Syyskuun mietteitä

Aamupäivän 19.9.2015 ajatuksia

 

Syyskuun puoliväli on takana. Menemme kohti loppuvuotta. Tuli mieleen sanonta: kulkee silmät ummessa. Olen kiitollinen siitä, että maanantaina molempiin silmiin tehty kaihileikkaus on pikkuhiljaa tuomassa minulle näön, jonka jälkeen en tarvitse silmälaseja. Toivottavasti näkisin myös Pyhäjärven ja maailman tilanteen kirkkaampana kuin koskaan, kaikesta huolimatta.

 

Pakolaisasiaa

Pakolaisasia, tai paremminkin turvapaikkahakija-asia on mielipiteitä jakava, eikä ihme. Avun tarvitsijoita virtaa solkenaan Eurooppaan ja nyt meille Suomeen, sekä mitä ilmeisemmin myös kotikuntaamme. Asiaan on pystyttävä suhtautumaan ilman kiihkoa tai rasismia.

Tärkeää asiassa on, että maahamme tulevat saadaan kirjoihin ja kansiin, jotta henkilöllisyys saadaan rekistereihin. Todella avuntarvitsijat tarvitsevat apua. Mutta rajansa kaikella. Yhteiskuntamme kipuilee rajusti oman väestömme kohdalla. Miten ratkaistaan lisääntyvä työttömyys, miten meidän vanhustenhuolto järjestetään. Mikä on tulevaisuudessa tavallisen perheen arki?

Pakolaisten kohdalla on tärkeää saada heidät sopeutumaan maamme kulttuuriin mahdollisimman pian. Se on haasteena vaativa. Toivon, että maahamme ja mahdollisesti meille tulevat kotiutuvat luontevasti ja, että hyväksyvät maamme lait ja tavat ilman häiriöitä.

 

Kaupunginhallituksen 14.9.2015 pykälä 325

Kyseisessä kohdassa on päätetty antaa selitys KHO:lle lakiasiain palveluiden hankinnasta kaupunkiimme. Hallitushan teki kesäkuulla 2013 päätöksen hankkia lakipalveluita Peltonen LMR:ltä hintaan 270,- € + alv. 24 %)/h. Päätöksessä todetaan, että kaupunkimme hankintasäännön mukaisuus on varmistettu, eli alle 15.000,- euron hankinta on voitu suorittaa ilman kilpailutusta.

No, jos summa olisikin jäänyt tuohon, asia ok. Mutta jo silloin kun itse, yhdessä A.Liuskan ja T.Tuikan kanssa teimme lokakuussa 2013 oikaisuvaatimuksen, ja sittemmin kunnallisvalituksen oli Peltonen LMR:lle  maksettu vuoden 2013 aikana huikeat 44.703,63 euroa.

Nyt maanantaina 14.9.2015 hallituksen antamassa selityksessä lakiostot on katsottu oikein suoritetuksi. Hallituksen antamaan selitykseen on jätetty eriävä mielipide. Siinä todetaan, että,

uskokaa tai älkää Peltonen LMR:lle on ajalla 17.6.2013-15.9.2015 MAKSETTU

YHTEENSÄ 105.653,60 euroa!!!!!

En häpeä yhtään sitä, että olemme valittaneet asiasta. Alun alkaen lakiostot olisi pitänyt kilpailuttaa, koska varmasti tiedettiin, että niitä tarvitaan tässä sopassa. Sopassa jonka hämmentäjät, niin missä ne onkaan? Stoppi olisi pitänyt laittaa viimeistään silloin kun 15.000,- raja ylittyi ja hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa.

Kuntalaiset hyväksyttekö tämän? Minä en. Tuolla rahalla olisi voinut palkata esim. 3 lähihoitajaa vaativaan ja arvokkaaseen kotihoitoon.

 

Sitten lopuksi.

Jäljempänä hallinto-oikeuden päätös, koskien kaupunginjohtaja-asiaa.

Keskeiset kohdat ovat:

V. Tikkanen on hallituksen päätöksellä elokuussa 2013 valittu hoitamaan kaupunginjohtajan tehtäviä 1.9.2013 vuoden 2013 loppuun. Rinnevaaran virkavapaus päättyi elokuussa 2013. Hänen virkaan tulo estettiin Tikkasen valinnalla.

Aikaisemmin jo Ylivieskan-Raahen käräjäoikeus on todennut, että hallitus on tuolloin syyllistynyt syrjintään. Nythän KHO:lta on  myös tullut päätös 15.6.2015; Rinnevaaralla on ollut oikeus palata virkaansa elokuussa 2013.

NYT myös tämä hallinto-oikeuden päätös on samanlainen. Keskeisiä asioita siinä ovat: Tikanmäki ja Piippo ovat olleet esteellisiä, koska päätöksen mukaan heidän puolueettomuutensa on vaarantunut käsiteltäessä Rinnevaaraa koskevaa asiaa. Asian käsittelyssä on päätöksen mukaan tapahtunut virhe, koska asian on valmistellut ja esitellyt Tikanmäki.

Hallinto-oikeus on päätöksessään velvoittanut maksamaan meille valittajille 200,- euroa valituskuluista. Silläkään määrällä en halua lisätä kaupungin laskua tästä jonnin joutavasta puuhailusta, mitä tuolloinen hallitus päätöksillään on aiheuttanut.

 

Lopuksi toivon, että tämä henkilöön/henkilöihin kohdistuva ajojahti loppuisi! Tässä ei ole hitustakaan järkeä. On syytä kaikkien valtuutettujen hyväksyä tulleet päätökset. Kaupunginjohtajan kanssa allekirjoitetussa sopimuksessa edellytetään, että hallitus tukee kaupunginjohtajan työtä. Näin sen on oltava, oli johtajana kuka tahansa, muuten ajaudumme yhä enemmän hankaluuksiin, eikä Pyhäjärveä koskevien tärkeiden ja vaativien asioiden hoitaminen paikkakuntamme eduksi ole mahdollista!

 

Lähetin hallinto-oikeuden päätöksen alueemme lehdistölle. Ihmettelen suuresti tämän päivän 19.9.2015 sanomalehti Kalevan uutisointia otsakkeella ”Oikeus ei kumonnut Pyhäjärven johtajapäätöksiä”.

Onko toimittaja tältä osin ollut silmät ummessa, kun on tulkinnut Hallinto-oikeuden päätöksen otsakkeessa mainitulla tavalla.

 Onnetonta ja vääristelevää uutisointia.

Mutta, arvoisat lukijani, Teillä varmasti on parempi taito tulkita jäljempänä oleva päätös ja sen merkitys.

 

Kaikella ystävyydellä

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

 

 

 

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös 1 (7)

Antopäivä

11.9.2015

Päätösnumero

15/0571/2

Diaarinumerot

00242/14/OU/2209

00263/14/OU/2209

Asia Kunnallisasiaa koskevat valitukset

Valittajat 1. Raija Leppäharju, Pyhäjärvi

Hynyntie 31

86800 PYHÄSALMI

Aarne Liuska, Pyhäjärvi

Tyyne Tuikka, Pyhäjärvi

2. Raimo Parkkinen, Pyhäjärvi

Pitäjänmäentie 381

86850 HIIDENNIEMI

Päätökset, joista valitetaan

Viranomainen ja päätöksen päivämäärä

Pyhäjärven kaupunginhallitus

3.2.2014 §:t 32 ja 33

Kaupunginhallitus on 26.8.2013 (§ 468) muun ohella määrännyt Veikko Tikkasen

hoitamaan kaupunginjohtajan sijaisuutta 1.9.2013 lukien, koska valitusten,

jotka koskevat kaupunginvaltuuston päätöstä eron myöntämiseksi kaupunginjohtaja

Tita Rinnevaaralle ja kaupunginhallituksen päätöstä virkavapauden

myöntämiseksi Rinnevaaralle, käsittely Oulun hallinto-oikeudessa on kesken.

Sijaisuus kestää siihen saakka kunnes lainvoimainen päätös edellä mainituissa

asioissa saadaan taikka asia muutoin sovitaan, kuitenkin enintään 31.12.2013

asti.

Kaupunginhallitus on lisäksi purkanut kaupunginhallituksen antaman työnjohdollisen

määräyksen 22.7.2013 § 430, jolla Jukka Lehtosaari määrättiin hoitamaan

kaupunginjohtajan tehtäviä.

Edelleen kaupunginhallituksen 26.8.2013 tekemällä päätöksellä on hyväksytty

liitteen nro 3 mukainen Veikko Tikkasen johtajasopimus.

Osoite Puhelinvaihde Telekopio Sähköposti

Isokatu 4, PL 189

90101 OULU

029 56 42800 029 56 42841 pohjois-suomi.hao@oikeus.fi

2 (7)

Kaupunginhallitus on valituksenalaisilla päätöksillään hylännyt Leppäharjun,

Liuskan ja Tuikan sekä Parkkisen kaupunginhallituksen päätöksestä 26.8.2013

tekemät oikaisuvaatimukset.

Vaatimukset hallinto-oikeudessa

Leppäharjun, Liuskan ja Tuikan valitus

Kaupunginhallituksen päätös 3.2.2014 § 32 on kumottava, koska se on lainvastainen,

syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja päätöksen tehnyt viranomainen

on ylittänyt toimivaltansa.

Valituksessa on uudistettu valittajien tekemässä oikaisuvaatimuksessa ja sen

liitteissä esitetyt perustelut. Oikaisuvaatimuksen mukaan Oulun hallinto-oikeus

on 17.4.2013 antamallaan välipäätöksellä kieltänyt kaupunginvaltuuston

25.2.2013 tekemän päätöksen täytäntöönpanon, jolla päätöksellä kaupunginvaltuusto

on myöntänyt kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaralle eron kaupunginjohtajan

virasta. Kaupunginhallitus on toiminut lainvastaisesti ja syyllistynyt

työsyrjintään estäessään Rinnevaaran paluun virkaansa tämän virkavapaan

päätyttyä 5.8.2013.

Valituksen mukaan kaupunginhallituksen jäsenet ovat tehneet päätöksen täysin

puutteellisin tiedoin. Muun muassa hallinto-oikeuden 5.12.2013 antamat päätökset,

jotka koskevat kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaralle myönnettyä virkavapautta

ja eroa kaupunginjohtajan virasta, eivät olleet esillä kaupunginhallituksessa

sen käsitellessä valittajien oikaisuvaatimusta ensimmäisen kerran kokouksessaan

31.12.2013. Kaupunginhallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen tietoisena

edellä mainituista hallinto-oikeuden päätöksistä kokouksessaan 3.2.2014.

Jukka Tikanmäki ja Taimi Piippo ovat olleet esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn,

koska he valittivat kaupunginhallituksen 9.7.2012 tekemästä päätöksestä,

joka koski virkavapaan myöntämistä Rinnevaaralle.

Kaupunginhallitus on viivytellyt oikaisuvaatimuksen käsittelyssä eikä se ole

perustellut päätöstään hallintolain edellyttämällä tavalla.

Parkkisen valitus

Kaupunginhallituksen päätös on kumottava.

Kaupunginhallitus on velvoitettava korvaamaan Parkkisen oikeudenkäyntikulut

laillisine korkoineen 690 eurolla.

Kaupunginhallituksen päätös on lainvastainen, koska Oulun hallinto-oikeus on

17.4.2013 antamallaan välipäätöksellä kieltänyt kaupunginvaltuuston

25.2.2013 tekemän päätöksen täytäntöönpanon, jolla päätöksellä kaupunginvaltuusto

on myöntänyt kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaralle eron kaupunginjohtajan

virasta.

Jukka Tikanmäki ja Taimi Piippo ovat olleet esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn,

koska he valittivat kaupunginhallituksen 9.7.2012 tekemästä päätöksestä,

joka koski virkavapaan myöntämistä Rinnevaaralle. Tikanmäki kumppaneineen

on myös muun muassa tehnyt poliisille ilmoituksen Rinnevaaran mahdollisesta

virkarikoksesta.

3 (7)

Kaupunginjohtajan ollessa esteellinen hallintojohtajan olisi tullut toimia hänen

sijaisenaan kaupunginhallituksen kokouksessa 31.12.2013 kaupunginhallituksen

käsitellessä valittajan oikaisuvaatimusta ensimmäistä kertaa. Esittelyn suoritti

kuitenkin Tikanmäki, joka esitti kokoukselle lausunnon pyytämistä asianajajalta

ja näin pitkitti oikaisuvaatimusasian käsittelyä. Asiassa ei menetelty

hallintosäännön 14 §:n mukaan. Kokous ei tehnyt erikseen päätöstä esittelystä,

vaan Tikanmäki toimi täysin omavaltaisesti ryhtyessään asian esittelijäksi.

Kaupunginhallitus on syyllistynyt Rinnevaaraa kohtaan työsyrjintään ja estänyt

häneltä paluun virkavapaalta jatkamaan kaupunginjohtajan työtä.

Lausunnot ja selitykset

Kaupunginhallitus on antanut valitusten johdosta lausunnot, joissa se on vaatinut

valittajien velvoittamista korvaamaan kaupunginhallituksen oikeudenkäyntikulut.

Veikko Tikkanen ei hänelle varatusta tilaisuudesta huolimatta ole antanut selityksiä.

Leppäharju, Tuikka ja Liuska ovat antaneet vastaselityksen, jossa he ovat

vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 1 500 eurolla.

Parkkinen on antanut vastaselityksen.

Kaupunginhallitus on 2.7.2014 toimittanut lisäselvitystä ja oikeudenkäyntikuluja

koskevat laskut, jotka on annettu tiedoksi valittajille. Kaupunginhallitus

on vaatinut, että Leppäharju, Tuikka ja Liuska velvoitetaan yhteisvastuullisesti

korvaamaan kaupunginhallituksen oikeudenkäyntikulut 892,80 eurolla. Kaupunginhallitus

on kiistänyt Leppäharjun, Tuikan ja Liuskan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen

perusteeltaan ja määrältään ja vaatinut sen hylkäämistä. Kaupunginhallitus

on vaatinut, että Parkkinen velvoitetaan korvaamaan kaupunginhallituksen

oikeudenkäyntikulut 818,40 eurolla.

Parkkinen on 11.6.2014 toimittanut selityksen.

Hallinto-oikeuden päätöslauselma

Asiassa noudatettu menettely

Asian esittely kaupunginhallituksen kokouksessa 31 12.2013

Pyhäjärven kaupunginvaltuuston 25.1.2010 hyväksymän Pyhäjärven kaupungin

hallintosäännön 14 §:n esittelyä koskevien määräysten mukaan asiat päätetään

toimielinten kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijänä kaupunginhallituksessa

toimii kaupunginjohtaja ja hänen sijaisenaan hallintojohtaja. Toimielin

voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen

pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä.

Kaupunginhallitus on käsitellyt Parkkisen kaupunginhallituksen päätöksestä

26.8.2013 § 468 tekemää oikaisuvaatimusta kokouksissaan 31.12.2013 § 717

ja 3.2.2014 § 33. Kokouksessa 31.12.2013 asiaa on käsitelty puheenjohtajan

selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä vt. kaupunginjohtajan ollessa

esteellinen. Päätöspöytäkirjan mukaan kaupunginhallitus on erikseen päättä4

(7)

nyt, että hallintojohtaja, joka hallintosäännön 14 §:n mukaan toimii esittelijänä

kaupunginjohtajan sijaisena, ei ole esteellinen asian käsittelyyn. Päätöspöytäkirjasta

ei ilmene, mikä on ollut se hallintosäännön 14 §:ssä tarkoitettu erityinen

syy, jonka vuoksi asia on käsitelty puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman

viranhaltijan esittelyä. Päätöspöytäkirjasta ei myöskään ilmene, että kaupunginhallitus

olisi tehnyt nimenomaista päätöstä asian käsittelemisestä edellä

mainitulla tavalla. Asiassa noudatettu menettely on ollut tältä osin virheellistä.

Esteellisyyttä koskevat väitteet

Kuntalain (365/1995) 52 §:n (1034/2003) 2 momentin mukaan muun luottamushenkilön,

kuin valtuutetun, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja

työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27-30 §:ssä säädetään.

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn

eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Pykälän 2 momentin

mukaan mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen

toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä

tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan virkamies on esteellinen,

jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Jukka Tikanmäki ja Taimi Piippo sekä neljä heidän asiakumppaniaan ovat valittaneet

Oulun hallinto-oikeuteen Pyhäjärven kaupunginhallituksen päätöksestä

9.7.2012 § 285. Kaupunginhallitus oli mainitulla päätöksellä hylännyt oikaisuvaatimuksen

kaupunginhallituksen päätöksestä 6.6.2012 § 232, jolla kaupunginhallitus

oli myöntänyt Rinnevaaralle palkatonta virkavapaata enintään

yhdeksi vuodeksi 5.8.2012 alkaen. Asia oli tullut kaupunginhallituksessa vireille

Rinnevaaran 4.6.2012 päivätyn irtisanoutumisilmoituksen johdosta, mikä

irtisanoutuminen oli Rinnevaaran ja kaupunginhallituksen 6.6.2012 käydyissä

neuvotteluissa kuitenkin sovittu muutettavan virkavapaaksi. Oulun hallinto-oikeus

on hylännyt Tikanmäen, Piipon ja heidän asiakumppaniensa valituksen

5.12.2013 antamallaan päätöksellä ja korkein hallinto-oikeus samojen valittajien

valituksen Oulun hallinto-oikeuden päätöksestä 15.6.2015 antamallaan

päätöksellä.

Myös kaupunginvaltuuston päätöksen 25.2.2013 § 51 perusteena on ollut edellä

mainittu 4.6.2012 päivätty irtisanoutumisilmoitus. Kaupunginhallitus on

vaihtunut kesällä 2012 tehtyjen virkavapaata koskevien päätösten jälkeen, ja

uuden kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi valittu Jukka Tikanmäki on valmistellut

Rinnevaaran irtisanoutumista koskevan asian sekä esittänyt kaupunginhallituksen

kokouksessa 18.2.2013, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle

eron myöntämistä Rinnevaaralle 4.6.2012 päivätyn irtisanomisilmoituksen

perusteella. Oulun hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginvaltuuston

päätöksen 5.12.2013 antamallaan päätöksellä. Korkein hallinto-oikeus

on 15.6.2015 antamallaan päätöksellä hylännyt Pyhäjärven kaupunginhallituksen

Oulun hallinto-oikeuden päätöksestä tekemän valituksen.

5 (7)

Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toiminut Jukka Tikanmäki on valmistellut

kaupunginhallitukselle myös nyt kyseessä olevan asian, joka koskee

Veikko Tikkasen määräämistä hoitamaan kaupunginjohtajan sijaisuutta

1.9.2013 lukien. Taimi Piippo on kaupunginhallituksen jäsenenä osallistunut

päätöksentekoon kaupunginhallituksessa.

Vaikka Tita Rinnevaara ei olekaan asiassa asianosainen, koskee mainittu kaupunginhallituksen

päätös tosiasiallisesti myös häntä, sillä päätöksellä Tikkanen

on määrätty hoitamaan kaupunginjohtaja Rinnevaaran virkatehtäviä.

Kun otetaan huomioon Tikanmäen ja Piipon edellä todettu aikaisempi toiminta

Rinnevaaran kaupunginjohtajan virkasuhteeseen liittyvissä asioissa, voidaan

katsoa, että luottamus heidän puolueettomuuteensa on vaarantunut hallintolain

28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetusta syystä.

Päätöksen perusteleminen

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa

on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä

mainittava sovelletut säännökset.

Hallintolain 49 g §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava

perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin.

Kaupunginhallituksen Leppäharjun, Liuskan ja Tuikan oikaisuvaatimuksen

johdosta antamassa päätöksessä on todettu, että päätöksestä ilmenevät kaikki

ne seikat, joihin päätös perustuu ja että oikaisuvaatimuksessa ei ole tuotu esille

sellaisia seikkoja, joiden perusteella päätös olisi kumottava tai hylättävä . Päätöksessä

ei ole annettu perusteltua ratkaisua oikaisuvaatimuksessa esitettyihin

vaatimuksiin eikä sitä siten ole perusteltu hallintolain 49 g §:ssä edellytetyllä

tavalla.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Asian esittely kaupunginhallituksen kokouksessa on tapahtunut edellä selostetulla

tavalla virheellisesti. Leppäharjun, Liuskan ja Tuikan oikaisuvaatimuksen

johdosta annettua päätöstä ei ole perusteltu hallintolain 49 g §:ssä edellytetyllä

tavalla. Tikanmäki ja Piippo ovat olleet esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn.

Kaupunginhallituksen päätökset ovat syntyneet edellä mainituilla perusteilla

virheellisessä järjestyksessä. Edellä mainitut perusteet ovat riittävät kaupunginhallituksen

päätösten kumoamiselle, eikä hallinto-oikeuden ole sen

vuoksi tarpeen lausua muista valitusperusteista. Kun otetaan kuitenkin huomioon,

että määräaika, joksi Tikkanen on määrätty kaupunginjohtajan viransijaisuutta

hoitamaan, on päättynyt 31.12.2013, enemmän lausunnon antaminen

asiassa raukeaa.

6 (7)

Oikeudenkäyntikuluja koskeva päätös

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen

korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos

erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä

joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 2 momentin

mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava

erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hallinto-oikeuden päätöslauselmassa esitetyt seikat huomioon ottaen valittajia

ei ole velvoitettava korvaamaan Pyhäjärven kaupungille asiassa aiheutuneita

oikeudenkäyntikuluja. Tämän vuoksi hallinto-oikeus hylkää kaupunginhallituksen

oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

Oikeudenkäynti on aiheutunut viranomaisen virheestä. Tämän vuoksi olisi

kohtuutonta, jos valittajat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Näin ollen hallinto-oikeus valittajien oikeudenkäyntikuluvaatimukset

enemmälti hyläten velvoittaa Pyhäjärven kaupungin korvaamaan Leppäharjulle,

Tuikalle ja Liuskalle heidän oikeudenkäyntikulunsa yhteensä 200 eurolla ja

Parkkiselle hänen oikeudenkäyntikulunsa samoin 200 eurolla. Mainittuja määriä

on pidettävä kohtuullisina. Parkkiselle maksettavalle korvaukselle on maksettava

viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa säädetyn korkokannan

mukaisesti siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut hallinto-oikeuden päätöksen

antamisesta.

Sovelletut oikeusohjeet

Hallinto-oikeuslaki 3 §

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 mom

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007)

Perusteluissa mainitut

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen.

Valitusosoitus on liitteenä (HaO 00.33 K).

Esittelevä jäsen Riitta Arjas

7 (7)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pirjo Pyhäjärvi,

Anna-Kaisa Marski ja Riitta Arjas.

Jakelu

Päätös Raija Leppäharju saantitodistuksin

Hallintolain 56 §:n 2 momentin ja 68 §:n 1 momentin mukaan on valituskirjelmän

ensimmäisen allekirjoittajan Raija Leppäharjun tämän päätöksen tiedoksi

saatuaan ilmoitettava siitä valituskirjelmän muille allekirjoittajille Aarne Liuskalle

ja Tyyne Tuikalle. Jos hän tämän laiminlyö, hän on velvollinen korvaamaan

ilmoittamatta jättämisestä tai sen viivästymisestä aiheutuneen vahingon,

sikäli kuin se laiminlyönnin laatuun ja muihin olosuhteisiin nähden harkitaan

kohtuulliseksi.

Raimo Parkkinen saantitodistuksin

Jäljennös Pyhäjärven kaupunginhallitus

Veikko Tikkanen saantitodistuksin

Päätöksestä on viipymättä julkaistava ilmoitus kuntalain (365/1995) 97 §:n

1 momentissa (435/1999) säädetyllä tavalla.

Maksutta

Liite hallinto-oikeuden päätökseen

Valitusosoitus

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen

kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää

lukuun ottamatta.

Jos päätöksestä valitetaan kunnan jäsenelle taikka kuntayhtymän jäsenkunnalle tai sen jäsenelle kuuluvan

valitusoikeuden nojalla, valitusaika lasketaan siitä päivästä, jolloin ilmoitus päätöksestä on julkaistu

kunnan, kuntayhtymän tai asianomaisten kuntien ilmoitustaululla.

Jos päätös on annettu asianomaiselle erikseen tiedoksi, valitusaika luetaan kuitenkin tiedoksisaannista.

Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Sijaistiedoksiannossa tiedoksisaannin

katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksiantotodistuksen

osoittamasta päivästä. Jos tiedoksianto viranomaiselle on toimitettu tavallisena tiedoksiantona postitse

kirjeellä, asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä.

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

• valittajan nimi ja kotikunta

• postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle

voidaan toimittaa

• päätös, johon haetaan muutosta

• miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi

• perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä

toimitettavan valituskirjelmän osalta allekirjoitusvaatimuksen täyttää myös sähköisistä

allekirjoituksista annetun lain 18 §:ssä tarkoitettu sähköinen allekirjoitus. Jos valittajan puhevaltaa

käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu

henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

• hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

• todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen

ajankohdasta

• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin

toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän

tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän

ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän

omalla vastuulla.

Korkeimman hallinto-oikeuden osoite

Postiosoite: Käyntiosoite: Faksi: 029 56 40382

PL 180 Fabianinkatu 15 Sähköposti: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi

00131 HELSINKI 00130 HELSINKI

HaO 00.33 K

TERRORISOINNISTA

Meillä itse kullakin on oma tapamme tuoda mielipiteitä esille. Siihen meillä vapaassa maassa on onneksi ”jokamiehen” oikeus. Lienee kuitenkin korrektia odottaa, että mielipiteen ilmaisun paikka ja tapa on asiallista, oikeaa, sekä asemaan katsoen perusteltua.

Paikallislehdessä 12.8.2015 valtuuston puheenjohtaja Kimmo Sarkkinen, otsakkeella ”Voi helv…” toi esille joitain näkemyksiä valtuustonpuheenjohtajana. Otsake oli räväkkä, ei tarvinnut arvailla mitä kirjoittamattomat kirjaimet ovat. Kaunansävyinen teksti täydensi otsikkoa. Sarkkisen vaalilupauksia olivat mm. ”Haluan säilyttää Pyhäjärven itsenäisenä kaupunkina…tärkeä mittari omavaraisuudesta on myös koululaitos. Siksi lukio ja ammattikoulu kuuluvat meille…olemassa olevat yritykset tarvitsevat jatkuvaa päättäjien yhteydenpitoa, jotta ne kokevat olevansa meille tärkeitä.” Näihin lupauksiin nähden olisi ollut lupa odottaa positiivisempaa kirjoittelua.

Hallinnon terrorisoinnista puheenjohtaja syyttää pientä joukkoa. Demokraattisesti tehty laillinen päätös on varmasti kaikkien hyväksyttävissä. Mutta, onko aina näin? Olisko, ns. puskista tulleiden asioiden kohdalla joskus parempi jättää asia pöydälle seuraavan valtuuston päätettäväksi. Makasiinintorialueen käytöstä olisi ollut hyvä järjestää kuntalaisille ja yrittäjille tarkoitettu ilta, jossa alueen käyttöä olisi kartoitettu. Tätä mieltä olin yhdessä seitsemän muun valtuutetun kanssa.  Mikäli senkin jälkeen nyt esitetty vaihtoehto olisi paras, mikä ettei. Torialue on eräänlainen käyntikortti keskustaajamasta. Toivon, että alue saa mitä parhaimman näyteikkunan.

Tulevaisuuden suhteen valtuustonpuheenjohtaja kannattaa kuntaliitosta Haapajärven kanssa. Näyttää siltä, että joillekin se onkin tavoitteena. Jos ei taannoin äänestyksellä, niin hitaasti hivuttamalla. Onkohan kirje Haapajärvelle jo valmiina?  Syyttely ”pientä joukkoa” kohtaan on loukkaavaa ja vääristeltyä vakavan asian suhteen. Mikähän on sitten se muu joukko? Itse en ole kuntaliitoksen kannattaja. Kannatan itsenäistä Pyhäjärveä, joka järjestää sote-palvelut yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Olalleni on taputeltu asian puolesta puhujana. Niitä taputtelijoita en kaipaa, jotka kannustaisivat joidenkin valtuutettujen erottamiseen, ja olisin siitä jopa tyytyväinen siinä määrin, että lehteen kirjoittaisin. Tässä asiassa näkemykseni Sarkkisen  kanssa erkanee totaalisesti.

Valtuustonpuheenjohtajan rooli on edustaa arvokkaasti kuntaansa. Onko meillä näin, jokainen voi arvioida sen ihan itse. Joukkueurheilussa joukkueen valmentaja tsemppaa ja kannustaa viimeiseen asti joukkuettaan. Valtuusto on parhaimmillaan joukkue, joka tavoittelee yhteisiä, asetettuja päämääriä.

Valtuuston kokousten seuraaminen Namosta on erittäin tärkeää jo senkin vuoksi, että kuntalaiset pääsisivät seuraamaan edustajiensa mielipiteitä livenä. Lisäksi vältytään mitä moninaisimmilta ja väritetyiltä kirjoituksilta, puhumattakaan ”juoruista”.

Pyhäjärvi 13.8.2015

Raija Leppäharju

VALTUUTETUN KÄSIKIRJASTA

Luettua Valtuutetun käsikirjasta

 

Nyt meneillään olevan valtuustokauden alussa saimme kirjan. Kirjan nimi on Valtuutetun käsikirja 2013-2016. Ajan kulukseni ja muistutuksekseni lukaisin sieltä kohtia uudelleen. Kirjoitan nyt niistä muutamia, samalla myös kommentoimalla omilla näkemyksilläni.

1.      Kirjassa otsakkeella ”Hyvä kunnanvaltuutettu ei saisi olla hiljaisesti mukautuva myötäilijä”, todetaan seuraavaa:

”Valtuutetun tulisi olla itsenäisesti ajatteleva, kunta-asioihin perehtynyt ja koko kunnan etua ajava henkilö. Hänen tulee pitää yhteyttä äänestäjiinsä sekä ajaa määrätietoisesti näiden etuja. Kärkeen kohoava ominaisuus ”itsenäisesti ajatteleva” näkee valtuutetun tietyssä määrin riippumattomana toimijana. Kyseenalaistava idealinko ja epäilijä on kaivatumpi kuin muiden menoon hiljaisesti mukautuva myötäilijä. Kuvaus ”ajaa kunnan kokonaisetua ääniä kalastelematta” viittaa henkilöön, joka on uskollinen asioille, joiden näkee edistävän kunnan kokonaisetua. Tällainen päättäjä koetaan pohjimmiltaan uskottavammaksi kuin mielipidettä usein vaihtava ja kansalaismielipiteen perässä juokseva tuuliviiri. Kuntalaisten mielestä valtuutetun olisi hyvä olla aloitteellinen ja esiintymiskykyinen. Hyvällä valtuutetulla tulisi olla laajat suhdeverkostot. Se, että valtuutetulla on oikea puoluetausta, ei ole välttämätön ehto ainakaan valinnan näkökulmasta.”

Edellä oleva teksti on siis suora lainaus Valtuutetun käsikirjasta.

Olenko/olemmeko me Pyhäjärviset valtuutetut edellä kuvatun kaltaisia? Muiden puolesta en voi ottaa kantaa, itsestäni voin.

Minua on arvosteltu siitä, että käytän valtuustossa runsaasti puheenvuoroja. Kuitenkin kun nyt kirjakin opastaa, että pitäisi olla itsenäisesti ajatteleva, riippumaton, kyseenalaistava ja jopa epäilijä, joten häpeä yhtään niitä näkemyksiäni, joita olen valtuustossa tuonut esille. Kuntalaiset voivat arvioida, olenko tuuliviirinä mielipiteitäni vaihtava, aloitteellinen vaiko aloitteeton jne.  Varmaan tuttua on, että olen ”haastanut” kaikkia tuomaan mielipiteitään esille. Mitä etua tästä olisi? Moniakin. Paitsi edellä mainitut, myös se, että yhteisen keskustelun jälkeen voisi löytyä vielä parempi, yhteinen päätös. Vähentäisi varmaan esim. valituksia.

2.      Kirjassa otsakkeella: Luottamuksen rakentaminen todetaan seuraavaa:

”Hyvät henkilösuhteet ja keskinäinen luottamus ovat hyvän ja sujuvan yhteistyön perusedellytyksiä sekä luottamushenkilöiden että virkamiesten kesken. Ne eivät synnyt itsestään. Tutustuminen, aito kuuntelu ja avoin keskustelu ovat keskinäisen luottamuksen rakennuspalikoita. On helpompaan keskustella ja ottaa yhteyttä eri henkilöihin, kun on ensin tultu tutuiksi ja opittu keskustelun, alkuvaiheen seminaarien ja vapaamuotoisten tapaamisten avulla tuntemaan yhteistyökumppaneita. Erilaisten näkemysten kunnioitus ja ymmärtäminen syntyvät henkilösuhteiden ja keskustelun kautta. On tärkeää saada syntymään yhteinen kulttuuri myös luottamushenkilötasolle. Yhteisen kulttuurin ja pelisääntöjen avulla toiminnasta tulee ennakoitavaa.”

Edellä oleva teksti on myös lainaus Valtuutetun käsikirjasta

Miten meillä? Onko meillä edellä kuvattuja rakennuspalikoita? Valitettavasti joutuu toteamaa, että, jos palikoita on, ne on eri perustuksella. Onko kivijalka samasta aineesta, en osaa sanoa, mutta rakentaminen tapahtuu erilaisilla materiaaleilla. Mitä pitäisi tehdä. Olen aikaisemmissa blogeissa esittänyt, että valtuutettujen olisi hyvä kokoontua yhteen, vapaamuotoiseen ja ennen kaikkea avoimeen keskusteluun. Lehtien palstoilla, ala-arvoisilla kirjoituksilla, rakennuksen harjaan nostoa ei voine pitää. Olen varma, että yhteisten tilaisuuksien jälkeen erilaisten näkemysten kunnioitus ja ymmärtäminen saa orastavan alun. Meillä on tällä hetkellä todellinen kriisi, kotikutoinen poliittinen kriisi. Tämä meidän on tunnustettava. Pyhäjärvi, oma kotikuntamme on kaaottisessa tilassa. Kunnan kehittäminen on pysähtynyt totaalisesti! Kun tilanne on näin mietin, olenko/olemmeko oikealla tiellä?

Lopuksi:

Rakennuspalikoiden löytämisen lisäksi, kuntalaisten osallistumisen lisääminen päätösten valmistelussa on tärkeää. Osallisuuden kokeminen eli se, että ihmisillä on tunne vaikutusmahdollisuudesta, hyväksynnästä ja arvostuksesta omassa kunnassa, on entistä tärkeämpi menestystekijä. Kunta ei ole vain kakun jakaja, vaan leipuri.

Pyhäjärvi 24.7.2015

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

 

 

 

KUNTALAISET, OIKEUTETTUA AKTIIVISUUTTA

UUSI KUNTALAKI

En epäile sitä, etteikö kuntalakia kuntalaiset lue,  kuitenkin halusin nostaa muutaman kohdan laista blogiini, itseänikin muistuttamaan tärkeistä oikeuksista.

Monet asiat voisivat edetä paremmin ilman kärhämiä, jos enemmän kiinnitettäisiin huomiota alla oleviin lain kohtiin. Toivon, että hallinnossa otetaan nämä vakavasti.

Nostan esille mielestäni tärkeitä kohtia.

1.      Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sisältää kuusi kohtaa, jotka ovat todella tärkeitä. Kuntalaisten on päästävä osallistumaan ja vaikuttamaan kunnassa tehtäviin päätöksiin. Siten saataisiin laajempaa näkemystä päättäjille, mikä varmasti edistäisi ”parempien”, riidattomien päätösten tekemistä.

2.      Toisena nostan esille viestinnän. Meillä on tämän suhteen erittäin paljon parannettavaa. Kuntalaiset pääsevät tietämään, mitä asioita on valmistelussa. Kuntalaisia kiinnostaa se, miten pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan, ja sen suhteen tuleekin järjestää mitä erilaisimmilla tavoilla avointa tiedotusta. Ennakkokeskustelu ja vuoropuhelu kuntalaisten ja päättäjien kesken vähentää aiheetonta kritiikkiä ja päätöksien jälkipuintia, valituksia ja minimoi sitä kautta täytäntöönpanon viiveitä.

Kaikki muutkin 5 luvun kohdat ovat tärkeitä.

Seuraava kursivoitu teksti on suoraan kuntalaista:

5 luku

Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus

20 §

Äänioikeus kuntavaaleissa

Äänioikeus kunnassa toimitettavissa kuntavaaleissa on Suomen taikka muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä. Äänioikeus kuntavaaleissa on myös muulla edellä säädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä mainittuna ajankohtana on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan.
Äänioikeus kuntavaaleissa on lisäksi Euroopan unionin tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevalla ja tällaisen henkilön perheenjäsenellä, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta, ja jolla on asuinpaikka kyseisessä kunnassa väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä, jos:

1) hänen tietonsa on hänen pyynnöstään talletettu väestötietojärjestelmään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa säädetyllä tavalla;

2) hän on kirjallisesti ilmoittanut maistraatille viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16:ta haluavansa käyttää äänioikeuttaan kuntavaaleissa tai ei ole kirjallisesti peruuttanut aikaisempaa ilmoitustaan.

21 §

Äänestysoikeus kunnallisessa kansanäänestyksessä

Äänestysoikeuteen kunnassa toimitettavassa kansanäänestyksessä sovelletaan, mitä 20 §:ssä säädetään äänioikeudesta kuntavaaleissa.

Äänestysoikeus kunnan osa-aluetta koskevassa kansanäänestyksessä on vain henkilöllä, jonka asuinpaikka on kyseisellä kunnan osa-alueella.

22 §

Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:
1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja;
2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;
4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun;
5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;
6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

23 §

Aloiteoikeus

Kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.

Jos 1 momentissa tarkoitetun aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, asia on otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta.

Lisäksi palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa.
Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.

24 §

Kunnallinen kansanäänestys

Valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan kansanäänestys. Valtuuston päätökseen, jolla on päätetty toimittaa kansanäänestys, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Kansanäänestys on neuvoa-antava.
Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana. Kunnan osa-alueena on tällöin yksi tai useampi vaalilaissa tarkoitettu äänestysalue.
Kaikilla äänestysoikeutetuilla on yhtäläinen äänestysoikeus. Äänestys on salainen. Kansanäänestyksen toimittamisesta säädetään lisäksi neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (656/1990).

25 §

Kansanäänestysaloite

Kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään neljä prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys.

26 §

Nuorisovaltuusto

Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen.

Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa.
Lasten ja nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta säädetään nuorisolain (72/2006) 8 §:ssä.

27 §

Vanhusneuvosto

Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen.

Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

28 §

Vammaisneuvosto

Vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto. Vammaisneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen. Vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Kunnanhallituksen on huolehdittava vammaisneuvoston toimintaedellytyksistä.

Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

29 §

Viestintä

Kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa.

Kunnan on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa. Kunnan on verkkoviestinnässään huolehdittava, että salassa pidettäviä tietoja ei viedä yleiseen tietoverkkoon ja että yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä toteutuu.
Viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet.

On ymmärrettävää ja tavallista, että pysytään vanhoissa kaavoissa. Kuitenkin avoimuus, ja muidenkin kuin valtuutettujen mielipide on erittäin tärkeää. Yhteenvetona korostan siis osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä Pyhäjärven päätöksenteossa.

Tiedotustoimintaa on tehostettava siten, että se saavuttaa kaikki kansalaispiirit.

Pyhäsalmi 11.7.2015

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

 

 

Kertaus on opintojen äiti

Kertaus on opintojen äiti

Yhteenveto paradoksista, vai oliko tämä unta?

Istuin valtuustossa ja  kaupunginhallituksessa valtuustokaudella 2009-2012.

Vuonna 2010 olin valitsemassa Tita Rinnevaaraa kaupunginjohtajaksemme. Valtuustokaudella toimin jonkin aikaa hallituksen puheenjohtajana.

Olin päättämässä Rinnevaaralle myönnetystä yhden vuoden palkattomasta virkavapaudesta elokuussa 2012. Tämä päätös johti valituksiin, joista ratkaisua on odotettu kauan. Asiasta antoi hallinto-oikeus päätöksen ja sitten lopulta KHO 15.6.2015.

Olen ollut valitsemassa ja päättämässä Veikko Tikkasen yksimielisestä valinnasta vs. kaupunginjohtajaksi Rinnevaaran virkavapauden ajaksi. Tapasin Tikkasen ensi kertaa kotiseutupäivillä v. 2012.

Sitten tuli vaalit. Uusi valtuusto aloitti vuoden 2013 alusta. Helmikuun 2013 valtuuston kokouksessa asialistalla oli eron myöntäminen Rinnevaaralle. Äänestin tuolloin eron myöntämistä vastaan, koska katsoin, niin kuin asiakirjoista ilmenevällä tavalla 8 muutakin valtuutettua, ettei ko. valtuusto voi tehdä asiasta laillista päätöstä. Oma näkemykseni perustui siihen, että olin mielestäni ollut myöntämässä ja sopimassa täysin laillista virkavapautta Rinnevaaralle, en kenenkään puolesta tai ketään vastaan, vaan asia asiana.

Kun Rinnevaaran virkavapaus loppui, ja hänen tuli palata takaisin virkaansa 5.8.2013. Virkaan tulo estettiin. Vaalien tuloksena päättäjien rooleissa oli uudet henkilöt, jotka näkivät asian toisin. Kaupunginjohtajuutta on em. ajankohdasta lähtien hoidettu jatkamalla V. Tikkasen sijaisuutta useaan kertaan.

Tämä aika on ollut monelle, monelle raskasta aikaa. Arvostelua Liuskan hallituksen tekemästä virkavapauspäätöksestä on saanut kuulla ja lukea eri lehdistä yli kahden vuoden ajan. Hyvinkin arvostetuilta henkilöiltä on tullut palautetta mediassa, mitä moninaisilla sanamuodoilla.

Hyvä, että päätös KHO:sta vihdoin tuli. Sen mukaisesti virkavapaus on annettu lain mukaisesti ja Rinnevaara on Pyhäjärven kaupunginjohtaja.

 Mitä taloudellisia seuraamuksia kaupungille aiheutuu, selviää myöhemmin ja valitettavasti tulevat päättäjät joutuvat sen kohtaamaan. Kirjoitin aikaisemmin vallasta ja vastuusta, sitä sopii nyt miettiä!

Meillä on hyvä paikkakunta, missä asua. Meidän tulee löytää yhteinen tie, ettei samanlaista tule ikinä tapahtumaan. On keskityttävä asioiden hoitamiseen parhaalla mahdollisella tavalla kuntalaistemme hyvinvoinnin edistämisessä. Kateus, kauna, vallanhimo … on heitettävä romukoppaan ja heti.

Raija Leppäharju

Pyhäjärven kaupunginvaltuutettu

 

 

VALLASTA, VASTUUSTA, PÄÄTÖKSISTÄ

BLOGI 8.6.2015

VALLASTA, VASTUUSTA, PÄÄTÖKSISTÄ

Valtaa on monenlaista. On vaikutusvaltaa, pakkovaltaa, vallanhalua, vallanhimoa jne. Kaiketi se on kuitenkin yksilön mahdollisuutta toteuttaa omaa tahtoaan vaikka toisten vastustuksesta huolimatta. Valtaa tarvitaan ja sitä käytetään, jotta yhteisössä asetettuihin tavoitteisiin päästään. Toisaalta valta voi pahimmassa tapauksessa kääntyä sisäänpäin, itseensä, valtaapitävät alkavat pitää itseään itsestäänselvyytenä, omaa asemaansa loukkaamattomana ja päätöksiään, mielipiteitään ja toimiaan kyseenalaistamattomina.

Julkinen valta on  julkisyhteisöjen luonnollisiin ja oikeushenkilöihin kohdistamaa vallankäyttöä. Julkista valtaa käyttävät pääasiassa valtio ja kunnat. Kunnissa päättävä elin on valtuusto.

Valtuuston/valtuutettujen tekemät päätökset ovat vallan käyttöä. Tässä tehtävässä heidän tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta.  Sanotaan, että valta on kiehtova ilmiö, jopa niin, että se oikeuttaa pistämään kätensä toisten taskuun.

 Vallan suhde vastuuseen onkin sitten mielenkiintoinen. Kuka, tai ketkä kantavat vastuun valtuuston tai kaupunginhallituksen päätöksistä.  Kantavatko päättäjät vastuun päätöksistään?  Lähes aina on niin, että vastuu päätöksistä siirtyykin kansalaisille. Demokratiaa?

Hyvien tuloksien saavuttamiseksi on tärkeää, että hallinto- ja päätöksentekojärjestelmä toimii vastuullisesi suhteessa siihen valtaan, joka sen jokaisella eri osalla on. Mikäli valta ja vastuu kulkisivat käsi kädessä, saataisiin mielestäni aikaan paremmin hyviä ratkaisuja. Se, että näin ei ole demokratia on huono järjestelmä tässä suhteessa. Demokratiassa edustajat eivät tänä päivänä kanna juuri minkäänlaista vastuuta. Pahin rangaistus on se, että seuraavalla vaalikaudella ei tule tukea. Vallanhimoiset käyttävät tilanteen hyväksi. Ja homma jatkuu.

Sitten tuosta paljon puhutusta Oulun syyttäjäviraston päätöksestä

Jokilaaksojen poliisilaitokselle tekivät 26.11.2012 rikostutkintapyynnön otsakkeella:” Kaupungin käyttöpäällikön salaista palkan korjaamista ym. koskevat tutkintapyynnöt” seuraavat allekirjoittajat:

Tarmo Rapo, Taimi Piippo, Asko Torssonen, Asko Kauranen, Markku Fält, Paavo Leskinen, Jari Aittokoski ja Kimmo Sarkkinen.

Rikostutkintapyynnössä he katsovat, että em. asiassa on syytä epäillä virkavelvollisuuden rikkomisesta, lahjuksen antamisesta, virka-aseman väärinköytöstä, julkisuuslain ja kuntalain rikkomisesta, väärästä ilmiannosta ja kunnianloukkauksesta.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan rikoksesta epäiltyinä olivat: Rinnevaara, rikosnimike: virka-aseman väärinkäyttäminen. Rikosnimikkeellä ”Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen” seuraavat henkilöt: Ahola-Houtsonen Tiina, Leppäharju Raija, Leskinen Jorma, Liuska Aarne, Puro Lauri, Rajala Eila, Shemeikka Laimi ja Tuikka Tyyne.

Todistajina on kuultu: Aittokoski Jari, Fält Markku, Kauranen Asko, Laukkanen Sami, Leskinen Paavo, Pappila Eeva-Riitta, Piippo Taimi, Päivärinta Pekka, Rapo Tarmo, Ruotoistenmäki Päivi, Torssonen Asko ja Vuopio Veijo. Lisäksi on selvitys Tero Nissiseltä ja asemavaltuutuksen perusteella on kuulusteltu Veikko Tikkasta.

Esitutkinta-aineisto on noin 6 cm paksu, (347 sivua).  Lausunnot on mielenkiintoista luettavaa. Niissä on monenlaisia sanamuotoja huhuista, näkemisistä, eleistä…. ainekset kirjan tekemiseen oivalliset.

Päätös: Oulun syyttäjävirasto, kihlakunnan syyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen 16.5.2015 nro R 14/2801. kohdallani on: ”Jätän syytteen Leppäharjua vastaan nostamatta. Syyttämättä jäivät myös kaikki muutkin rikoksesta epäillyt. Olen onnellinen heidänkin puolestaan. Esim. Shemeikka joutui tämän asian kodalla todella kärsimään luottamushenkilönä liikaa ”maallista tuomarointia.” Tämä siitä syystä, että hän toimi tuona aikana henkilöstöjaoston puheenjohtajana.

Kaksi ja puoli vuotta tätä kesti. Tätä piinaa, panettelua, vähättelyä ja henkilökohtaista kiusaamista. Ja nyt sain vapautuksen. Toki se helpottaa, mutta ajatukset pyörii asian ympärillä. Miksi tämä tehtiin? Mihin tällä rikostutkintapyynnöllä pyrittiin? Lähdin hoitamaan valtuutetun tehtävää vakavalla suhtautumisella kunnan ja kuntalaisten etua ajatellen. Minulla ei ole mitään tarvetta nostaa omaa egoani. Mutta, luojan kiitos, mikään ei kolkuta omaa tuntoani omien toimintojeni suhteen. Eräs henkilö todistajista toteaa, kuinka on ollut täysin murtunut henkisesti ja fyysisesti. Mitäpä arvelette, mikä minun tunne on ollut viime vuosina?

 

Sitten vielä yksi asia. Tutkintapyyntö Sami Laukkasesta. Siitähän on aloite tehty. Olen moneen kertaan vaatinut asian tutkimista. Mutta se ei näytä etenevän. Väitetään, että olisin tuon kirjelmän tekijä. Ja, että Jyrki Karmavuolle on annettu se tehtäväksi. Olen toimittanut kaupungille Karmavuon sähköpostin, jossa hän toteaa ettei hän, eikä hänelle ole annettu tällaisen tutkintapyynnön tekovaltuutusta. Tämä syyte niskassani tuskastuttaa minua. Toivon, että kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja etsii syylliset! Miksi tarkastuslautakunta aikanaan ei puuttunut asiaan, vaan kirjasi aloitteen vain tiedoksi, vaikka se oli osoitettu ko. lautakunnalle? Ihmetyttää, mitä asiaan liittyy.

 Minun mielipiteitä saa arvostella, olen valmis keskustelemaan yhteisistä asioista eteenpäin katsoen, kehittäen paikkakuntaamme, mutta kieroilua selän takana en hyväksy!

JK. Mikäli joku haluaa lukea rikosilmoituspyynnön ja syyttäjän päätöksen ottakoon minuun yhteyttä.

Kaikella ystävyydellä, hyvää kesää ja juhannusta! Miten on asiat juhannuksen jälkeen, sen näemme sitten.

Raija Leppäharju

Pyhäjärven kaupunginvaltuutettu

Uusi tulossa

Hei kaikille!
Lähipäivinä kirjoitan uuden blogin, käsittelen siinä sotea ja paljon puhuttua päätöstä, joka tuli syyttäjältä. Siinä sain puhtaat paperit (syytön). Harmillista, että pääni menoksi, niitä henkisesti  latistavia panoksia, on yhä liipamisessa. Yksi niistä, on näkemys, että olisin Laukkasen tutkintapyynnön tekijä. Olen useaan kertaan pyytänyt hallintoa ja nykyisiä päättäjiä selvittämään asiaa.  Kuka vaihtaisi kanssani piinaavan paikan. Ilmoituksia  otan vastaan.
Palataan.
Raija Leppäharju
valtuutettu