VAALIHUUMAA

 

Kunta- ja aluevaalit lähestyvät. Tärkeää on lähteä vaaliuurnille, koska kyseessä ovat lähivaalit.

Sote asioiden valmistelu ja niistä päättäminen kuuluvat hyvinvointialueelle. Kunnissa päätettävät asiat ovat merkittävästi vähentyneet. Pyhäjärven kaupungin koko budjetti on suuruudeltaan vajaa 16 milj. euroa, josta hyvinvointilautakunnan osuus on 12,3 milj. euroa, eli n. 77 %. Loppu teknisen puolen ja yleishallinnon osuutta.

Kuntapäättäjät päättävät mm. esiopetuksesta, varhaiskasvatuksesta, koululaitoksesta, vapaa-aikapalveluista ym. jotka pitkälti ovat lakisääteisiä.Teknisen puolen asioina ovat yleinen infra, investoinnit, kaavatiet, yleiset alueet jne.

Elinvoimainen kunta on parhaimmillaan houkutteleva ja kannustava ympäristö, niin kuntalaisille kuin yrityksille, sekä mielenkiintoinen matkailukohde matkailijoille. Elinvoimaisessa kunnassa on työpaikkoja, hyvä koululaitos, lähellä olevat sote-palvelut, harrastusmahdollisuuksia, turvallisuutta, ja yhteisöllisyyttä.

Kaikkia näitä tulee edistää käsi kädessä. Mutta kunta tarvitsee ollakseen kunta, asukkaita. Asukkaita, joilla on paikkakunnallamme töitä. Siksi tarvitsemme kipeästi työllistäviä ja menestyviä yrityksiä! Tämän eteen haluamme tehdä töitä. Mielestämme päättäjien tulee kaikkien tiedostaa tämä peruslähtöteline.

Yritysten ja yrittäjäksi aikovien kannalta on tärkeää kunnan yleinen yritysmyönteisyys. Kuntaa ei ole ilman yrittäjiä ja asukkaita. Elinkeinopalveluiden tulee olla monipuolisia ja helposti saatavilla.

Pohteelta vaadittava toimenpiteitä: meidän vanhusväestön ei pidä joutua elämään yksinäisinä ja turvattomina ilman hyvää hoitoa. Kotihoitoa ja yhteisöllistä asumista tulee lisätä, sekä ympärivuorokautisen hoidon kynnystä madallettava.

Kuntana voimme edistää seuralaistoimintaa ja avustajaverkostojen toimintaa. Voisiko koululaitoksessa ottaa osana jotain ainetta ikäihmisten ulkoiluttamisen? Olisi samalla pieni askel työelämään ja jopa tulevaan kouluttautumiseen?

Oma lääkäri -malli otettava pikaisesti käyttöön paikkakunnallamme. Omaishoitajat ansaitsevat parempaa palkkaa ja heidän vapaansa turvattava. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn lisää resursseja ja palvelut tulee olla nopeasti saatavilla.

Jalkakäytävät, kaavatiet ja yksityistiet kaipaavat nopeasti korjauksia. Näihin kuntapäättäjät voivat vaikuttaa. ”Paikat siistiksi ja toimiviksi” teemalla saadaan parannusta yleiseen viihtyvyyteen joka lisää kunnan vetovoimaa.

Kuntalaisten osallistaminen ja osallisuus on äärettömän tärkeä me-hengen luomisessa. Sitä voidaan mainiosti edistää kuntalaisraadeilla, avoimilla tilaisuuksilla ja aktiivisella tiedottamisella.

Elinvoimainen kunta huolehtii siitä, että talous on tasapainossa. Nyt tarvitaan tekoja, ei puheita.

Pyhäjärven Perussuomalaisten puolesta Raija Leppäharju

Hallintosäännön muutoksesta

 

Pyhäjärven kaupunginhallitus 11.11.2024 päätti äänin 5-2 esittää valtuustolle hallintosäännön päivittämistä. Tiettyjen asioiden osalta se oli välttämätöntä, kuten TE uudistus, rakennuslain muutos ja tanssiopiston kaupungille siirtyminen.

Mutta kahteen kohtaan tulevat lisäykset, joilla kaupunginjohtajan toimivaltaa lisätään, eivät ole mielestäni perusteltuja ja siksi esitin, että ne poistetaan hallintosäännöstä.

Lisäykset olivat seuraavat:

Pykälä 15, Kaupunginjohtaja: ”2. vastaa kaupungin omien elinkeinopalveluiden, kaupunkikonsernin tuottamien elinkeinopalveluiden sekä elinkeinopalveluiden ostopalveluiden toimivuudesta ja yhteensovittamisesta”

Lisäksi, ettei hallintosäännön 21 §::n lisätä ”sekä kuntayhteistyön tuloksellisuuteen”. Ts. että kuntayhteistyön mittaaminen/tuloksellisuus olisi yhden hlön ratkaistavissa.

Muutokset kaupunginjohtajan toimivaltaan eivät mielestäni ole monestakaan syystä kannatettavia. Tarkastelen niitä tässä lähemmin.

Yleensäkin Suomessa ei ole yleistä, että kaupunginjohtaja tai kunnanjohtaja päättäisi täysin itse elinkeinopalveluista. Päätöksenteonhan pitää kuulua kunnanhallitukselle, elinkeinoyhtiölle tai elinkeinolautakunnalle, jos kunnassa sellainen on. Näin varmistetaan monipuolinen päätöksenteko ja eri intressien huomioiminen. Päätöstenteko pysyy avoimena ja demokraattisena, kun ne tehdään yhteistyössä elin- ja toimielinten kanssa.

Päätösvalta kunnissa on kunnanhallituksella ja viime kädessä valtuustolla. Johtamisjärjestelmän muutos edellyttäisi perusteltua näkemystä siitä, että keskitetty päätösvalta on kunnan etujen mukaista. Samalla tulisi huomioida se, että vallan keskittäminen voi lisätä riskejä esim. avoimuuden kannalta, jota punnitaan kunnallisen itsehallinnon ja demokratian periaatteiden valossa, kuin myös jatkuvuuden kannalta.

Toimivallan keskittämisellä valtuuston rooli on vaarana jäädä muodolliseksi, mikä voi vähentää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Läpinäkyvyyden kannalta keskittäminen puolestaan heikentää kuntalaisten luottamusta kaupunkiorganisaatioon. Keskittäminen voi johtaa myös siihen, että henkilökohtainen mielipide, arvot ja osaaminen alkavat ohjata kaupungin elinkeinostrategiaa.

Kuntalaisten osallisuuden näkökulmasta, elinkeinopalveluiden keskittäminen voi johtaa siihen, että päätökset eivät vastaa asukkaiden tarpeita tai paikallisten yritysten toiveita.

Mielestäni valtuuston tai muiden toimielinten moniääninen päätöksenteko tukee kaupungin pitkän aikavälin kehitystä paikalliset olosuhteet huomioiden.

Kaiken kaikkiaan elinkeinopalvelut ovat usein kriittisiä paikallistalouden ylläpitämisessä. Yksittäisen päätöksentekijän subjektiiviset ratkaisut voivat joko vahvistaa tai heikentää kaupungin elinvoimaa merkittävästi. Ilman laajempaa näkökulmaa päätöksillä on suurempi riski epäonnistua.

Edellä olevia näkökulmia analysoin, ja päädyin esittämään hallituksessa, ettei hallintosääntöön tehdä alussa kirjoittamiani lisäyksiä.

Paikkakuntien elinvoimaisuus muodostuu työpaikoista, yrittäjyydestä, palveluista, kestävästä taloudesta, yhteisöllisyydestä jne. Avoin valmistelu, osallistaminen ja päätöksenteko ilman politikointia ovat avainasemassa.

Pyhäjärvi 14.11.2024

Raija Leppäharju

Kaupungimme taloudesta

 

Kaupungimme taloudesta

On se aika vuodesta, että viranhaltijat ovat valmistelemassa ensi vuoden talousarviota ja talouussuunnitelmia kahdelle seuraavalle vuodelle meidän päättäjien päätettäviksi.

Nyt kun sotemenoja budjettiin ei sisälly, niin kokonaissumma on merkittävästi pienempi, kuin aikaisempina vuosina.

Hyvinvointitalo, hankkeen suuruus, kustannukset ja kiinteistön sijainti ovat kuntalaisten keskuudessa puhututtanut paljon. On hyvä saada tietoa kunnan taloudesta ja haasteista isossa kuvassa.

V. 2023 tuli alijäämää, eli tappiota 2,68 milj. euroa. Tälle vuodelle on arvioitu syntyvän alijäämää 2,33 milj. euroa. Suunnitelmavuosina 2025 puolestaan -2,78 milj. alijäämää ja vuonna 2026 alijäämää 1,56 milj. euroa.

Suunnitelmavuoden 2027, jolloin on arvioitu tulevan yli 3 milj. enempi kiinteistöverotuloja tähän vuoteen verrattuna, ja että kunnallisverotulot olisivat suuremmat ja valtionosuudet merkittävästi suuremmat, niin taseessa olisi tuolloinkin alijäämää peräti 2,27 milj.!

Kriisikunnan yhtenä kriteerinä ovat alijäämät. Huomiota on kiinnitettävä myös kaupungin velkaantumiseen. Tänä vuonna kaupunki on nostanut 6,5 milj. lainaa. Haasteena on saada alijäämä selätettyä ja se, ettei syömävelkaa tarvitse joka vuosi ottaa! Koska se velka pitää pystyä myös hoitamaan.

Palaan hyvinvointitalo asiaan. Kyseessä on merkittävä, yli 9 milj. euroa maksava investointi. Mielestäni on tärkeää saada realistista tietoa lähivuosien toteutuvista talousluvuista ja asukasmäärästä. Onko käyttäjäkuntaa? Mikäli saamme taloutemme tasapainoon, ja paikkakunnalle työllistäviä yrityksiä, ja sitä kautta väestömäärämme kasvuun, investointi on perusteltua.

Nyt suunniteltu paikka, tila-ahtaus huomioiden, ei mielestäni ole paras mahdollinen n. 4200 m2:n rakennukselle kokonaisuudessaan. Olisiko sittenkin syytä kartoittaa muu alue?

Koska kirjaston saaminen lähelle keskustaa on mielestäni tärkeää, hallituksessa esitin, että ottaen huomioon kaupungin taloudellisen tilanteen, hanketta vietäisiin eteenpäin siten, että rakennettaisiin tässä vaiheessa kirjasto, kulttuurisali ja tilat nuorisolle, mutta ei valtavaa liikuntasalia.

Haaste on suuri kaupungille näidenkin osalta, mutta investointi olisi merkittävästi pienempi.

Väestömäärämme on ollut laskussa kymmeniä vuosia. V. 2020 syntyi 30 lasta, 2021 syntyi 29 lasta, v. 2023 syntyi 22 lasta. Tänä vuonna syntyy 15 lasta.

Eli koulun aloittaa muutaman vuoden jälkeen yksi luokallinen. Koulurakennuksia meillä on kaksi, riittääkö oppilaita molempiin?

Hyvinvoinnin edistäminen on tärkeä asia. Liikunnan harrastamiseen meillä on mielestäni riittävästi tiloja, ja ulkoilmaa riittää! Toki, jos ei tarvitsisi ajatella päättäjänä taloutta, eli ”kyllä kunta maksaa” ajatuksella, niin siitä vaan. Mutta ainakin minun näkökulmani on se, että on toimittava siten, että talouden on ensin oltava vakaalla pohjalla.

Pyhäjärvi 25.10.2024

Raija Leppäharju

PYHÄJÄRVEN VETO- JA PITOVOIMASTA

 

Pyhäjärven veto- ja pitovoimasta

Nyt kun Pyhäjärvi ja pyhäjärviset ovat olleet julkisuudessa esillä monilla saroilla positiivisten uutisten kohteina, meillä on hyvä pohja, sanoisko latu, lähteä jatkamaan positiivista ”pöhinää”.

Etenkin hiihtomenestys on ollut hienoa, ja lupa on odottaa sitä jatkossakin. Samoin jalkapallossa ja jääkiekossa on tapahtunut valtava harppaus eteenpäin, kuten myös moottorikelkkailussa. Kiitos ahkerille vetäjille!

Iloita voimme myös siitä, että Suomen paras työnantaja löytyy Pyhäjärveltä.

Aurinkoisena päivänä tuli aurinkoisia ajatuksia. Listasin, mitä kaikkea Pyhäjärvellä on lähinnä liikunnan saralta. Lista on pitkä: hiihtomaastot, golf-kenttä, jääkiekkohalli, pesäpallokenttä, urheilukenttä, frisbeegolfrata, uimahalli, tennishalli, keilahalli,….

Lukio antaa mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa harrasteakatemiassa, suorittaa voi myös korkeakouluopintoja Oulun AMK:ssa.

Mitäpä, jos näitä, ei niin itsestään selvyytenä olevia mahdollisuuksia lähdettäsiin markkinoimaan siten, että Pyhäjärvi edistäisi veto- ja pitovoimaa profiloitumalla monipuolisena liikuntapitäjänä ja urheilupainotteisena opiskelupaikkana?

Mitäpä, jos hiihtomaastoihin puukattaisiin vielä myös ampumahiihtorata? Voisi kiinnostaa sen lajin harrastajia ja kilpailijoita. Esim. eduskunta jakoi v. 2023 kahdelle ampumaradalle kumpaisellekin 300.000,- euroa (Hälvälän ja Muukon ampumarata).

Sillä paikkakunnan kehittämisen kannalta on edellytyksenä se, että meillä on asukkaita, joilla on työtä ja/tai jotka voivat suorittaa opintoja lukiossamme ja alueemme muissa oppilaitoksissa.

Olisimmeko liikuntapitäjä? Liikuntapitäjävisiossa Pyhäjärvi voi, paitsi hyödyntää olemassa olevia mahdollisuuksia, niin myös kehittää lukiota siten, että saisimme opiskelijoita ympäri Suomea ja ulkomailtakin. Opiskelujen ohella nuoret voisivat harrastaa monipuolisesti eri lajeja, tai keskittyä määrätietoisesti yhteen lajiin. Voisimme tarjota tietyille niche lajeille, kuten esimerkiksi ampumahiihto ja frisbeegolf,, huippupuitteen. Urheilevan nuorisonn lisäopintoja voisi alueellamme edistää esim. Centrian kautta; liikunnanohjaajat, miksei myös liikunnanopettajat.... Pakettiin kun lisättäisiin vielä myös yrittäjyysopintojaksoja, niin tiedä vaikka sieltä syntyisi uusia innovaatioita, ja sitä myöten uutta yritystoimintaa vaikkapa liikuntavälinneisiin ym. Tämän pohjalta voimme sitten perustellusti edistää myös tarvittavien tilojen rakentamista.

Veto- ja pitovoimaa haluaa varmaan kaikki maamme kunnat ja kaupungit. Meillä on siinä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jota pidämme vakan alla piilossa. On hienoa ja arvostettavaa, että lähes vapaaehtoisin voimin, pitkän uurastuksen jälkeen on paikkakuntamme saanut positiivista julkisuutta. Siitä on hyvä jatkaa.

Pyhäjärvi 22.4.2024

Pyhäjärven Perussuomalaiset ry

Raija Leppäharju

Epävakautta ja muutoksia

Venäjän toiminta on tuonut epävakautta Eurooppaan. Maamme on joutunut sulkemaan rajat tänne organisoitujen ihmisten tulon estämiseksi. Voi aiheellisesti todeta, että elämme epävakaassa maailmassa. Onko paluuta entiseen? Diblomatiaan?

Rajavartiolaitos, puolustusvoimat ja ennenkaikkea maamme hallitus on joutunut, ja joutuu uhraamaan aikaa, etsimään rauhanomaisia ratkaisuja Suomen turvallisuuden takaamiseksi. Tehtävä ei ole helppo, samalla kun maamme talouttakin pitää saada tasapainoon.

Maamme talousennusteet näyttävät edelleen huonoilta. Kuitenkin talousajattelun pitää perustua talouden tehokkuuteen, tuottavuuden lisäämiseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Arvoja on toki muitakin. Siinäpä onkin tehtävää maamme päättäjille. Konkurssien määrä on lisääntynyt. Taantuma on tätä päivää ja lama valitettavasti lähestyy.

Lähempänä meitä ovat muutokset arkiseen elämään, ja mitä ne tuovat tullessaan. Sote- ja palo-pelastuspalvelut tuottaa hyvinvointialue Pohde, jossa sen tehtävänä on järjestää em. palvelut tasapuolisesti ympäri maakuntaa ja kustannustehokkaasti. Valitettavaa on, että hyvinvointialueet muodostettiin kiireellä, ilman että rahoituksesta siihen oli riittävällä tarkkuudella huolehdittu. Arkielämää on koti, ruoka, työ ja harrastukset, sekä sotepalvelut lähipalveluina. Tosiasia on, että väestö joutuu työn perässä siirtymään isompiin asutuskeskuksiin. Niinpä elinvoimainen paikkakunta/kunnat joutuu taistelemaan olemassaolostaan työpaikkojen kautta. Väkimäärän vähentyessä maaseudun palvelut heikentyvät, siirtyvät etäpalveluihin, jne. Surullisena olen joutunut näkemään, kuinka vanhukset joutuvat riutumaan, jos se sana sallitaan, yksinäisinä ja vailla kunnollista hoitoa. Se ei ole oikein.

Huolta kannan myös maamme omavaraisuudesta, niin ruoka-, energia- kuin myös lääkehuollossamme, jota ei tarpeeksi ole huomioitu. Lääkkeet tuodaan n. 80 %:sti ulkomailta. Mitä tapahtuu, jos konfliktit johtavat siihen, että tuo ketju haavoittuu?

Suomessa on onneksi vielä vahva maatalous- ja ruokateollisuus, ja nämä tulee varmistaa jatkossakin. Paikallisen ruoan tuotantoa pitää lisätä, ja riippuvuutta ulkomailta tuodusta ruoasta vähennettävä. Mielestäni osuuskuntatilat eri puolille Suomea olisi järkevää. Niiden ympärille jatkojalostusta ja tuotannollista toimintaa.

Muutoksia muutosten jälkeen. Työvoimapalveluiden kohdalla ollaan muodostamassa työvoima-alueita. Pyhäjärven osalta emme vielä tiedä, mikä alue tulee olemaan, ja mistä saadaan työvoimapalveluita. Tärkeintä on saada fyysisiä palveluita edes kerran/pari viikossa.

Kuntamme taloudesta

Vuoden 2024 budjetti osoittaa alijäämää 2,3 milj. euroa. Samoin tulevien vuosien talossuunnitelmat ovat alijäämäisiä. Normaaleihin kuluihin olemme joutuneet ottamaan lisää velkaa, niin myös tulevana vuotena. Väestömäärämme arvioidaan yhä vähenevän, joten verotulopohja kunnallisverojen osalta tulee pienenemään. Kiinteistöverotulojen odotetaan kasvavan. Miten valtionosuudet tulevina vuosina tulevat muuttumaan, jää nähtäväksi.

Täällä asuu ihmisiä, joille paikkakunta on rakas. Meillä on hyvät harrastusmahdollisuudet, luonto, järvi ja turvallisuus. Sopeuttamista taloudessa tarvitaan. Yli varojen elämistä ei meistä varmaan kukaan pidä järkevänä. Niinpä maalaisjärki on nyt paikallaan. Se, mihin pitää satsata on investoinnit, jotka mahdollistavat työpaikkoja, pitää huoli siitä, että lukio säilyisi paikkakunnalla, pitää huoli siitä, että sotepalveluita on saatavilla mahdollisimman läheltä. Samoin meidän tulee rohkeasti katsoa tuleviin alueellisiin muutoksiin. Rajat eivät saa olla esteenä elinvoimaisuuden kustannuksella.

Oikein hyvää joulunaikaa kaikille!

Hyvää ja antoisaa vuotta 2024!

Pyhäjärvi 10.12.2023

Raija Leppäharju

 

Konkreettisia toimia suomalaisten hyväksi tiivistetysti!

 

Konkreettisia toimia suomalaisten hyväksi tiivistetysti!

Maamme tulee saada taloudellista kasvua, jotta se pystyy hoitamaan hyvinvointiin liittyviä velvoitteita ja edesauttaa ihmisten jokapäiväistä elämistä.

Taloudellista kasvua saadaan aikaiseksi työllisyyden parantuessa, mikä edellyttää, että meillä on kannattavaa, innovatiivista yritystoimintaa. Verotuksen kiristämistä en lähtökohtaisesti kannata.

Sitten menojen vähennyksistä. Hallinnosta, byrokratiasta ja rakenteista.

1. Ympäristöministeriön budjetti v. 2023 on 336 milj. euroa. Mielestäni ko. Ministeriön yhdistämien maa- ja metsätalousministeriöön toisi säästöjä.

2. THL ja sosiaali- ja terveysministeriö. Molempien tehtävänä on käsittääkseni tukea ihmisten hyvää terveyttä ja tutkimustoimintaa. THL:n rahoitusta selkeytettävä.

3. Opetushallitus ja opetus- kulttuuriministeriö. Molempien tehtävä on koulutuspolitiikkaa, koulutustarpeeseen ja kehittämiseen liittyvät asia. Voisiko näitä yhdistää? Merkittäviä säästöjä.

4. Kehitysyhteistyömäärärahoja (n. 1400 milj.) leikattava suurelta osin

Miten käyttäisin?

1. Alennetaan ruoan alv 14 %:sta 10 %

2. Alennetaan lääkkeiden alv

3. Astetaan sähkölle hintakatto

4. Porrastetaan lapsilisiä tulojen mukaan

5. Kodinhoitajat takaisin

6. Liikkumisen kustannusten alentamiseen

Jo nämä helpotukset toisivat n. 900.000 köyhyyttä kärsiville ihmisille merkittävää parannusta arkeen. Nyt on turvattava suomalaisten elämä kotimaassamme!

Pyhäjärvi 29.3.2023

Raija Leppäharju

Eduskuntavaaliehdokas 2023 nro 150

Perussuomalaiset

Tule mukaan

 

Kun maamme talous on kunnossa, meillä on hyvin varaa kaikkeen tarvitsemaamme. Mutta, millä keinoin?

Suomen taloudellinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti pitemmän aikaa. Jos talous sakkaa, meidän voi olla vaikea saada rahoja riittämään edes perusturvaamme.

Suuressa kuvassa tasapainottaminen vaatii mielestäni seuraavaa: Tarvitaan työllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä ja julkishallinnon taloutta vahvistavia menoleikkauksia.

Vientitulot ovat kansantalouden näkökulmasta tärkeitä. Koulutusta ja osaamista pitää kohdentaa paitsi vientialoille, niin ylipäätään aloille, joissa on pulaa työntekijöistä. Ammatillista koulutusta työvoimapulasta kärsiville aloille lisää. Yrittäjyyteen ja uusiin innovaatioihin panostettava. Suomella ei ole varaa kouluttaa ihmisiä työttömiksi.

Suomessa ei tule kasvattaa kustannuksia EU-säätelyn kautta. Talouskasvu vähentää työttömyyttä ja parantaa elintasoa.

Kaikkia rahareikiä on arvioitava kriittisesti ja jokaisen tahon on pystyttävä uskottavasti perustelemaan olemassaolon tarpeellisuus. Ympäristöministeriö maa-ja metsätalousministeriöön? Opetusministeriön ja opetushallituksen yhdistäminen? STM ja THL vahtivat isolla henkilöstöllä sosiaali- ja terveydenhuoltoa? Julkinen hallinto vaatii tehostamista ja rakenteiden päällekäisyyksien purkamista.

Sosiaalitukien koostaminen yhteen ja yhtenäinen järjestelmä toisi parannusta monessakin mielessä. Kannustava perusturva, jossa varmistettaisiin se, että työnteko olisi aina parempi vaihtoehto. Tällöin olisi suurempi joukko turvaamaan niitä, jotka aidosti tukea tarvitsevat.

Kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattaminen velkarahalla on huonosti perusteltua. Keitysmaihin on vietävä konkreettista osaamista! Osaavan työvoiman saamista ulkomailta helpotettava.

Kotimaan asiat vaativat päivittämistä!

Pyhäjärvi 16.3.2023

Raija Leppäharju

Kansanedustajaehdokas

Perussuomalaiset