Kuntalaisaloite, lähivaikuttamisen keino

Kuntalaisaloite, lähivaikuttamisen keino

Pyhäjärven kaupungille on jätetty kuntalaisaloite, jonka allekirjoittajina on n. 500 henkilöä (10%/väestöstä), koskien kouluverkkosuunnitelmaa.

Aloitetta on käsitelty kaupunginhallituksessa ensimmäisen kerran 21.1.2019. Tuolloin päätöksenä oli, ettei aloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin, mitä jo valmistelussa oli tehty. Kokouksessa oli esitys aloitteen viemisestä valtuuston käsittelyyn, mutta sitä ei hyväksytty.

Nyt 11.3.2019 aloite oli TIEDOKSI saattona annettavaksi valtuustolle. Esitin kokouksessa, Jorman kannattamana, että aloite kuuluu viedä valtuuston käsittelyyn ja päätettäväksi.

Äänin 5-2 päätöksenä oli, että tiedoksi anto valtuustolle riittää. Olen pettynyt siihen, että käytännössä 5 henkilöä esti sen, että aloitteen mukaisista asioista olisi käyty valtuustossa laaja keskustelu ja vaikuttavuusarviointi. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, ettei 500 henkilön toiveelle annettu arvoa. Kysymys kuuluukin, onko meidän kunnassa kuntalaisilla mitään mahdollisuutta vaikuttaa heitä koskeviin, merkittäviin asioihin? Kuntalaiset voivat arvioida sitä itse kukin.
Katson, että aloitteessa olevilla asioilla on koko kuntaa koskeva laajempi merkitys, joita olisi pitänyt puida eri foorumeissa, tiedottaa riittävästi… kuntalain mukaisesti.

Kuntalaisaloite on lähivaikuttamisen keino, jolla kuntalaiset voivat tuoda äänensä kuuluviin kunnan asioissa. Aloitteita tehdään silloin, kun asialla on laajempi, koko kuntaa koskeva merkitys.

Yhtenä keskeisenä kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kuntalaisten ääni kuuluu päätöksenteossa. Kuntalaisten kunta –ajattelun vahvistaminen on tärkeää monestakin syystä. Se vahvistaa ihmisten osallisuutta, ja toisaalta vaikuttamisen avulla saatu tieto parantaa kuntapäätöksenteon laatua ja vaikuttavuutta. Lisäksi se lisää luottamusta hallintoon, mikä on tärkeää kunnan kehittämisessä. Kuntalaiset pitää nähdä resurssina, jolloin tarvitaan toimintatilaa, arvostusta ja mahdollisuuksia vaikuttaa kuntayhteisössä.

Kuntalaissa on säädös siitä, että valtuuston on pidettävä huolta monipuolista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Keinoja on monia: keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, mielipidetiedustelut, palvelujen käytön yhteinen suunnittelu jne.

Nykyisen kuntalain, 22 §:n pykälässä on luettelo keinoista, joilla kunta voi edistää asukkaidensa ja palveluiden käyttäjiensä osallistumista ja vaikuttamista, on esimerkkiluettelo.  Monipaikkaisuus on yleistynyt. Kunnan palveluita voivat käyttää esimerkiksi opiskelijat, kausityöntekijät, etätyöntekijät, mökkiläiset jne.

Tulossa muutos kuntalakiin

Tämän vuoksi kuntalakiin on tulossa keväällä 2019 muutos, jossa esimerkkiluetteloon lisätään monipaikkaisuuden huomioiminen. Luetteloon lisätään paikkakunnalla säännöllisesti asuvien ja oleskelevien palvelujen käyttäjien, eli niin kutsuttujen monipaikkaisten henkilöiden mielipiteiden kuuleminen ennen päätöksentekoa. Kaiken kaikkiaan kuntalaisten kunta -/ihmiset, ja heidän mielipiteiden arvostusta halutaan voimakkaasti korostaa.

Tietysti on selvää, että päättäjät joutuvat tekemään lopulliset päätökset, jotka eivät välttämättä miellytä kaikkia, mutta en ainakaan itse katso olevani niin viisas, ettenkö tarvitse laajoissa asioissa kuntalaisten mielipiteitä.

Aloite olisi saattanut olla aiheeton, jos kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus olisi järjestetty riittävän huolella ja monipuolisesti. Osalliset, kuntalaiset jne. olisivat voineet osallistua aloitteessa olevien asiakokonaisuuksien suunnitteluun.

Toivon, että päätöksenteon kulttuuri muuttuisi kaupungissamme. Uskon, että avoimuudella ja kuntalaisten kunta –ajatuksella voisimme paremmin kehittää paikkakuntaamme.

Pyhäjärvi 13.3.2019

Raija Leppäharju
Kansanliike Pyhäjärvi ry

 

Koulujen lakkauttamisesta/tilajärjestelyt/investoinnit

Koulujen lakkauttaminen/kulttuuri-liikunta-kirjasto tila

Valtuustomme päätettäväksi on tulossa kouluverkkoasia. Hallitus äänestyksen 4-2 päätöksellä esittää, että Pyhäjärvellä siirrytään yhden alakoulun malliin. Esitys sisältää käytännössä paljon muutakin.

1.      Emolahden, Rannan ja Ruotasen koulut lakkautetaan 2019 lukuvuoden alussa.
2.      Nykyinen kirjasto siirretään ammattikoululle
3.      Kirjaston tilat rakennetaan luokkatiloiksi
4.      Kirjastolle rakennetaan uudet tilat mahdollisimman nopeasti ammattikoululle
5.      Ryhdytään rakentamaan uusi kulttuuri-liikunta-kirjasto monitoimitila.

Aikamoinen paketti, jossa on niputettu vaikutuksiltaan merkittäviä asioita.

Kaikki edellä luetellut TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI!?
Jopa jottain. Kolmen koulun lakkauttamisella saataisiin siis niin paljon käyttötalouteen säästöjä, että se mahdollistaisi kohdat 2-5. Uskallan väittää, ettei näin ole. On huomattava myös se, että käyttötalouteen tulee vaikuttamaan myös investointien merkittävät poistot ja lainojen (joita joutuu ottamaan) korot.

Päätöksen teon kannalta on käsittämätöntä, että tällainen ”nippu” käsiteltäisiin yhden ja saman asian käsittelyn yhteydessä!

Mielestäni kaikki kohdat edellyttäisivät ehdottomasti erillistä, perusteellista valmistelua ja vaikuttavuusarviointia.
Kirjastot ovat aina olleen kansalaisten yksi tärkeimmistä paikoista, joiden palveluiden kautta sivistys-Suomikin on saanut eväitä. Kirjasto on tällä hetkellä erinomaisessa paikassa, keskellä kylää ja nivottuna kouluun. Sen palvelut ovat saatavilla kaikenikäisille.

Monitoimitalon rakentaminen on merkittävä investointi, joka vaatii perusteellista suunnittelua ja talouslaskelmia. Tämä, sinänsä miellyttävä asia, tulee käsitellä omana asiana! Nyt, käsittelyyn tulevassa koulujen lakkauttamisessa se on ikään kuin laitettu porkkanaksi, peittoamaan ikävää, ja moniin perheisiin vaikuttavaa päätöstä (koulujen lakkauttamisia).

Savon Sanomissa 29.9. oli otsake Kuopion panostettava kouluihin. Kirjoituksessa todetaan:
”Kasvun ja oppimisen lautakunnassa on selvä näkemys: opetuksen laatuun on panostettava ja ongelmia on ehkäistävä jo ennakolta. On toisin sanoen pienennettävä opetusryhmiä. Luokassa olevien oppilaiden määrällä ja opetuksen laadulla on selkeä yhteys. OAJ:n vuoden 2017 keväällä tekemässä valtakunnallisessa kyselyssä, jonka mukaan oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea oppimiseen, sillä opetusryhmiä ei ole pienennetty oppilaiden tuen tarpeen mukaan” Näin kirjoittaa Kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja Niiranen Kuopiosta.
Kolmen koulun lakkauttaminen merkitsisi sitä, että yli 140 oppilasta siirtyisi yhden koulun nyt oleviin ryhmiin! Ryhmäkoot tulisivat kasvamaan melkoisesti.

Paikkakuntamme elää etsikkoaikaa. Kaivos loppuu vuoden päästä.

 Nyt on ensin syytä pikaisesti kartoittaa laajalla kyselyllä kuntalaisiin ja yrityksiin, miten kaivoksen loppuminen heihin vaikuttaa.
Kuinka paljon on muuttoliikettä, kun joudutaan lähtemään työ perään muualle. Varsin paljon pyhäjärvisiä yrityksiä on suoraan ja epäsuoraan täysin kaivostoiminnan varassa. Paitsi tämä kartoitus, on samalla laskettava taloudelliset vaikutukset verotulojen alentumiseen. Verotulothan ovat tärkein tulolähde kunnissa. Meilläkin verotulojen osuus on kaikista tuloista oli 51,8 % vuonna 2017. Euroissa 21,6 miljoonaa! Jo yksistään kaivoksen loppuminen vaikuttaa yhteisöverotuottoon on 5-6 miljoonaa. Kun siihen lisätään kaivoksen työntekijöiden maksamat kunnallisverot, on verotulojen alentuminen valtava. Lisäksi vaikutus ulottuu sitten myös yritysten maksamiin veroihin, koska ostovoima vähentyy merkittävästi.
Lainaa meillä oli 22,6 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopussa. Siinä on maksamista tuleville sukupolville. Vauvasta vaariin velkamäärä asukasta kohti oli 4.240,- euroa.

Minun ehdotukseni on:

1.      Selvitetään laajalla kyselyllä kaivoksen loppumisen vaikutukset kuntalaisiin ja talouteen
2.      Rohkea panostus elinkeinotoimintaan
3.      Kaivoksen uusiokäyttö
4.      Kouluverkon säilyttäminen nykyisellään 3-4 vuotta, jona aikana nähdään paikkakuntamme    tulevaisuus, ja jona aikana todennäköisesti selviää myös sote-ja maakuntauudistus
Sotekulut olivat 61 % vuoden 2017 lopussa kaikista kuluista.
5.      Tarvittaessa nykyisen kirjaston modernisointi
6.      Uuden monitoimitalon rakentaminen sitten, kun meillä on varaa, meillä on asukkaita, meillä on työpaikkoja, sitten kun, toivon mukaan, paikkakuntamme on ”voimissaan”

Kaiken kaikkiaan, sanonta ”jäitä hattuun” on nyt paikallaan. Näin suurten, ja merkittävien asioiden yhdistämistä samaan käsittelyyn ei tule tehdä! Valtuutetuilta toivon itsenäistä harkintaa tulevaan, merkittävään käsittelyyn. Pelkään pahoin, että kaivoksen loppumisen vaikutukset ravisuttavat kuntalaisiamme rajusti ja vaikuttavat paikkakuntamme imagoon negatiivisesti. Siihen jos vielä lisätään kolmen koulun lopettaminen, se on jo liikaa. Todettakoon vielä, että kyseiset koulut eivät kaipaa merkittäviä korjauksia lähivuosien aikana.

Jos päätös syntyy esitetyllä tavalla, ” ovien” sulkeminen paikkakunnallamme on kiihtyvä. Tätä en halua!

Pyhäjärvi 29.9.2018

Raija Leppäharju
Kansanliike Pyhäjärvi

 

 

                                                                                                                   

Kaupungin tilinpäätöksestä

Kaupungin tilinpäätöksestä ja vähän muustakin

Pyhäjärven kaupungin tilinpäätös on valmistunut. Tuon esille muutamia keskeisiä lukuja. Toimintatulot olivat 4,3 milj. (lähes samat kuin v. 2016) ja toimintamenot 42,2 milj. euroa. Toimintakate oli siten -37,8 milj.

Verotulot ja valtionosuudet nousivat verrattuna v. 2016. Ne olivat yhteensä 37,3 milj. euroa, joten vain n. 500.000,- kulut olivat suuremmat kuin tulot. Korkotuotot vähennettynä korkokuluilla toivat kassaan  hieman yli puoli miljoonaa. Tämän jälkeen tulos oli hieman positiivinen ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen!

Poistokirjausten ja varausten kirjausten jälkeen lopullinen tulos oli -1,1 milj. (v. 2016 se oli -3,7 milj.) Taseessa on em. tuloksen jälkeen ylijäämää 5,3 milj. euroa.

Suunta on siis oikea. Talouden tasapainotus on tuottanut tulosta. Alkuun on päästy, mutta tähän ei voi pysähtyä. Haastetta piisaa kaivostoiminnan mahdollisesti loppuessa ensi vuonna.

Selännepalveluiden osuus on 61 % kaikkien toimialojen kustannuksista, ollen 25,7 milj. euroa.

Selännekustannusten hillitsemiseksi Pyhäjärvi on vaatinut kuntayhtymältä kustannustehokkaampaa toimintaa. Hallinnolliset menot Selänteessä on yksi alue, jota tulee tarkastella.

Valitettavaa on se, että Selänteen jäsenkunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen Pyhäjärven erosta Pyhäjärven kaupunginvaltuuston yksimielisestä päätöksestä huolimatta. Kaupunginhallitus teki Selänteelle selkeän esityksen siitä, mitkä toiminnot Selänteen tulisi kilpailuttaa Pyhäjärven osalta. Kuntayhtymän hallitus ei tähän suostunut. Mielestäni perussopimus, perustuslaki ja kuntalaki oikeuttavat Pyhäjärven päätöksiin. Talouden tasapainottaminen on vaatinut ja vaatii sitä, että me päättäjät teemme päätöksiä, joilla talous saadaan kuntoon.

Sepä siitä. Juna kulkee…

Oikein kivaa kevättä ja kesää lukijoilleni.

Pyhäjärvi 9.5.2018

Raija Leppäharju

Kansanliike Pyhäjärvi

jk. Lähiaikoina tulee myyntiin "oman risteilylaivan" osakkeita. Lähtekää mukaan yhteiseen yritykseen!

 

 

Soteasioista

KP24 nettilehdessä oli uutisoitu Selänne-kuntien edustajien neuvotteluista tänään Helsingissä sosiaali- ja terveysministeriön, sekä valtiovarainministeriön kanssa Pyhäjärven sote-asioista.

Selänteen kuntayhtymän johtaja Tuomas Aikkila toteaa kirjoituksessa, ettei Pyhäjärvi voi erota kuntayhtymästä. Olen asiasta eri mieltä.

Paras puitelaki on aikanaan säädetty perusterveydenhuoltoa ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalihuollon tehtävien hoitamista varten yhteistoiminta-alueilla. Siitä oli myös perustuslakivaliokunnan lausunto.

v. 2011 yhteistoimintavelvoitetta laajennettiin kaikkiin sosiaalihuollon tehtäviin. Nämä muutokset eivät olleet perustuslakivaliokunnan arvioitavina.

v. 2014 yhteistoimintavelvoitetta jatkettiin vuoden 2016 loppuun saakka. 11.12.2015 yhteistoimintavelvoitetta jatkettiin vuoden 2018 loppuun saakka.

Pyhäjärven kaupunginvaltuusto sanoi yksimielisesti Selänne sopimuksen irti 28.8.2017 siten, että Selänteessä ollaan vielä v. 2018. Siis kuten velvoite on olemassa. Irtisanoutumiseen oli vahva peruste. Vastuullisina päättäjinä meidän on huolehdittava siitä, että kuntataloutemme on vakaalla pohjalla.

28.12.2017 yhteistoimintavelvoitetta jatkettiin vuoden 2019 loppuun saakka.

Siis Pyhäjärven päätös irtaantumisesta tapahtui ennen uuden jatkovelvoitteen säätämistä (28.12.2017). Lisäksi koko Paras puitelain velvoittavuus yleensäkin on kyseenalaista, koska v. 2011 tulleet lisävelvoitteet eivät siis olleet perustuslakivaliokunnan arvioitavina.

Perustuslaki säätää, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, jokaisella on oikeus sosiaaliturvaan ja julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Huomattavaa on myös perustuslain säätämä kunnallinen itsehallinto.

Kaupunginhallitus teki 12.3.2018 Selänteelle esityksen, että Selänne kilpailuttaa Pyhäjärven sotepalveluiden osalta vastaanottopalvelut kokonaisuudessaan, erikoislääkäripalvelut, laboratorio, röntgen, lääkehuolto, vuodeosasto, fysioterapia, puheterapia, eli lähinnä uuden terveyskeskuksemme palvelut. Lisäksi kotihoito, tukipalvelut ja päivätoiminta. Selänteeltä on pyydetty vastausta maaliskuun loppuun mennessä.

Kilpailutus muodostaa selkeät sotepalvelukokonaisuudet.

Muiden sotepalvelukonaisuuksien osalta Selänne voi edelleen tuottaa palvelut v. 2019. Samoin ympäristö, rakennusvalvonta ja Selma jäisi edelleen Selänteen tuottamaksi.

Nyt siis odotetaan kuntayhtymä Selänteen vastausta ja asianmukaista, sekä yhteistyökykyistä etenemistä asian tiimoilta.  Uskon, että em. toimintojen osalta kilpailutus hyödyntää myös Selänteen muita kuntia.

Toivon, että asia etenee jouhevasti. Tärkeää pyhäjärvisille on, paitsi turvata laadukkaat sotepalvelut lähipalveluina, myös terveyskeskuksen täysimittainen toiminta, kaikki tämä taloudellisesti.

Pyhäjärvi 15.3.2018

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu
Kansanliike Pyhäjärvi

 

"VÄLITILINPÄÄTÖS"

”VÄLITILINPÄÄTÖS”

Tämän valtuustokauden alusta on kulunut hieman yli kahdeksan kuukautta. On aika tarkastella mitä tänä aikana on tapahtunut ja ”missä mennään.”

SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

Maamme hallituksen poukkoilu sote- ja maakuntauudistuksen läpiviemiseksi tökkii edelleen, ja mitä vielä tulee tapahtumaankaan. Viimeisimpänä KHO katsoo, että ainoa oikeudellisesti kestävä menettelytapa oikeusturvallisuuden turvaamiseksi on ilmoittaa kaavaillusta lainsäädännöstä EU komissiolle. Sote-uudistuksen valmistelijat eivät kuitenkaan aio reagoida KHO näkemykseen.

 Epävarmuus uudistuksista aiheuttaa kuntien päätöstenteolle moninaisia ongelmia. On vaikeaa tehdä tulevaisuuteen suuntautuvia päätöksiä, kun ei tiedetä tuleeko laet voimaan, ja jos tulee milloin?   Käyköhän niin, että uudistukset ovat vanhoja silloin, kun lakien on tarkoitus tulla voimaan.

Itse en ole koko maakunta- ja sote-uudistuksen kannattaja. Teoriassa puhutaan demokratian lisäämisestä ja itsehallinnosta. Toki suorilla vaaleilla valitseminen on demokratiaa, mutta mitä sitten maakuntapolitiikka on ja mihin se keskittyy? Kysymys lienee enemmän tehokkuuden lisäämisestä, ja tehokkuuttahan lisätään yhä enemmän keskittämällä. Maakuntakeskuksen reuna-alueet eivät käytännössä juurikaan pääse vaikuttamaan asioihin.  Jos uudistuksella on tarkoitus asuttaa Suomi muutamiin kymmeniin asutuskeskuksiin, niin asia on ok. On kuitenkin hieman ristiriitaista, että samanaikaisesti maamme poliitikkojen suusta todetaan, että maa halutaan pitää asuttuna!

Asiantuntijat suhtautuvat epäilevästi hallituksen 3 miljardin säätötavoitteeseen vuoteen 2019 mennessä. Sen sijaan pelkäävät, että kustannukset kasvavat, niin minäkin.  

KATSAUS KAUPUNGIN ASIOIHIN

Pyhäjärven kaupungin talous on viime vuosina heikentynyt. Vuoden 2014 lopussa ylijäämää oli n. 12 milj. euroa, vuoden 2016 lopussa sitä oli jäljellä 6,5 milj. euroa. Vuoden 2017 tilinpäätös ei ole vielä valmistunut, mutta tulee haukkaamaan ylijäämää merkittävästi. Kuntalaki velvoittaa kuntia pitämään taloutensa tasapainossa. Tähän työhön on ryhdytty myös Pyhäjärvellä.
Talouden tasapaino muodostuu kahdesta osa-alueesta; tuloja on saatava lisää ja on tehtävä rakenteellisia muutoksia, jotta kustannukset eivät ole tuloja suuremmat. Sotemenot ovat n. 60 % kuntamme budjetista. On luonnollista, että juuri tätä osa-aluetta on tällöin tarkasteltava huolellisesti.

Selänteen menot ovat toiminnan alusta saakka kasvaneet. ”Leveimmillä hartioilla” ei mikään Paras-puitelain mukainen kuntayhtymä ole tietääkseni saanut säästöjä aikaiseksi. Isommat hartiat vaatii isomman organisaation,  moniportaisen hallinnon,  ja se maksaa.

Valtuustomme teki, perussopimuksen mukaisesti, yksimielisen päätöksen sanoutua irti Selänteestä viime vuoden puolella siten, että vuodesta 2019 toiminnot on toisella tavalla järjestetty. Tehtävillä muutoksilla haetaan talouteemme merkittäviä säästöjä palveluita heikentämättä.

Valmistelu eropäätöksen mukaisesti on hyvää vauhtia menossa. Eri vaihtoehtoja vertaillaan, niin toimintojen, kuin kustannustenkin näkökulmasta.

Eropäätöksemme jälkeinen yhteistyö Selänteen kanssa ei ole sujunut, kuten olisin toivonut. Perussopimuksen mukaan yhtymähallituksen tehtävänä on laatia jäsenkunnan eroamisen vaikutuksista selvitys kuntayhtymän toimintaan, henkilöstöä koskevat muutokset ja vaikutus kuntayhtymän talouteen. Jostain syytä kuntayhtymä ei ole näin menetellyt!

Ihmetellä täytyy myös uutisointia siitä, ettei Pyhäjärven päätös ole laillinen! Auli-Valli Lintu, saatikka VM kun ei edes ole asian tulkinnassa oikea instanssi. Tuntuu siltä, että jokin taho ”hämmentää” asiaa…. Toivon, että kuntayhtymä ja sen muut jäsenkunnat toimivat perussopimuksen mukaisesti!

Oli miten oli, meidän on joka tapauksessa saatava taloutemme kuntoon ja  turvata sotepalvelut mahdollisimman pitkälti lähipalveluina.

Kunta on yhtä kuin sen ihmiset ja asukkaat. Mikäli ei ole asukkaita, on maantieteelliset rajat tarpeettomia. Uskon kuitenkin, että pyhäjärviset haluavat elää ja asua kauniissa maaseutupitäjässämme. Me päättäjät olemme velvoitettuja toimimaan sen mukaisesti. Käsien nostaminen pystyyn ei liene kuntalaisten tahto, näin olen ymmärtänyt. Asukkaiden saaminen ja pitäminen toimivat hyvin, jos kunnan palvelut, yritykset ja työpaikkojen syntyminen luovat elinvoimaisuutta ja siten verotuloja kuntaamme.

Nyt tarvitaan kaikkien tahojen mukaan tulemista sen pohtimiseksi, että löytäisimme yhteisen vision, jonka pohjalta voisiin tehdä strategia. Se ei saa olla vain paperi. Sen on oltava luettelo tavoista, joita kohti yhdessä mennään. On saatava sellainen henkinen ilmapiiri, joka suosii muutoksia, uudistuksia, rajatonta yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä.

Tehkäämme siis asennemuutos itsekukin. Annetaan hyvien, paikkakuntamme kehittämistä tukevien ajatusten vallata mielemme.

Pyhäjärvi 17.2.2018

Raija Leppäharju

Kansanliike Pyhäjärvi

 

KOULUVERKKOASIAA

KOULUVERKKO

Olemme käymässä kouluverkkokeskustelua, jolloin tarkastelun tulee olla laaja-alaista ja se tulee perustua huolelliseen kouluverkkosuunnitteluun.

Koulurakennus, tässä tapauksessa Ruotasen koulun, toimintoineen on osa sekä kunnan kouluverkkoa, että kunnan palveluverkkoa. Palveluverkon näkökulmasta katsottuna  on syytä kartoittaa kuntamme tuottamien ja organisoimien palveluiden kokonaisuutta, johon myös kouluverkko yhtenä osana kuuluu.
Nyt tarvitaan kokonaisharkintaa, jolloin meidän pitää tarkastella muutakin kuin koulun taloutta.

Taloustieteessä keskeinen väittämä on mittakaava – eli skaalaetu, jonka mukaan suurempi yksikkö olisi pientä yksikköä tuottavampi. Mutta vaikka pelkän talouslaskelman perusteella pienen koulun asema (tässä tapauksessa ei ole kyse edes ns. pienestä koulusta)muuttuisi epäedulliseksi, tulee kouluverkkoasiaa ajatella kokonaisharkinnan näkökulmasta. On huomioitava koulun ja koulurakennuksen muut arvot niin opetukselle kuin asuinalueelle.

Koulu on jo perinteisesti nähty alueensa elinvoimaisuuden edistäjänä ja vetovoimaisuuden takeena. Tämä on suuremmassa arvossa juuri paikkakunnilla, joissa palvelut ovat vähenemässä, kuten meillä nyt on.

Uuden opetussuunnitelman keskeisinä tavoitteina on vahvistaa oppilaan aktiivisuutta, lisätä opiskelun merkityksellisyyttä ja mahdollistaa onnistumisen kokemukset jokaiselle oppilaalle. Keskeistä on oppiminen, jolloin luokkahuoneen lisäksi oppimisympäristöinä käytetään yhä enemmän myös koulun ulkopuolisia ympäristöjä. Meillä nyt olevat ns. kyläkoulut, Ranta, Emolahti ja Ruotanen antavat siihen oivat mahdollisuudet, sanosiko luonnon keskellä.

Mikäli maakuntauudistus tulee voimaan, sivistyspalveluiden järjestäminen ja hyvinvoinnin edistäminen ovat keskeisiä kunnan tehtäviä. Puhutaan jopa, että tulevaisuuden kunta on sivistyskunta. Tulevaisuuden kunnan muita tärkeitä  tehtäviä ovat mm. hyvinvointirooli, osallisuus- ja yhteisörooli, elinympäristörooli, yhteisöllisyys- ja kumppanirooli. Mitä muita muutoksia maakuntahallinto tuo tullessa on vielä epäselvää. Kouluverkon kattavuus ja sisältö ovat kysymysmerkkejä. Tulevaisuudessa tapahtunee muutoksia opetusjärjestelyssä, palvelukokonaisuuksissa, fyysisen kouluveron ja sähköisen kouluverkon virtuaaliympäristössä.

Opiskeluympäristönä parhaimmillaan toimii koko kylä. Näin olen ymmärtänyt myös Ruotasella olevan. Onhan koululla päiväkoti ja monenlaista harrastetoimintaa. Yhteisöllisyys on vahvaa. On tutkittu, että oppilaan näkökulmasta oppimista parhaiten edistää kouluympäristö ja ilmapiiri. Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on omiaan edistämään positiivista koulun toimintaa.

Arvoisat valtuutetut

Pyhäjärven kaupungin taloudellinen tilanne on heikkenemässä, sen me tiedämme. Kaivoksen loppuminen näillä näkymin v. 2019 tuo valtavan haasteen paikkakuntamme olemassaololle. Sote- ja maakuntauudistus on tulossa, millaisena, se jää nähtäväksi. Olemme irtaantuneet Selänteestä. Vuoden 2018 aikana meillä on suuri tehtävä päättää tähän liittyvistä asioista sotemenojen alentamiseksi.

Mielestäni tärkein tehtävämme on tehdä ratkaisuja, joiden avulla saamme paikkakunnallemme työpaikkoja. Tällöin kehittämiseen on panostettava rohkeasti ja välittömästi. Kaivoksen uusiokäytön kartoitus on meneillään. Toivotaan, että saamme sinne toimintaa. Paitsi kaivoksen uusiokäyttö, on paikkakuntamme tulevaisuus siitä kiinni, saammeko tänne yritystoimintaa.  Säästöjen hakeminen on tehtävä kokonaisvaltaisen harkinnan perusteella. Arvelisin, ettei tällainen yhden koulun lakkauttaminen ole omiaan edistämään elinvoimaisuuttamme. Päinvastoin. Vaikutukset kuntalaisiin tulevat olemaan masentavia. Kunnan imagoon ja vetovoimaisuuteen koulun sulkemisella on valtavat vaikutukset. Onko meillä siihen varaa?

 Nyt esitetty Ruotasen koulun kiinnipano vie työpaikkoja, joiden seurauksena, mikäli nämä ihmiset muuttavat täältä pois, vähenee myös verotulot.

Kouluverkkoasia tulee ottaa osaksi paikkakuntaamme koskevaa kokonaissuunnittelua, kuten jo aikaisemmin totesin. Kokonaissuunnittelulla tarkoitan sitä, että ratkaisuilla saadaan kestävä pohja paikkakuntamme olemassaololle. Siihen saakka, kunnes kokonaisvaltainen kartoitus, jossa kuntalaiset ovat suunnittelussa mukana, niin Rannan, Ruotasen ja Emolahden koulut tulee säilyttää.

Meillä on n. 10 milj. euron arvopaperit. Nyt on se, sanoisiko viimeinen hetki, ottaa niitä käyttöön. On sanottu, että ne on joskus korvamerkitty siten, että ne voidaan käyttää investointeihin. Kysynkin, mikä on sen tärkeämpää, kuin investoida lastemme ja perheidemme hyvinvointiin.

Pyhäjärvi 27.11.2017

Raija Leppäharju

Kansanliike Pyhäjärvi

Edellä olevan kirjoituksen luin tänään valtuustonkokouksessa.

 

KOULUVERKOSTOSTA

KOULUVERKOSTOSTA, KEHITYKSEN SIEMENISTÄ

Pitkästä aikaa kirjoitan asioista, jotka ovat olleet viime aikoina agendalla.

Kouluverkostoasia on aina monia tahoja koskettava ja monista eri näkökulmista tarkasteltava kokonaisuus. On pohdittava, mitä vaikutuksia koulun/koulujen lakkauttamisilla on lapsiin, lapsiperheiden jokapäiväiseen arkeen, kylien elinvoimaisuuteen, kunnan talouteen jne. Unohtaa ei pidä kunnan imagoa ja tulevaisuutta. Kaikki ovat tärkeitä.

Kaupunginhallitus päätti äänestyksen (5-2) jälkeen esittää valtuustolle, että Ruotasen koulu lakkautetaan ja oppilaat siirretään Ikosen koululle. Hallituksessa toin mielipiteenäni esille sen, ettei tämä aika ole sopiva lähteä ylipäätään kouluja lakkauttamaan. Jotta kenellekään ei jää epäselväksi miksi vastustin lakkauttamista, haluan perustella näkemystäni.

 Ottamatta syvällisemmin kantaa ryhmäkokoihin, esitettyihin laskelmiin jne. minulle on tärkeämpää arvioida sitä, mitä suurempia vaikutuksia päätöksellä on juuri nyt ja tulevaisuutta ajatellen.

Kaivostoiminnan loppuminen 2-3 vuoden sisällä on varsin lähellä. Loppumisen vaikutukset paikkakunnallemme tulevat olemaan merkittävät. Nyt olisi aika listata, mitkä ne mahdollisesti ovat. Uusia rohkeita avauksia on tehtävä, mikäli aiomme pysyä pienenä, turvallisena maaseutupaikkakuntana mahdollisimman pitkään. Meillä on siis parin kolmen vuoden etsikkoaika!

Kaivoksen uusiokäytössä on monta kärkihanketta, joiden eteneminen selviää aivan lähivuosina. Toivottavasti niissä onnistutaan. Maanpäälliset tilat on saatava alihankintakäyttöön metalli- tms. alaa palvelemaan. Menneinä vuosina jotkut hetkuttivat uutisoimalla, että sinne saadaan vielä satoja työpaikkoja! Toivotaan niin.

Talouden näkökulmasta: viime valtuustokauden taloustoimikunta asetti säästötavoitteita lähivuosille. Kaupunginvaltuusto 20.6.2016 on päättänyt asettaa sivistyspuolelle vuodelle 2018 250.000,- euron säästötavoitteen. Ensi vuoden budjetin laatiminen ei ole helppoa. Menoja joudutaan karsimaan, mutta kaupungin alasajoa ei pidä tässä vaiheessa lähteä edistämään sulkemalla kouluja. On varmasti kohteita, jotka voidaan panna koulun sulkemisen rinnalle, ja kysyä kumpi on tärkeämpi? Kaikella kunnioituksella esim. Täydenkuun tanssit, jne.

 Kaupungilla on lähes 10 milj. euroa rahastoissa. Vaikkakin ne tällä hetkellä tuottavat, on kuitenkin syytä miettiä, miksi ne ovat ”koskemattomia”? Nyt, kun hätä on suuri, ne on otettava käyttöön, jotta pääsemme vaikeiden aikojen yli. Mieluummin rahat sieltä, kuin toimivan koulun (oheistoimintoineen) sulkeminen!

Ruotasen koulussa on n. 70 oppilasta. Taajaman alueella asuu n 700 ihmistä, siis varsin suuri ”lähiö”.  Kiinteistön kunnosta, kuten ei myöskään muiden koulujen kunnosta ole tehty perusteellisia tutkimuksia. (Joita olisin toivonut). Kuitenkin on olemassa lausunto, jonka mukaan missään nyt puheena olevissa kouluissa ei ole suurempia ongelmia.

Kuntalaisten keskuudesta tulee hyvin paljon kysymyksiä; mikä on paikkakunnan tulevaisuus, miten lähipalvelut toimivat ja missä, onko työtä. Huoli on hyvin yleistä. Olemme vähän itse kukin ”heränneet” todellisuuteen. Yleisen pessimistin ja toivottomuuden tunne on ikävää jokaiselle. Tämän vuoksi meidän päättäjien on tehtävä kaikkemme sen eteen, että katseemme on kaikesta huolimatta tulevaisuuteen, positiivisesti.

Ruotasen koulun sulkeminen on merkitsisi todennäköisesti poismuuttoa paikkakunnaltamme, uskon menetystä, toivottomuutta ja riitaisuutta. En voi ymmärtää, kenenkä etu tämä olisi?

Toivon, että valtuuston päätös on päinvastainen. Tarkastellaan kouluverkostoa etsikkoajan jälkeen.

 Nyt on keskitettävä kaikki voimavarat elinvoimaisuuden lisäämiseen paikkakunnallamme. Mikäli siinä ei onnistuta, tulee kouluverkko asia ottaa uudelleen käsittelyyn. Mutta mikäli onnistutaan Ruotasen koulua, iltapäiväkerhoa ja päivähoitoa varmasti tarvitaan.

Kaiken kaikkiaan, meidän tulee löytää Pyhäjärvi visio, jota kohti kuljemme, kaikki yhdessä. Tämä vaatii yhteistyötä kaikilta tahoilta. Puskurirahaa käytettävä ”investoimalla” monin muodoin tulevaisuuteen!

Pyhäjärvi 23.10.2017

Raija Leppäharju, kaupunginvaltuutettu
Kansanliike Pyhäjärvi