Mietteitä valtuuston 29.9.2014 kokouksesta

Maanantaina oli valtuustossa päätettävänä Pyhäsalmen Kvanttikiinteistöt Oy:n perustamista koskeva asia.

Hallituksen esitys valtuustolle oli, että valtuusto hyväksyy Pyhäsalmen Kvanttikiinteistöt Oy:n perustamisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääomalla, eli 2500,- eurolla. Tämän lisäksi valtuusto tekisi periaatepäätöksen enintään yhden miljoonan euron osakkeiden merkinnästä investointien ajankohtaistuessa.

Tämän perustettavan yhtiön tarkoitus on rakentaa kaivoksen uumeniin tutkimuskeskus, jota sitten mahdollisesti eri tutkijat käyttäisivät.

Esitin valtuustossa, että yhtiö voidaan perustaa, mutta yhden miljoonan euron osakemerkinnästä olin eri mieltä. Tein vastaehdotuksen, että tämä kohta jätetään hyväksymättä.

Äänestyksessä hävisin, eli hallituksen esitys tuli päätökseksi.

Perustelin esitystäni sillä, että valtuustossa ei esitetty mitään dokumenttia minkään muun tahon osallisuudesta rahoitukseen. Ei valtiovallan, ei seutukunnan, ei kansainvälisen tiedeyhteisön.

Laguna-säätiön kerrottiin olevan toimitilojen käyttäjä. Missä tällainen on perustettu? On kuulemma suunnitelmissa.  Ei ollut perustamisasiakirjoja.

Mielestäni nyt pitäisi ensin odottaa muilta tahoilta rahoituspäätöksiä, ei meillä ole yksinkertaisesti varaa olla alati maksumiehenä.

En voi millään käsittää, että tuo päätös suunnatusta osakeannista piti tehdä nyt. Ymmärtäisin asian, jos rakennettaville tiloille olisi jo varmat käyttäjät, (esim. dokumentti Laguna-säätiöstä) , jotta rakennettavasta tilasta saataisiin vuokratuloja. Pelkoni on, että miljoona palaa aika nopeasti ilman vastinetta.

 Kiinteistöyhtiölle liiketoimintamallissa sanotaan, että kiinteistöyhtiö kattaa investointiin tarvittavan velan takaisinmaksun, korot ja tilan ylläpito kulut. Tästä on pääteltävissä se, että yhtiö tulee ottamaan velkaa. Mikähän taho tulee olemaan velan takaajana? Arvelen, että kaupunki, koska yhtiöllä ei ole mitään substanssia vakuudeksi. Tulee mieleen, että jos yhtiö ottaa velkaa, mihin se tarvitsee osakepääomaa enemmän kuin vähimmäispääoman?

Perustelin esitystäni myös sillä, että meillä on tällä hetkellä todella suuri haaste sote-asiassa. Miten voimme turvata parhaan mahdollisen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntalaisillemme lähipalveluina. Laskin, että tuolla miljoonalla saisimme noin 25 käsiparia tuonne vaativaan vanhustentyöhön ja lasten, sekä perheiden pariin. Eikö pidä vahvistaa mieluummin näitä toimintoja kuntalaisten hyväksi.

Joka tapauksessa mahdolliseen kaivoksen loppumiseen on varauduttava.

Tuon sen esille, että en missään tapauksessa  vastusta tutkimuskeskuksen rakentamista.

Tehtäköön rakentaminen kuitenkin vasta sitten, kun tiloille on selkeää ja varmaa kysyntää. Kyllä valtuustossa pian saadaan aikaan sitten määrärahapäätös.

Että näin, tällä kertaa

Raija

IHMETYTTÄÄ, KUMMASTUTTAA PIENTÄ KULKIJAA

 

Valtuustoaloitteiden käsittelyssä näyttää olevan Pyhäjärvellä varsin monenlaista käytäntöä. Jotkut etenevät suitsait sukkelaan, jotkut tosi viiveellä ja varsin erikoisella tavalla.

Kuitenkin olisi kohtuullista edellyttää, että aloitteet käsitellään viivytyksessä. Aloitteiden teko-oikeus on kirjattuna meillä valtuuston työjärjestyksen 2 lukuun. Aloiteoikeus perustuu luottamushenkilön keskeiseen asemaa demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa.

 

Käsittelen kaksi aloitetta, joita myös kommentoin:

TIEDOTTAMISESTA

Kaupunginvaltuustossa 27.5.2014 jätettiin aloite, olin yksi 15 allekirjoittajasta. Aloite oli otsakkeella ”Valtuustoaloite kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, sekä tiedottamisesta, hyvästä hallintotavasta ja avoimuudesta, aloite koskee myös päätöksentekomenettelyä vuoden 2013 aikana.”

Kaupunginhallitus käsitteli aloitteen 8.9. § 315. Aloite ja siihen annettu selvitys luettavissa ko. kokouksen pöytäkirjasta. Itselleni tuli mieleen, ettei aloitetta ole otettu vakavasti. Toki selvityksessä myönnetään, että asioita on jouduttu käsittelemään ja päättämään uudelleen, esim. kun toisen pöytäkirjantarkastajan nimi puuttui, niin eihän sitä toki voida panna täytäntöön.

Tiedottamisesta jokainen voi olla mitä mieltä tahansa. Kaupunginhallituksen, 8.9.2014 § 315 selvityksessä todetaan että kuntalain 27 §:n mukainen tiedottamisvelvollisuus olisi kaupunginvaltuuston hankintaan kuuluva ja, että asiat voisivat tulla käsittelyyn valtuutettujen aloitteiden perusteella. Tämä ei oikein iskostu minun ajatuksiini. Kyllä esim merkittävistä investoinneista ja toimintojen muuttamisista tulisi järjestää riittävän ajoissa tilaisuuksia, joissa kuntalaiset pääsevät tuomaan mielipiteitään esille.

Selvityksessä todetaan, että kuntalain tarkoittama tiedottaminen ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen on hallinnon ja viranomaisten harkinnassa ja esimerkkinä todetaan, että sairaalan rakentamiseen liittyvänä on tilaisuus arkkitehtisuunnitelmista 4.9.2014. Mitäpä arvelette, tämäkö on riittävää kuntalaisille? Täytyy todeta vaan, että hallinto ja viranomaiset eivät ole harkintansa puitteissa ainakaan minua tai tuttavapiiriä tyydyttäneet.

Selvityksessä todetaan lisäksi, että tiedotusta on ollut Radio Pookissa tai Oulun Tietomaassa. Näitäköhän kuntalaiset seuraavat. Selvä esitykseni tiedottamiseen olisi yleisötilaisuudet keskuskoululla tai valtuustosalissa, riittävän ajoissa, että vaikuttaminen on mahdollista. Näiden lisäksi kirjalliset tiedotteet kuntalaisille vireillä tai meneillään olevissa, koko kuntaa ja kuntalaisia koskevissa asioissa? Vai mitä mieltä olette?

PyhäNet Oy hoiti tiedotustoiminnan kiitettävällä tavalla.

 

ASKO KAURASEN ALOITTEESTA

1.      Maaliskuun valtuustossa § 35 Asko Kauranen teki valtuustoaloitteen, jossa hän pyytää tarkastuslautakuntaa ja kaupunginhallitusta selvittämään pikaisesti Sami Laukkaseen kohdistuvan tutkintapyynnön tekijän. Aloitteessa hän johtopäätöksenään toteaa, että toimeksiannon antaja on Rinnevaara tai minä.

Minua tämä syytös loukkaa ja haluaisin, että se joskus vielä selviää. Itse olen Päivärinnan kanssa vaatinut poliisia tutkimaan. Mutta vastaus oli: Ei rikosta. Tutkinta lopetettu.

Miksi, sitä en tiedä. No mitä sitten aloitteen käsittelyssä on tapahtunut.

2.      Hallitus 14.4.2014 § 166 kohdalla on päättänyt antaa hallintotoimen tehtäväksi selvittää pyynnön tarkoittaman tutkintapyynnön toimeksiannon

3.      Hallitus 19.5.2014 § 176 on jättänyt kuitenkin valtuuston päätöksen täytäntöön panematta, koska katsoo, että päätöksenteossa valtuustossa on tapahtunut muotovirhe. (Hämmästyttää, koska valtuusto oli yksimielinen, ja että pykäliä tehtiin kaksi 34 ja 35.), ja hämmästyttää tuo 14.4.2014 päätös. Käsittääkseni tuo kohta on tuolloin pantu täytäntöön

4.      Tarkastuslautakunnan esityslista 8.9.2014. tämän asian tiimoilta on se, että kohdalla 9 se merkitsee tiedoksi tulleena hallituksen pöytäkirjan 18.8.2014 § 276.

 

Onkohan käsittelyssä viivyttelyä, epäselvyyttä, haluttomuutta edes tutkia. Mielestäni ON. Minua ei ole kutsuttu esim. kuultavaksi. Tarkastuslautakunta ei ole tehnyt sitä, mitä sille kuuluu. Koska asia on minulle tärkeä, ja luulisi olevan myös Laukkaselle, toivon, että tarkastuslautakunta ryhtyy selvittämään asiaa ja vie sen poliisiviranomaisten tehtäväksi.

Valtuustoaloite sisältää selvitysvaatimuksen. Ilman Kaurasen omia näkemyksiä, olisin voinut yhtyä aloitteeseen, eli siihen, että tutkintapyynnön tekijä tai tekijät on selvitettävä. Mutta,  jokin minua asiassa häiritsee. Miksi aloitetta ei haluta selvittää? Kolahtaisiko vastaus johonkin/joihinkin?

Voisiko ajatella, että tekijällä olisi pokkaa tulla esiin, jotta totuus selviäisi.

Sen voin sanoa, en ikinä ole tehnyt tutkintapyyntöä Laukkasesta.

Aloitteen sisältämä väite on selvitettävä!!!!

 

 

Syyskuun aurinkoisena sunnuntaina.

 

Kaikella ystävyydellä

Raija

Erään valituksen eri vaiheet

YKSI ASIA KUNTAPOLITIIKASTA

Hallituksen esityslistalla 28.8.2014 asian nro 5  kohdalla on jälleen käsitelty  Hankilan asiaa. Koska asia koskee myös minua, haluan tuoda esille näkemykseni asiasta. Pidän myös tarkkaa päiväkirjaa asioiden käsittelyvaiheista, tuon ne nyt luettavaksenne. Kaikki löytyy pöytäkirjoista, joten pyydän lukijoitani perehtymään myös niihin.

 Esittelytekstissä kohta 2 numeroituna on: ”että sopimuksen 31.7.2013 allekirjoittaminen ilman erillistä hallituksen käsittelyä on ollut perusteltua sen vuoksi, että sopimuksen sisältö on hyväksytty jo korvausvaatimuksen käsittelyn yhteydessä kaupunginhallituksessa 26.7.2013 § 418.”

JOS joku tuosta pykälästä (418) löytää tekstin, jossa sopimuksen sisältö on hyväksytty, pyydän siitä minulle ilmoittamaan tai minun pitää mennä silmälääkäriin?

ERI VAIHEET HANKILA-ASIASSA:

1.      Hankilat jättäneet 30.5.2013 ”Vahingonkorvaus- ja toimenpidevaatimuksen:

-      laittomasta erottamisesta luottamustehtävästä

-      tietosuojan rikkomisesta

-      perusteettomista rikosilmoituksista

-      asianajokustannuksista

-     toimenpidevaatimukset

2.      Hallitus käsitellyt 22.7.2013 § 418

Päätös: Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa Pyhäjärven kaupungin suorittavan vahingonkorvaukset esitetyn laskun mukaan vähennettynä vaadituilla päiväraha- ja matkakorvausvaatimuksilla Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunnan ja Nivala-Haapajärven seutukuntavaltuuston ja hallituksen kokouksista yhteensä 7.935,44 eurolla korvaussumman ollessa näin 16.468,06 euroa.

Samalla hallitus päättänyt vaatia kuntalain 40 §:n perusteella asianomaisilta selityksen 10.8.2013 klo 16.00 mennessä kaupunginhallituksen tietoon saatetun epäilyn johdosta mahdollisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.

3.      Pyhäjärven kaupunginhallitukselta vaatimus selityksestä päiväyksellä 2.8.2013.

4.      Oikaisuvaatimus hallitukselle 7.8.2013 pykälästä 418

Tekijät: Raija Leppäharju, Pekka Päivärinta, Tyyne Tuikkka, Jorma

Leskinen ja Laimi Shemeikka.

Laimi Shemeikka ja Raija Leppäharju lähettivät kaupunginhallitukselle lisäselvityspyynnön hallituksen kokoukseen 12.8.2013, jossa perätään, koska sopimusta ei oltu käsitelty hallituksessa, kuka kantaa vastuun sopimuksessa olevista kohdista.

5.      Hallitus 12.8.2013 § 438 Tiedoksisaatot:

Päätökseen lisätty: ”Katja Erkkilä esitti, että kaupunginhallituksen 22.7.2013 § 418 päätöksen mukaista korvausta ei maksettaisi Anitra ja Heikki Hankilalle ennen kuin asiasta tehty oikaisuvaatimus on käsitelty. Kauko Tikkanen ja Tyyne Tuikka kannattivat Katja Erkkilän tekemää esitystä. Asiasta neuvoteltaisiin Anitra ja Heikki Hankilan kanssa. Kaupunginhallitus päätti neuvotella asiasta maksuunpanon osalta Anitra ja Heikki Hankilan kanssa. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa 19.8.2013, mikäli asiasta saadaan lisätietoa.”

6.      Hallitus 19.8.2013 § 456

Esittelytekstissä mm. maininta, että asia jätetään pöydälle, jotta 23.8.2013 mennessä pyydetyt lausunnot ehtivät käsittelyyn.

Päätös: Asia jätetään pöydälle lisävalmistelua varten

7.      Hallitus 2.9.2013 § 481

”Kaupunginhallituksen pyytämät selvitykset asianomaisilta ovat saapuneet jatkettuun määräaikaan 23.8.2013 mennessä. Selvitykset esitellään kokouksessa. Edellisessä kokouksessa päätettyä lausuntoa lakiasiantuntijoilta ei ole saatu esityslistan valmistumiseen mennessä. Lausunto esitellään kokouksessa, mikäli se on käytettävissä.”

Päätös: vt. kaupunginjohtaja veti asian pois esittelystä.

8.      Hallitus 21.10.2013 § 570

Päätös: Kaupunginhallitus päättää hylätä oikaisuvaatimuksen kaikilta osiltaan ja päättää panna täytäntöön kaupunginhallituksen päätöksen 22.7.2013 § 418 ja sen perusteella asiasta 31.7.2013 allekirjoitetun sopimuksen. Kaupunginhallitus päättää ottaa käsittelyyn asianosaisilta saadut selitykset ja mahdolliset toimenpiteet niiden perusteella kokouksessaan 2.12.2013.

9.      Kunnallisvalitus Oulun ho:een. Tekijät Pekka Päivärinta, Raija Leppäharju, Laimi Shemeikka ja Tyyne Tuikka,  päiväys 27.11.2013

10.  Hallitus 30.12.2013 §:ssä hallitus käsitellyt Raimo Parkkisen oikaisuvaatimusta, jolla hän on vaatinut Hankiloiden asiassa hallituksen 21.10.2013 tekemän päätöksen hylkäämistä.

Päätös:Kaupunginhallitus päättää jättää prosessiedellytysten puuttumisen vuoksi oikaisuvaatimuksen tutkimatta.

11.  Hallitus 31.12.2013 § 719 Pyhäjärven kaupungin lausunto Oulun ho:lle Päivärinnan, Shemeikan, Leppäharjun ja Tuika tekemästä kunnallisvalituksesta.

12.   Täydennys kunnallisvalitukseen, tekijät Raija Leppäharju, Tyyne Tuikka, Pekka Päivärinta ja Laimi Shemeikka.

Lähetetty Oulun ho:een 22.1.2014

13.  Oulun hallinto-oikeus pyytänyt 17.2.2014 vastaselitystä

Pyhäjärven kaupunginhallituksen lausuntoon (31.12.2013).

14.  Vastaselitys, antajina Leppäharju, Tuikka, Päivärinta ja Shemeikka 27.2.2014

Arvoisat lukijani,  jos tänne asti jaksoitte lukea, onnittelen. Kuten huomaatte, Hankilan asiassa on ollut monta vaihetta.

Hallitus on VELVOLLINEN selvittämään valtuutetun kotipaikkaan liittyvän asian, jos sellainen on tullut tietoon, tämä käy ilmi myös hallinto-oikeuden päätöksessä, jolla se hylkäsi Hankilan/Pappilan tekemän valituksen siitä, että Hankila menetti vaalikelpoisuuden. Päätöksen asiassa teki Hyvinkään maistraatti ja Pyhäjärven KAUPUNGINVALTUUSTO yksimielisesti valitsi Hankilan tilalle edustajat.

                                            Perehtymällä tarkkaan eri vaiheisiin, voi tosiaan huomata, että asiaa on

                                            reposteltu mitä erilaisilla tavoilla.

Toivoisi, että keskeiset päättäjät käyttäisivät voimavaransa tärkeimpiin asioihin. Mutta, ilmeisesti tässäkin jollakin/joillakin on jotain intressiä?

Kunnioittaen yhteiseksi parhaaksi

31.8.2014

Raija Leppäharju

Talouskasvusta

 

TALOUSKASVUSTA

Talouskasvuun asetetaan yleensä tavoitteita. Viimeisin ennuste taitaa olla jopa negatiivinen. Merkittävä uhkakuva on Ukrainan kriisi siihen liittyvine pakotteineen. Pakotteet kolahtavat erittäin pahaan ajankohtaan, ne hidastavat kasvua merkittävästi. Suurin merkitys on pakotteiden epäsuorilla vaikutuksilla, ennen kaikkea elintarviketeollisuus kärsii, samoin kuljetusala.

Paikkakuntamme maidontuottaja kertoi, että maidon tuottajahintaa on alennettu 4 sentillä/l. Maito- ja lihatuotantotilat ovat tällä hetkellä hirttonarussa, Eu-tuet ovat alentuneet. Ei käy kateeksi nuoria maatalousyrittäjiä. Valtion tulisi nyt kiireesti antaa kansallisia tukia tuottajille, samoin kuin muiden alojen tukemiseen. Tämä tilanne ei nimittäin ole kenenkään edun mukaista. Mihin olemme menossa? Uhkaako meitä vielä nälänhätä? Meillä ei ole varaa menettää kotimaista maataloutta. Maito ja liha maistuvat, ainakin meidän perheessä.

Synnyin taloon, jossa elanto tuli viiden lehmän navetasta, kotona oli aina jyviä laarissa. Isäni sanoikin, että viiden vuoden jyvät pitää olla hinkalossa, kaiken varalta. Entä nyt, kun koko maassa, saatikka ylistetyssä Eu:ssa ei juurikaan ole viljavarantoja. Esitän, että Pyhäjärvelle ryhdytään rakentamaan viljasiiloa ja myllyä, varmistaisimme oman leipämme.  Miksei myös teurastamo lihatiloja varten? Tälle ajatukselle saa toki nauraa, mutta olisin valmis satsaamaan yhteisiä varoja tämän kaltaiseen. Vertailuna nakkaan Laguna yhtiön, sen suhteen odottaisin ensin kansallista ja Eurooppalaista rahaa estradille.

Huomattava osa ihmisistä tekee työtä nimenomaan kasvun eteen: he tuottavat tavaroita ja palveluita, joilla tuotanto ja kulutus saadaan yhtä suuremmaksi. Toisaalta juuri nämä tavarat vähentävät ihmistyön tarvetta tuotannossa, joten kasvun työllisyysvaikutus ei ole yksiselitteinen edes tavanomaisen taloustieteen näkökulmasta. Kun taloudellisen kasvun mahdollisuudet ovat tulleet loppumetreille, seurauksena on sekaannus, yksi niistä on valitettavasti sota.

Sota on kokonaisuutta ajatellen aina suuri onnettomuus. Miksi siitä huolimatta jotkut aloittavat sotia? Yksi tärkeä syy on rikkauksien uudelleen jako: tuhoilta säästyneet voimavarat keskittyvät voittajavaltiolle ja sen sotatoimia johtaneelle eliitille. Tapahtuu uusjako. Olemmeko sillä tiellä?

Tässä kohtaa joutuu miettimään, mitkä asiat lopulta ovat ihmiskunnalle tärkeitä. Arvelen, että terveys, ruoka, rakkaus, perhe, toisten huomioiminen, koti, turvallisuus, ihmissuhteet, työ, vapaa-aika, sopivasti sekoitettuna. Talouskasvuprosentit,  no ne ovat lukuja.

31.8.2014

Raija Leppäharju

 

 

Ajankohtaista ja huolestuttavaa

Tervehdys pitkästä aikaa!

Elämme yhä syvenevän laman alla. On kasvava työttömyys, epävakaus koko maailmassa ja mikä pahinta, sodan uhka. Syystäkin huolestuneisuus lisääntyy. Tiedotusvälineet päivästä toiseen suoltavat pääasiassa negatiivisuutta. Tieto tuo tuskaa, ainakin jos asioita ryhtyy pohtimaan syvällisemmin. Nyt tässä ja näissä muissakin kirjoituksessani tuon niistä joitakin esille. Pyydän lukijoiltani kärsivällisyyttä, mutta myös sitä, että kirjoitukseni herättävät ajatuksia.

Sote -uudistuksesta

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Käytännössä tätä tehtävää hoitaa valtio ja kunnat yhteistyönä. Kuntien taloudessa em. tehtävät merkitsevät reilusti yli puolta kaikista menoista, ja tämä osuus on kasvamassa. Uusi järjestelmä merkitsee sitä, että sote-palvelut siirrettäisiin kuntien toimivallasta suuriin sote-alueisiin. Nämä suuret sote-alueet toimisivat järjestäjinä ja kunnat maksaisivat.

 Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet heikentyisivät, koska sote-alueen hallinto siirtyisi etäämmäksi. Pienistä kunnista yhden tai kahden edustajan ääni ei juuri kuulu. Mietin mitä merkitystä olisi perustuslain 14 §:llä, jonka mukaan ”Julkisen vallan tehtävä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.” Saatikka perustuslain 122 §:llä kunnan asukkaiden itsehallinnosta.

Kuulee sanottavan, että elämme hyvinvointiyhteiskunnassa, onkohan näin?  Pitenevät ruokajonot, lisääntyvä työttömyys, etenkin nuorten, ikääntyvän väestön tuomat haasteet (mm. yksinäisyys) lapsiperheiden ahdinko jne. ovat tätä päivää. Päättäjät loihtovat näitä termejä alati. Mutta mitään ei tapahdu. Muutoksesta puhutaan huolestuneena, mutta silti ollaan rakentamassa suuria sote-alueita.  Sosiaalitoimi on lähipalvelua, yksilöllistä tukea ja neuvontaa, mikä vaatii paikallistuntemusta. Terveyskeskuksia, lääkäriasemia ja aluesairaaloita lakkautettaisiin, tätä keskittämistä perustellaan säästöillä. Tilastoihin tai kokemuksiin perustuvaa tietoa taloudellisista säästöistä ei ole. Kärsijät ja maksajat ovat, ikävä kyllä, juuri heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset. Ei, näin ei pitäisi olla, eikös yhteiskunnan pitäisi olla juuri heikompiosaisten puolella!
Kaikille kuuluu ihmisarvoinen elämä. Sotiemme jälkeen maamme hyvinvointi rakennettiin työllä, emmekö nyt osaa sitä arvostaa, emmekö nyt kaikessa viisaudessamme osaa sitä vaalia?

Yrittäjyyden näkökulmasta katsottuna on vaarana, että koko sosiaali- ja terveydenhuolto on julkisyhteisöillä monopolina. Jokainen ymmärtänee, miten hinnoittelu sitten tapahtuu? Palveluseteleiden käyttömahdollisuus on tulevassa säädännössä oltava pakollisena. Kansalaisten tulee saada itse päättää, mistä hakee apua hammashoitoon, jne.

 

31.8.2014

Raija Leppäharju

 

Menestyjistä

MENESTYJISTÄ

Kuka on menestyjä? Onko se urheilija, joka juoksee nopeimmin, hyppää pisimmälle, onko se rahasta pullisteleva pohatta, onko se jonkun tavoitteen saavuttanut, onko se henkilö, joka on itsensä kanssa ”sinut” ja rakentanut elämäänsä siten, kuten on toivonutkin.

Arvoja, joita tavoitellaan, on monenlaisia, kuten mitä ihmisiäkin. Onneksi. Erilaisuus on rikkautta. Nyt talousennusteet ovat sitä luokkaa, että ne tulevat vaikuttamaan ja vaikeuttamaan menestymistä. On varmaan aika itse kunkin miettiä, mitkä ovat juuri Sinun, minun, jokaisen erikseen ja yhdessä, niitä tärkeimpiä arvoja.

Tämä johdannoksi paikkakunnallamme nyt paljon keskustelua aiheuttaneeseen lukion sijoitukseen valtakunnallisessa vertailussa, ja vertailussa naapurikuntien lukioiden sijoituksiin.  Lukion suorittaminen yleissivistävänä ”opinajona” on kunnioitettavaa ja haluankin onnitella kaikkia valkolakin saaneita, ja kaikkia muitakin valmistuneita, sekä tavoitteensa saavuttaneita opiskelijoita yleensäkin.

 Jatko-opintojen suhteen on merkitystä sillä, miten lukion opinnot ja kirjoitukset on suoritettu.  Korkeakouluihin on yhä vaikeampaa päästä. Nuorelle on varmaan tosi koskettavaa, jos jatko-opiskelupaikkaa ei heti saa. Toivon, että meiltä pääsee jokainen haluamaansa jatko-opintopaikkaan.

Mutta jatkoa ajatellen, on syytä tarkastella ja pohtia, miltä osin ja miten toimintatapoja/toimintamalleja voisi muuttaa. Oltaisiin menestyjinä ykkösenä niin opiskelijan kannalta katsottuna, kuin lukion sijoitusvertailussakin! Tavoitteen asettaminen ja sitä kohti määrätietoinen kulkeminen kun on mielestäni ainoa tie.

Tällöin itselleni tuli seuraavia ajatuksia:

 Olisiko syytä asettaa korkeammat kriteerit lukioon pääsemiseksi, olisiko ala-aste opetukseen lisättävä jotain, mitä mahdollistaa opetussuunnitelmat, olisiko ”kymppiluokka” tarpeellinen. Toisaalta näillä on kääntöpuolensakin. Miksi ei lapsen anneta olla lapsi, eikä pienestä pitäen vaadita yhä enemmän, eikö kaikkien pitäisi kenties päästä ylioppilaaksi.

Ei ole syytä arvostella ketään, eikä mitään tahoja tuloksesta. Siihen keskusteluun en osallistu. Arvostelen pikemminkin järjestelmää, sitä kun on helppo kritisoida, eihän sillä ole kasvoja. Aikoinaan siirryttiin ns. vapaaseen kasvatukseen. Oliko muutokset oikeasuuntaisia. Lienee tutkimatta. Itselleni aikanaan opetettiin tervehtimään opettajia ja vanhempia henkilöitä. En tiedä onko tätä opetusta vielä olemassa.

Mikä vaikutus tällä nettiaikakaudella on (hyvää, huonoa), yleisellä ja ainaisella median negatiivisella uutisoinnilla; lamasta loihtominen, työttömyyden lisääntymisestä, sodista ym. Ei ne ainakaan mieltä ylennä, ei nuoren, nuorten lapsiperheiden, eikä kenenkään muunkaan. Vaikka, se onkin monilta osin faktatietoa, joista nuortenkin toisaalta tulee tietää. Mutta liika on liikaa!

En usko että, pyhäjärviset nuoret ovat yhtään sen huonompi oppisempia, kuin muutkaan nuoret. Päinvastoin, meillä on hieno ja aktiivinen nuoriso. Meidän on vaan yhteisesti löydettävä radat, mistä kulkea.

Asenne tunnolliseen opiskeluun vaatii ”investointeja”. En tarkoita opiskeluvälineitä, vaan vastuunoton merkityksen korostamista omasta elämästä. Tätä varten ja tätä kannustamaan meidän kaikkien on panostettava. Tunnollisen opiskelun ja tulevaan elämään valmistautuminen edellyttää opiskelun merkityksen korostamista. Tällöin oma perhe, kouluyhteisö ja me kaikki voimme ja pitää siihen osallistua. Nuorten ja nuorten lapsiperheiden kuuleminen, ajatustenvaihto ja keskustelut olisi mielestäni erittäin tärkeitä.

Tulevaa elämää varten on hyvä, sanoisinpa erittäin tärkeää, että lukiolainen kesälomilla hankkii työtä – huom! lomaakin pitää viettää. Tähän panostukseen kaupungin pitää satsata enemmän (poikii kyllä takaisin). Kaupunki avittaisi hieman yrityksiä, myöntämällä pienen korvauksen siitä, että yritysten on mahdollista ottaa nuoria 2-3 kolmeksi viikoksi oppimaan työelämän aakkosia. (Ei Aapisesta, vaan oikeasti). Yritys voisi maksaa osan palkasta ja kaupunki osan. Yhteistyössä tätä panostusta.  Lyhyetkin työjaksot avartavat nuorten elämänkatsomusta ja antaa opiskeluun motivaatiota! Näin uskoisin ja olen kokemuksesta nähnyt.

Meillä on aivan liikaa alle 27 vuotiaita nuoria etsivä nuorisotyössä. Heidän opiskelunsa on syystä tai toisesta keskeytynyt, tai eivät ole saaneet opiskelupaikkaa. Me ikääntyvien ihmisten Pyhäjärvi tarvitsemme näitä nuoria. Tällöin onnistuneella, tavoitteellisella elinkeinopolitiikalla on tärkeä merkitys. Meille on saatava yrittäjyyttä ja sitä kautta töitä. Yrittäjäyhdistys jätti kaupungille oman elinkeinopoliittisen ohjelman, joka on nähtävissä Pyhäjärven Yrittäjät ry:n kotisivuilta. Valitettavasti sitä ei sellaisenaan hyväksytty.

Itse oli v. 76-80 kaupallisten aineiden opettajana. Tuolloin oli kymppiluokka. Kokemukset siitä olivat hyviä. Moni nuori ei 9-luokan jälkeen tiennyt vielä mihin lähteä. Moni heistä jo jouluun mennessä oli selkiinnyttänyt tavoitteensa. Samoin jäi mieleen, kuinka he ”kasvoivat” jo tuon puolen lukukauden aikana. Tässä mielessä kannatan kernaasti oppivelvollisuusiän nostamista.

Lopuksi: Kari Suomalaista siteeraten: Olkaa rikkaita, terveitä, hyväntuulisia ja eteviä, niin elämä sujuu paljon paremmin. Voin yhtyä tuohon, mutta sana rikkaus pitää käsittää muunakin rikkautena, kuin rahana.

HYVÄÄ KESÄN JATKOA!

jk. olen kirjoittanut tämän kesäkuussa, joten aikamuodoissa voi olla virheitä, mutta asian sisältö on varmaankin aina ajankohtainen

Onnittelut Kihuset tapahtumassa palkituille! Olette kaikki ansainneet huomionosoituksen, jonka saitte!

raija

Juhannusta 2014 odotellessa

Kirjoitukseni voisi ajankohtaan nähden olla mukavampikin, onhan keskikesän juhla tulossa. Minua yllätti kuitenkin 16.6.2014 hallituksen esityslistalla oleva asia nro 9?  Vastineesta johtuen ajattelen ottaa kantaa Jukka Tikanmäen ja Tarmo Rapon 11.6.2014 allekirjoittamaan vastineeseen kaupunginvaltuustolle.

Pyydän lukemaan aluksi Pyhäjärven kaupungin sivuilta kaupunginhallituksen 16.6.2014 esityslistan asia nro 9 esittelytekstin ja liitetiedoston.

Koska vastine sisältää aika paljon arvostelua edellisen kauden hallitusta kohtaan, tuon omia näkemyksiäni esille vastaavasti nykymenosta. Vastineessa allekirjoittajat toteavat kuinka ovat ” lähes kolmen vuoden ajan tehneet ilmaista työtä kaupungin puolesta ajaessaan kumoon edellisen hallituksen aikaisia päätöksiä.”  Mietin  itsekseni, miksi niitä pitää oikein ajaa kumoon? Onko totta, että vastineen antajat ovat ajamassa kaikki edellisen hallituksen päätökset kumoon? Näinhän tuo vastineessa oleva lause pitää ymmärtää?

Lisäksi he toteavat, että” ajavat edellisen hallituksen päätöksiä kumoon, koska ne olisivat muuten toteutuessaan aiheuttaneet kaupungille tosi suuren laskun henkilöstön jaksamisen ja taloudellisen menetyksen muodossa.”  Herää kysymys, mitkä ovat ne edellisellä kaudella aiheutetut taloudelliset menetykset? Vastineessa oleva ylimalkainen heitto ”taloudellisista vahingoista” on hyvin  epämääräinen ja tarkoitushakuinen, vailla perusteltua todellisuuspohjaa!

Päätöksentekoa tällä kaudella seuranneet tietävät valtuuston helmikuun 2013 päätöksen, jossa Tita Rinnevaaralle myönnettiin ero HÄNTÄ kuulematta. Nopeasti valmisteltu asia oli lähtölaukaus hallitsemattomaan tilanteeseen hallinnossa. Siitä on seurannut rumba, joka on aiheuttanut ja aiheuttaa todellakin merkittäviä taloudellisia menetyksiä kaupungillemme. Kukin voi tahollaan arvioida, onko nyt tehdyt päätökset laillisia tai laittomia?

 Onko parempi ajatella tulevaisuuteen katsoen, mitä voimme tehdä paremmin? Onko niin, että aina istuva hallitus näkee ja kokee olevansa vähintäänkin yhtä hyvä ja jopa parempi, kuin edellinen? Ja huonot päätökset ovat aina edellisten tekemiä? Jos se oli niin myös minun hallitusaikanani?

 Kirjoittajat ovat laatineet (JT /TR)  lähes 6 sivua pitkän vastineen kaupunginvaltuustolle. Kertauksena taustaksi, mitä viime aikoina on tapahtunut.

Kaupunginvaltuustossa 24.2.2014 ”Tiedoksiannoissa” esitettiin asianajotoimiston asiakirja, jolla kaupunginhallituksen nimissä tehty valitus KHO:n oli peruttu. Alkoi kuohunta; mitä tapahtunut, kuka tehnyt, kenen toimeksianto; kukaan ei tuntunut valtuutetuista tietävän asiasta mitään. Hallituksen puheenjohtajan kommentti asiaan oli muistaakseni, että on tapahtunut jokin sekaannus. Hallituksen muut jäsenet eivät tienneet asiasta, näin totesivat valtuustossa.

Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy:ltä, Riikka Autiolta saapui kaupungille sunnuntaina 30.3.2014 sähköposti, joka on luettavissa hallituksen 31.3.2014 § 140 liitteenä. Siinä Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy/Vierula/Autio toteavat, että ”Virkavapaata (Rinnevaaran)  koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä on jätetty valitus KHO:lle Pyhäjärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Tikanmäen kanssa puhelimitse sovitulla tavalla”. 

Asian selvittämiseksi valtuusto 31.3.2014 § 34 päätti em. sähköpostin perusteella seuraavaa: ”Kaupunginvaltuusto pyytää Pyhäjärven kaupungin tarkastuslautakunnalta ja tilintarkastusyhteisöltä selvitystä Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy:n antaman 30.3.2014 selvityksen johdosta. Selvityksestä tulee ilmetä

- onko Pyhäjärven kaupunginhallitus tehnyt päätökset valituksesta ja sen peruuttamisesta KHO:lle koskien Rinnevaaran virkavapautta

- onko kaupunginhallituksen puheenjohtaja ylittänyt toimivaltansa ja noudattanut siten hyvää hallintotapaa

- kuinka paljon kustannuksia em. asiakirjan laadinnasta on kaupungille laskutettu

- hallituksen puheenjohtajan tulee antaa kirjallinen selvitys

- selvittää lakiasiantoimiston osuus myös HO:ssa Tikanmäen ja asiakumppaneiden valituksiin”

Asko Kauranen esitti lisäksi, että Pyhäjärven kaupungin tilintarkastusyhteisöä pyydetään selvitetään kaikki tähän asiaan liittyvät asiat sekä lakiasiain toimistolta edellytetään selvitystä onko lakiasiaintoimistolla saatuaan valtakirjan valtuutus toimia ilman kaupungilta saatua toimeksintoa.

Valtuuston päätös oli yksimielinen. Mielestäni valtuusto teki aivan oikean ratkaisun; tarkastuslautakunnan (vpj. Kalevi Lehtomäki) ja sen kautta tilintarkastusyhteisön tulee selvittää ensisijaisesti tämän kaltainen asia.

Tarina jatkuu:

Hallitus 14.4.2014 valtuuston päätösten täytäntöönpanokohdassa jättää päätöksen muotovirheen vuoksi hyväksymättä ja siirtää sen toukokuun kokoukseen.

Hallitus 19.5.2014 § 176:  ”Kaupunginhallitus toteaa valtuuston päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä, joten KuntaL 56.1 §:n perusteella hallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta.” Lisäksi hallitus on tuolloin päättänyt: ”Pyydetään selitys KHO:lle jatkovalituksen tehneiltä, miten päädyttiin tilanteeseen, jossa kaupunginhallituksen puheenjohtaja on nähnyt tarpeelliseksi ensin antaa jatkovalituksen tekemisen kaupunginhallituksen nimissä samasta hallinto-oikeuden päätöksestä, mikä jatkovalitus sittemmin (29.1.2014) oli peruttu. Asia käsitellään seuraavassa hallituksen kokouksessa.

Hallitus 9.6.2014 § 200 on täytäntöön pannut valtuuston päätöksen 28.4.2014 § 46, Päätös kuuluu: Kaupunginhallitus toteaa, että asia on tutkittu päätöskokouksen 30.5.2014 yhteydessä vt. kaupunginjohtajan ja tilintarkastajan toimesta. Kaupunginhallitus päättää periä kaupungilta ilman pätevää perustetta laskutettu asianajokulu 1550 € (sisältäen arvonlisäveron) yhteisvastuullisesti asianajotoimistolta ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalta takaisin.”

Hallitus 16.6.2014 asian 8 esittely: Kaupunginhallitus saattaa maaliskuun valtuuston täytäntöön panematta jättämisen valtuuston tiedoksi ja esittää asian valtuuston uudelleen käsiteltäväksi.

Hallitus 16.6.2014 asia 9 JUKKA TIKANMÄEN JA TARMO RAPON VASTINE

Näkemyksiäni

No niin, halusin kertoa tapahtumien kulun, jotta paremmin ymmärrätte  näkemyksiäni tapahtumiin nähden.

Puheenaolevassa vastineessa on selitelty tapahtumia varsin mallikkaasti. En kuitenkaan voi välttyä toteamasta, että asioiden hoidossa on tarkoituksenhakuista viivyttelyä ja asioiden ”sotkemista” mitä erilaisimmilla päätöksillä. Maaliskuun valtuuston kokouksen laillisuudesta olen eri mieltä. Valtuusto päätti yksimielisesti pyytää edellä kerrotut selvitykset tarkastuslautakunnalta ja tilintarkastusyhteisöltä. Ja jos tarkkaan katsoo saman päivän hallituksen kokouksen päätöksen, kyseessä ei ole pohjaesitys, vaan tiedonanto valtuustolle. No saatiin taas jatkoaikaa. On aivan selvää, ettei ole ollut tarkoituskaan saattaa asiaa tarkastuslautakunnan käsittelyyn, olisikohan siinä Lehtomäki joutunut hankalaan tilanteeseen?

Sen sijaan vs. kaupunginjohtaja yhdessä tilintarkastajan kanssa suoritti tutkinnan. Kuka näin on päättänyt? Tietysti tätä perustellaan sillä, ettei valtuuston kokouksen päätöstä voitu panna täytäntöön muotovirheen vuoksi ja asia piti tutkia. Ihmettelen, että viranhaltija on ”uskaltautunut” tällaiseen tehtävään ja koska hän toisaalta  on jäävännyt itsensä varsin usein?

Olisi tietysti hyvä tietää, miten tuohon 1550,- euron summaan päädyttiin?

Totean vain, että minulla myös on käytössäni asianajotoimiston laskut erittelyineen.

Vastinetta lukiessa minulle tulee näkemys, että syytä nakataan myös asianajotoimiston niskaan. Siinä todetaan, että Peltonen LMR oli valmistellut nopeasti vastineluonnokset molempiin. Toisaalla todetaan: kaupunginhallitus ei tehnyt valitusta KHO:n virkavapaa-asiassa. Toisessa vaakakupissa on aikaisemmin K.Vierulan sposti 30.3.2014. Luulisi asianajotoimiston tienneen voiko hallitus asiasta ylipäätään valittaa?

Vastineen antajat myöntävät sen, että ovat ”lainanneet” omaan valitukseensa Vierulan valituksen tekstiä ja katsovat ettei siitä ole ollut heille mitään moraalisia ongelmia. No moraalikäsite on meillä varmaankin kaikilla hieman erilainen.  Tikanmäki ja Rapo lausunnossaan toteavat, että jutun kaikki vaiheet eivät olleet sen yllätyksellisyyden vuoksi selvässä muistissa. Joka tapauksessa meidän valittajien intressi KHO:n valitukseen on kaiken kaikkiaan ollut aivan sama kuin kaupunginhallituksen ja –valtuuston selvän enemmistön kanta, eli käytännössä sama kuin kaupungin virallinen kanta.

Kova toteamus kahden allekirjoittajan vastineessa.  En itse uskaltaisi yksipuoleisesti todeta, että jokin näkemykseni edustaa kaupungin enemmistön kantaa!!!!

Vastineessa kohtaan ”toiminta palvelujen ostosta” keväällä (s. 5) kysyn, asianajotoimistoko todella yllätti? Vai oliko asianajotoimistolla valtakirja, jota Asko Kauranenkin vaati selvitettäväksi valtuuston kokouksessa31.3.2014.

Hallituksen puheenjohtajan toimivaltuudesta olen jo aikaisemmin tuonut näkemykseni esille.

Maaliskuun yksimielisen valtuuston päätöksen täytäntöön panematta jättäminen on pelkkää teatteria. Kaupunginhallituksen jäsenet olivat maaliskuun valtuustossa yksimielisen päätöksen takana.

Hyvä lukijani, mikäli jaksoit lukea loppuun saakka, uskon että moni seikka saa Sinut ajattelemaan ja se on tarkoituskin.

Toivon kaikille oikein rauhallista juhannuksen aikaa!

t. Raija