AJATUKSIA AJASTAMME

 

Ajatuksia ajastamme

Elämme hyvin hektistä aikaa Suomella ja koko maailmassa. Aamuisin kun availee uutisoinnit eri lähteistä, ne tuovat ainakin minulle aina uusia huolenaiheita.

EU on luokittelemassa energiapuun ja hakkuutähteet uusiutumattomaksi, sähköyhtiö ryhtyi perimään lisämaksuja kesken määräaikaisen sopimuksen, potilasturvallisuuslaki versus ihmiselämän turvaaminen jne. 

Kaikki mm. edellä olevat asiat ovat jokaisen meidän iholla. Metsänhoidon seurauksena syntyviä sivutuotteita lähdetään rajaamaan EU:sta. Kansallinen metsä- ja energiapolitiikka jää jalkoihin. Jos EU säätää biomassan päästökselliseksi, merkitsee se sitä, että siitä pitää maksaa päästökauppamaksua samalla tavalla kuin fossiilisista polttoaineista. Suomessa rajaus koskisi n. 40 % lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsäenergiasta. Monien kuntien lämpölaitokset käyttävät biomassaa. On selvää, että lämpölaitoksilla on suuri paine nostaa hintoja, ja sen hinnan maksaa suomalaiset. Energiapuu, hakkuutähteet, turve, kaikilla näillä on tällä hetkellä täydennettävä Suomen energiahuoltoa!

Sähkön hintamarkkinat johdannaisineen heiluvat alati. Budjettiriihessä päätettiin alv:n alentamista 14 %-yksikköä. Lisäksi tuloverotukseen tulisi sähkövähennys. Molemmat ovat lähtökohtaisesti hyviä ja tuovat helpotuksia kansalaisille. Sähkön lähtöhinnat ovat kuitenkin nousseet 3-4 kertaisiksi, joten erittäin tiukkaa tulee olemaan tulevat ajat kansalaisille.  Jonoa tulee olemaan toimeentuloluukulle. Tuo sähkövähennys tulisi ottaa välittömästi käyttöön jo tänä vuonna. Verohallinnolla on ajankohtainen tieto kunkin tuloista. Ihmiset voisivat ilmoittaa oma-verossa maksamansa/arvioimansa sähkömaksujen määrän tälle vuodelle. Määrä syötettäisiin oma-veroon, jossa olisi kaava, (kotitalousvähennyksen tyyppinen), joka laskisi vähennyksen määrän verotettavasta tulosta. Ellei ole netti mahdollisuutta, olisi hyvä avata tätä varten puhelinlinja, jotta jokainen pääsisi mahdollisimman nopeasti ottamaan yhteyttä verohallintoon. Näin jokainen suomalainen saisi uuden, alemman ennakonpidätysprosentin loppuvuoteen. Kansalaiset saisivat loppuvuonna enemmän käteen rahaa, joka edesauttaisi ihmisten selviytymistä arjesta.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä potilasturvallisuuslaiksi. Esitys on aiheuttanut ristiriitaisia näkemyksiä. Rajoitetaanko sillä lakko-oikeuksia? Vaarannetaanko ihmishenkiä? Tilanne ei varmaan ole helppo pääkallonpaikalla, saatikka työmarkkinaosapuolten pöydässäkään. Toivottavasti asiassa päästään ratkaisuun mahdollisimman pian siten, että se tyydyttää monia eri tahoja. Terveydenhuolto- ja sosiaalitoimi ovat perusasioita, jotka tulee turvata kaikissa olosuhteissa parhaalla mahdollisella tavalla. Alaa tulee arvostaa, alalla tulee olla palkat, jotka vastaavat erittäin vaativa työtä. Työ on raskasta, joten myös riittävät vapaat ja muut olosuhteet tulee tulla niin sovittuna, että ne auttavat jaksamiseen vaativassa työssä.

Pyhäjärvi 15.9.2022

Raija Leppäharju

Pyhäjärven kaupunginvaltuutettu

Perussuomalaiset, kansanedustajaehdokas

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pelonsekaisin tuntein

 

Pelonsekaisin tuntein

Varsinkin nykyisin, kun herään, ensimmäiseksi tulee luettua uutisotsakkeita, jotka ovat täynnä ei toivottavaa luettavaa. Sotaa, liikekannallepanoa, pakotteita, uhkakuvia ruoan riittävyyteen, koronaa ja hoitoalan lakkoa jne.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ja siellä tapahtuvat siviilien tapot ovat järkyttävää luettavaa. Euroopan ja sen valtioiden olisi luullut olevan sivistynyt ja yhteistyöhön kykenevä maanosa. Venäjä kokee länsi-integraation uhaksi etupiiriajattelulleen. Vahva valtiosuvereniteetti ja valtiollisen koskemattomuuden periaate Euroopassa on järkkynyt totaalisesti.

Meneillään oleva sota merkitsee Euroopalle, koko maailmalle ja Suomelle täysin uudenlaista maailmaa. Luottamus Venäjään on mennyt. Liikekannallepano merkitsee sodan jatkumista ja raaistumista. Ovatko pakotteet ainoa keino rauhan saavuttamiseksi? Eivät varmaankaan. Sota loppuu sotimalla, ei sekään ole ratkaisu. Ratkaisua on haettava diblomatian kautta.

Venäjän ja Ukrainan kasvattama vilja yhdessä muodostavat noin 25-30 % maapallon vientiviljasta. Euroopan maille viennin tyrehtyminen ei liene välitön ongelma, mutta muodostaa kyllä haasteen. Energian osalta sen sijaan Suomi ei ole niin riippuvainen, kuin muu Eurooppa. Ruokatuotannossa Suomi ja koko muu Eu-alue ovat kuitenkin yhdessä suhteessa riippuvaisia, nimittäin Venäjän maakaasusta, jota tarvitaan lannoitteiden valmistuksessa. Tässä mielessä Suomen tulee korvata kaasun tuonti toisaalta. Lannoitteita tarvitaan ruoan tuottamiseen, mihin hintaan, jää nähtäväksi?

Maatalouden kannattavuus on romahtanut. Suomen tulee huolehtia kaikissa olosuhteissa ruoan riittävyys maassamme. Tällöin suorat tuet tuotantoon ovat yksi keino helpottaa maatalouksia. Pellot on saatava tuotantoon! En voi ymmärtää EU:n erilaisia tukimuotoja. Esim. viherkesanto tuki on sellainen, että maanviljelijä on velvoitettu kerran kesässä niittämään heinän, ja se pitää jättää pellolle. Miksei sitä saa ottaa lehmien rehuksi? Suojavyöhykenurmista, jotka sijaitsevat vesistöjen läheisyydessä, pitää ottaa yksi sato talteen, ja niitä ei saa lannoittaa. Toki ne vaikuttavat vesistöjen rehevöitymisiin, mutta vähentävät satoa merkittävästi. Turpeen käyttöön oton kieltäminen, täyttä hulluutta. Onneksi siihen on tulossa muutoksia.

Koronaa ja sen eri variaatioita on edelleen paljon. Sairaalat ylikuormituksella, hoitohenkilöstö väsynyt ja heitä on liian vähän. Ymmärrän täysin meneillään olevaa lakkoa ja heidän vaatimuksia. Palkat pitää saada sellaisiksi, että perustuslain mukainen terveydenhoito ja sosiaalipalvelut ovat turvatut kaikille kansalaisille!

Kaikkinensa toivon, että tässä hetkessä Suomen tulee katsoa sisäänpäin. Maamme turvallisuuteen liittyvät asiat, kansalaisten ruokahuolto, ja sotepalvelut kokonaisuudessaan ovat asioita, joihin pitää panostaa, ja jotka on laitettava ykkösasioiksi. Ilmastonmuutoksen torjuminen, jota kutsutaan myös sukupolvet ylittäväksi ihmisoikeusloukkaukseksi, on globaalinen ja tärkeä. Ruoan omavaraisuus, on tällä hetkellä vieläkin tärkeämpää.

Valtiojohto ja eduskunta päättävät aikanaan Natoasiasta, toivottavasti yksimielisesti.

Pyhäjärvi 5.4.2022

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

TULEVAISUUDEN KUNTA

 

TULEVAISUUDEN KUNTA

 

Valtiovarainministeriön julkaisussa tulevaisuuden kuntien skenaarioista ja visioista 2030 on kuntien tulevaisuutta käsitelty laajasti. Toimintaympäristöt muuttuvat, mutta kunnan rooli osana julkisen hallinnon kokonaisuutta säilyy vahvana. Teknologian, elämäntapojen ja väestörakenteeseen liittyvät muutokset puhumattakaan globaalisesti toimivasta taloudesta, johtavat muutoksiin. Miten tulevaisuuden kunta vastaa muutoksiin? Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat tulevaisuuden kunnan tärkeimpiä perustehtäviä.  Myös sivistyspalvelut edistävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.  Tasa-arvoinen koulutus, opetus ja harrastusmahdollisuudet korostuvat. Kunnat toimivat erilaisissa toimintaympäristöissä, tulevaisuuden kunnan menestystä määrittää kyky uudistua ja uudistaa toimintaansa. Keskiössä ovat monenlaiset kumppanuudet, yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus eri toimijoiden, kuten järjestöjen, elinkeinoelämän, kansalaisyhteiskunnan ja kuntalaisten kanssa.

Uudistuminen ja yhteistyö perustuvat vahvaan tahtotilaan. Kuntalaiset sitoutuvat uudistumiskykyisen kunnan toimintaan, jos kunta tarjoaa mahdollisuuksia vaikuttamiseen. Edellytyksenä on avoin, monikanavainen ja läpinäkyvä viestintä.

Jos kunnan uudistumiskyky ja halu on pieni, se on passiivinen toimija ja käpertyy sisäänpäin. Tällöin kehitetään lähinnä vain omia palveluja. Keskitytään vain totuttuihin toimintatapoihin. Menestyjiä ovat kunnat, jotka ovat rohkeita, eivät tyydy helppoihin ratkaisuihin, vaan uudistavat rooliaan omista lähtökohdistaan eri toimijoiden kanssa etupainotteisesti.

Julkaisussa kunnat jaetaan neljään kategoriaan, innostuneet kunnat, ratkaisuja etsivät, laiskat ja lannistuneet kunnat. Mihin Pyhäjärvi kuuluu ja haluaa kuulua? Tänä aikana Pyhäjärven on tavoiteltava vähintään ratkaisuja etsivään kuntaan. Kaksi viimeistä uhkaa itsenäisyyttämme. Ratkaisuja on nyt haettava uudistamisen kautta. Tärkeää on, että löytäisimme yhteisen tahtotilan, joka on ”juostava” kokoon pikaisesti. Pitää löytää suunta ja ajatus siitä, mihin kunta tähtää. Hyvinvointiin, laadukkaisiin sivistyspalveluihin, luontoon ja turvallisuuteen liittyvät asiat ovat tärkeimpiä. Avoimesti saatavilla oleva tieto ja asukas- sekä asiakaslähtöisyys houkuttelevat osallistumaan joustavin tavoin kunnan toimintaan ja palveluiden keittämiseen yhdessä nuorten kuntalaisten kanssa.  Se vaatii vilpitöntä avoimuutta ja kanssakäymistä. Vaikka valtiovalta ja globaalisaatio asettavat omat tehtävänsä kunnille, päätösvalta on kuitenkin ihmisten arkeen vaikuttavissa asioissa pitkälti kunnissa.  Kunta muodostuu sen asukkaista, huolehditaan siis siitä, että olemme se ratkaisuja hakeva kunta, ja siitä kohti innostuneeseen kuntaan!

Raija Leppäharju