissamme. Uskon, että avoimuudella ja kuntalaisten kunta –ajatuksella voisimme paremmin kehittää paikkakuntaamme.

Pyhäjärvi 13.3.2019

Raija Leppäharju
Kansanliike Pyhäjärvi ry