HALLITUKSEN OHJAUKSESTA JA VELVOITUKSESTA

HALLITUKSEN OHJAUKSESTA JA VELVOITUKSESTA Pyhäjärven kaupunginhallitus teki 4.7.2016 seuraavan päätöksen:
"Kaupunginhallitus päättää antaa Pyhäjärven kaupunkia Ppky Se-länteen tarkastuslautakunnassa edustaville lautakunnan jäsenille, Raija Leppäharjulle ja Markku Liuskalle ohjeen vaatia kuntayhty-män tarkastuslautakuntaa antamaan toimeksiannon kuntayhtymän tilintarkastusyhteisö KPMG Julkishallinnon palvelut Oy:lle. Toimeksiannon sisältönä on selvittää kustannusten kohdentumisen oikeellisuus kuntien kesken tilivuosilta 2014 ja 2015 ja arvioida onko perussopimuksen mukainen kuntien maksuosuuksien määräytyminen oikeassa suhteessa palvelujen käyttämiseen eri kunnissa sekä tulisiko perussopimuksen kuntien maksuosuuksia tarkoittava 15 § kirjoittaa selkeämpään ja vähemmän tulkinnanvaraisuutta mahdollistavaan muotoon. Lisäksi Ppky Selänteen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen ja Selänteen tilinpäätöksen antamien tietojen välillä oli havaittavissa ristiriitaisuuksia mm. laboratoriokustannusten ja lääkeostojen osalta, jotka tulee samalla toimeksiannolla selvittää. Myös tilinpäätöksen sisältämien numeraalisten tietojen esittämistavassa ilmenneet epäselvyydet ja epätarkkuudet tulee selvittää ja avata. Toimeksianto tulee toteuttaa 31.8.2016 mennessä."
Edellä todetusta hallituksen päätöksestä teimme (minä ja Markku Liuska) oikaisuvaatimuksen, jonka hallitus käsitteli 15.8.2016. Vaatimuksemme ja sen päätös on luettavissa ko. kokouksesta laaditusta pöytäkirjasta 15.8.2016. Oikaisuvaatimus hylättiin kuntalain 91§.n perusteella! Hallitus liitti päätökseen VALITUSKIELLON. Lisäksi minulle on tulossa hylkäämispäätös oikein saantitodistuksella vahingonkorvausukaasilla! Kaupunginhallituksen ratkaisussa todetaan:
” Laillisuusperusteita oikaisuvaatimuksessa ei esitetä ja oikeudelliset perusteet oikaisuvaatimuksen toteuttamiseen omistajaohjauksen kannalta lain tarkoittamalla tavalla puuttuvat, joten tarkoituksenmukaisuusperiaate ei ole pätevä.”
Jopa jottain, onhan päätös. On omituista, että selvitystyö ”määrätään” meidän luottamushenkilöiden tehtäväksi. Selänteen tarkastuslautakunnan jäseninä olemme suorittaneet tarkastuslautakunnalle kuuluvat tehtävät. Lautakunta on sitten antanut arviointikertomuksen. Valtuuston kokouksessa nousi häly kustannusten jakautumisen oikeellisuudesta eri osakaskuntien kesken, samoin esim. laboratoriokustannusten yksikköhintojen merkittävä eroavuus eri osakaskuntien välillä.
Valtuuston kokouksen jälkeen hallitus, viranhaltijan esittelystä lähti ”isännän” ottein potkimaan minua ja Liuskaa selvittämään Selänteen kustannuksia edellä todetussa hallituksen (4.7.) kokouksessa.
Oikaisuvaatimuksemme hylkäämistä on va. kaupunginjohtaja Veikko Tikkasen ja vt. hallintojohtaja Henrik Kiviniemen allekirjoittamassa asiakirjassa perusteltu monin sanakääntein. Tekstiä on peräti 3 sivua, joissa on viitattu useisiin lakikohtiin. On harmillista, että herrat ovat joutuneet uhraamaan työaikaansa perusteluissa, joiden osalta minulla on myös näkemykseni.
  On totta, että kuntalaissa on pykälät omistajaohjauksesta. Mitä taas omistajaohjaus merkitsee, ei ainakaan sitä, että kuntalaki, konserniohje, tai kuntayhtymän perussopimus oikeuttaisi hallitusta viranhaltijan esittelystä pakoilemaan sille kuuluvaa tehtävää. Lakipykälien, konserniohjeen ja perussopimuksen kohtia en lähde tässä yhteydessä luettelemaan ja tulkitsemaan. (Tulisi vähän liika pitkä blogi).
Kuntayhtymän perussopimuksen 5 §:n mukaan jäsenkuntien valtuustot käyttävät ylintä päätösvaltaa peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä. Valtuusto ei Selänteen tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä päättänyt tällaisesta toimeksiannosta, jonka nyt hallitus katsoo oikeutetuksi ”omistajaohjauksellisena menettelytapana” minulle ja Liuskalle antaa. Kuntalain omistajaohjausta koskevat lainkohdat eivät sovellu tämän kaltaiseen toimeksiantoon, saatikka VELVOITTEESEEN. Lisäksi oikaisuvaatimuksen perusteluiden s. 1 viitataan kuntalain 6§, 46§ ja 48§:iin, joita Tikkanen ja Kiviniemi tulkitsee siten, ettei ”kuntaa edustavilla ole oikeutta poiketa tai kieltäytyä toimintaohjeesta.” Oho, sanon minä. Jos näin olisi, miksi sitten valittaisiin mihinkään lautakuntiin edustajia, jos loppupelissä hallitus päättäisi miten siellä toimitaan. Omistajaohjauksellinen toimintaohje ei voi yltää Selänteen tarkastuslautakunnassa käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon, kuten oikaisuvaatimuksemme hylkäämisen kuvauksessa väitetään.
Asiakokonaisuudesta päättäminen kuluu kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti Pyhäjärven kaupunginvaltuustolle. Sitä paitsi Selänteessä on johtoryhmä, jossa on viranhaltija edustus Pyhäjärveltä ja nyttemmin perustettu talouden tasapainottamistyöryhmä, jonka varsinaisina jäseninä Pyhäjärveltä ovat Paavo Leskinen ja Henrik Kiviniemi.

Merkille pantavia huomioita pöytäkirjoista ja esittelyteksteistä em. asiaan liittyen: 1. Kaupunginvaltuuston kokous kesäkuussa käsitteli Selänteen tilinpäätöksen. Lukekaa sen esittelyteksti ja päätös. Ristiriitaisuutta Selänteen arviointikertomuksen ja tilinpäätöksen välillä ei todettu. 2. Sitten kaupunginhallitus 4.7. § 218 kohdassa. Esittelytekstissä todetaan: ”Selänteen tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä lukuisissa valtuutettujen puheenvuoroissa esitettiin epäilyjä kustannusten kohdentamisen oikeellisuuteen jäsenkuntien kesken. jne.” Va. kaupunginjohtajan muutetussa päätösehdotuksessa lisäyksenä on tullut seuraavan sisältöinen kappale: ”Lisäksi Ppky Selänteen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen ja Selänteen tilinpäätöksen antamien tietojen välillä oli havaittavissa ristiriitaisuuksia mm. laboratoriokustannusten ja lääkeostojen osalta, jotka tulee samalla toimeksiannolla selvittää. jne.”

Minulle jää epäselväksi, mitä ristiriitaisuuksia hallitus on nähnyt arviointikertomuksen ja tilinpäätöksen välillä? Mihin perustuu viranhaltijan ehdotus tältä osin? Vastuun siirtäminen kaupunginhallituksen päätöksellä Selänteen tarkastuslautakunnalle ja siellä Pyhäjärveä edustaville jäsenille ei ole perussopimuksen mukainen.

Pyhäjärvi 23.8.2016
Raija Leppäharju kaupunginvaltuutettu

JUHLAVALTUUSTON 14.7.2016 PÖYTÄKIRJA

JUHLAVALTUUSTON 14.7.2016 PÖYTÄKIRJA

No niin, pöytäkirja historiallisesta kokouksesta on laadittu. ”Voip olla, että minulla on luki- ja ymmärtämishäiriö”, mutta pöytäkirja EI vastaa kokouksen kulkua.

Seuraavassa suora lainaus pöytäkirjasta pykälästä 57 otsakkeella ”Pyhäjärven kaupungin ja kaupunkikonsernin vuoden 2015 tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen”

Päätös:

Kaupunginvaltuuston kokous jatkui klo 15.10.
Puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi nimenhuudon. Paikalla 21 valtuutettua ja 5 varavaltuutettua. Läsnäololuettelo on liitteenä nro 4.

Puheenjohtaja totesi, että Pyhäjärven kaupungin ja kaupunkikornin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 on käsitelty kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.6.2016.

Asia on uudelleen valtuuston käsittelyssä äänestysjärjestyksessä tapahtuneen virheen vuoksi ja asia käsitellään siltä osin uudelleen eikä asiasta avata keskustelua.

Puheenjohtaja sanoi tekevänsä seuraavan äänestysehdotuksen.

Laila Malila otti itselleen puheenvuoron.
Puheenjohtaja totesi uudelleen, että asiaa ei avata uudelleen keskusteluun, vaan asia käsitellään äänestyksessä tapahtuneen muotovirheen osalta.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja keskeytti kokouksen klo 15.25 valtuuston työjärjestyksen 13 §:n mukaisen syntyneen epäjärjestyksen vuoksi.
Kaupunginvaltuuston jatkokokoukseen lähetetään eri kutsu.

 

 

Edellisessä blogissani kirjoitin kokouksen kulun em. pykälän osalta, johon kokous päätettiin.

Nyt kommentoin laadittua pöytäkirjaa.

Tuossa päätöksessä todetaan ”kaupunkikornin tililinpäätös”. Minkälainen on kornin tilinpäätös? (virallisen asiakirjan kirjoitusvirhe).

Päätöksessä todetaan, että ”Puheenjohtaja sanoi tekevänsä seuraavan äänestysehdotuksen.” Kuitenkaan ei ole kirjattu, minkä äänestysehdotuksen?

Puheenjohtaja Sarkkinen ei keskeyttänyt kokousta, vaan päätti kokouksen. HÄN EI PERUSTELLUT PÄÄTTÄMISTÄ SYNTYNEEN EPÄJÄRJESTYKSEN VUOKSI, kuten pöytäkirjassa todetaan.

Valtuusto ei tehnyt päätöstä jatkokokouksesta!

On käsittämätöntä, miksi virheellisiä/puutteellisia pöytäkirjoja laaditaan. On eri asia keskeyttää kokous, kuin päättää kokous.  Taktikoidaanko tarkoituksella, jotka johtavat valituksiin, joiden tekijöitä sitten parjataan ja arvostellaan julkisuudessa, kuten tähänkin saakka.  No, tämä on sitä saastaista, sekavaa ja tarkoitushakuista politiikkaa, joka on kaupungin ja kuntalaisten edun takia  saatava loppumaan.

Sitten vielä pöytäkirjaan oli kirjattu seuraavina asialistalla olevien asioiden osalta päätöksenä seuraavaa:

 Päätös:

Asia käsitellään erikseen kutsuttavassa kaupunginvaltuuston jatkokokouksessa.

 Puheenjohtaja päätti kokouksen pykälään 57 lyömällä nuijan pöytään.  Valtuusto ei tehnyt sen jälkeisistä asioista mitään päätöksiä, kuten nyt pöytäkirjaan on kirjoitettu.

Summa summaarum:

Tätäkö on yhteisten asioiden hoito?  Ei todellakaan, kaukana siitä. Paikkakuntamme on enemmän, kuin kaoottisessa tilassa, olemme kuilun partaalla, valitettavasti!  Kyseessä on harvainvalta, joille ei laillinen demokratia merkitse mitään. Tarvitaanko Pyhäjärvellä valtuustonkokouksia, koska kirjatut päätökset eivät vastaa kokouksen kulkua?

Onko tässä syy, miksi Namoa (suorat lähetykset kuntalaisille) nykyinen valtaenemmistö ei ota käyttöön? Näin pöytäkirjat voidaan tehdä sellaisiksi kuin halutaan.

Jk. Ainut mikä juhlakokouksessa oli aitoa, saimme nauttia maittavat täytekakkukahvit.

Kaikella ystävyydellä

Pyhäjärvi 26.7.2016

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

 

 

 

 

JUHLAVALTUUSTO 14.7.2016

JUHLAVALTUUSTO 14.7.2016

Vanhassa pappilassa 150 vuotta sitten, v. 1866 pidettiin kuntakokous, jossa pitäjällemme valittiin päättävät elimet. Eivät tuolloin varmaan toivoneet, että nyt ”juhlakokous” olisi saanut näin ala-arvoisen lopun, kuin nyt 14.7.2016.

Uutisoinnit, kenen antamia ne ovatkaan, juhlakokouksesta, ovat valitettavasti jälleen negatiivisuutta lisääviä.  Ne eivät myöskään ole olleet kokouksen kulun mukaisia. Totta on se, että kokous lopetettiin, mutta, mutta.. miksi niin?

Juhlakokous alkoi juhlavasti, kuten kuuluukin. Aluksi valtuuston puheenjohtaja luki pöytäkirjan 150 vuotta sitten pidetystä kokouksesta. Oli mielenkiintoista kuultavaa. Saimme kuulla hienoa musiikkia ja seurakunnan tervehdyksen.

Asialistalla oli 10 asiaa. Ennen Pyhäjärven kaupungin tilinpäätöksen ja vastuuvapauden myöntämistä koskevan asian käsittelyä, joka oli asiana nro 6, saimme nauttia täytekakkukahvit. Kiitos Airalle kumppaneineen.

Kahvittelun jälkeen kokous jatkui. Mutta missä merkeissä.. Kimmo Sarkkinen luki ja esitteli asian nro 6, joka oli: ”Pyhäjärven kaupungin ja kaupunkikonsernin vuoden 2015 tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen  vuodelta 2015”. Saman tien hän yllättäen rajasi, että hän ei anna asiasta puheenvuoroja. Puheenvuoropyyntöjä kättä nostamalla oli useita.  Sarkkinen sanoi toistamiseen, että asiasta ei keskustella! Miksiköhän?

Olennaista on, että edellisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa oli otsake: ” Kaupungin ja kaupunkikonsernin vuoden 2015 tilinpäätös.”

Siis valtuuston kokouksessa 20.6.2016 ei tilinpäätöksen osalta ollut asiaotsakkeena vastuuvapauden myöntäminen. Toin kyllä samaisessa 20.6.2016 pidetyssä valtuustonkokouksessa sen esille, että asiaotsakkeesta puuttui vastuuvapauden myöntäminen, mutta sitä ei noteerattu.

Nyt tässä juhlakokouksessa virhe haluttiin korjata. Ja näinhän olisi tapahtunut, jos puheenjohtaja olisi ymmärtänyt roolinsa.  Mutta Sarkkinen kielsi keskustelun, joka valtuuston työjärjestyksen17 §:n perusteella on kiistatonta. Miksi hän teki niin?

 Tuota asiaotsakevirhettä ei suoranaisesti myönnetty, vaan asian tuominen uudelleen käsittelyyn perusteltiin sillä, että 20.6.2016 pidetyssä kokouksessa oli äänestysjärjestys ollut virheellinen.

 Hyvä on, jos näin johtoroikka näki äänestysjärjestyksen osalta. Mutta miksi Sarkkinen itsepintaisesti piti kiinni siitä, että tilinpäätöstä ja vastuuvapautta koskevasta asiasta ei käydä keskustelua, vaikka se oli asialistan asia nro 6.

Niinpä tilanne johti siihen, että Sarkkinen ei pystynyt, mitä ilmeisemmin eri neuvojen joukosta päättämään mitä tehdä. Sekoiltuaan hän totesi ensin, että kokous keskeytetään ja heti kohta kaupunginjohtajan antoi ohjeen Sarkkiselle: ”päätä kokous”. Puheenjohtaja päätti kokouksen ja löi nuijan pöytään.

Sarkkisen puheenjohtajana olisi tullut antaa puheenvuorot ja johtaa kokousta maltillisesti asialistan mukaisesti. ”Minä määrään” sanonnat eivät kuulune valtuuston puheenjohtajalle valtuustokokouksen johtamisessa.

 

Valtuuston työjärjestyksen 17 § koskee puheenvuoroja. Siinä todetaan ”Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Asian esittelyn jälkeen siitä on aina varattava tilaisuus keskustella. Keskusteluoikeus on siinä mielessä rajoittamaton, ettei pyydettyjä puheenvuoroja voida evätä.”

Valtuuston puheenjohtajan tulisi ymmärtää em. pykälän velvoite.

Tuon tässä ilmi, että on vääristeltyä antaa tietoa, että jotkut valtuutetut aiheuttivat tämän ikävän lopun kokoukselle. Tilanne johtui erittäin huonosti johdetusta valtuuston kokouksesta.

Kokouksen olisi voinut esim. keskeyttää, pitää tauko ja jatkaa kunniakkaasti asialista läpi. Näin varmaan olisi pitäjän perustajatkin toivoneet.

Miksi ylipäätään juhlakokoukseen otetaan tällainen asia? Oliko tarkoituskin aiheuttaa hämminki, jonka aiheuttajat taitavat olla muita, kuin nyt on annettu ymmärtää.

Kaikella ystävyydellä! Positiivisuutta Pyhäjärvelle toivoen

Pyhäjärvi 18.7.2016

 

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

 

 

Kotihoidosta ja vammaispalveluista

Maanantain 21.3. Pyhäjärven kaupunginvaltuustossa on käsiteltävänä asia otsakkeella:

Kotihoidon ja vammaispalveluiden henkilöresurssien ja kokonaistilanteen selvittäminen

Kyseessä oli kotihoidon ja vammaispalveluiden henkilöresurssien lisääminen. Minulle ja monille päättäjille on tuotu huoli siitä, että meillä Pyhäjärvellä on asiassa parannettavaa. Käsipareja ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Omalta osaltaan myös työntekijöiden sairauslomat ovat heikentäneet tilannetta. Työ on raskasta ja vaativaa. Hoidettavat ovat yhä vanhempia ja sairaampia.

Vanhuspalvelulain tavoitteena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia ja terveyttä. Tavoitteena on myös parantaa iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta saada laadukkaita palveluita sekä vaikuttaa palvelujensa sisältöön ja toteuttamiseen.

Kuntien tehtävänä on laatia suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi ja arvioitava VUOSITTAIN palvelujen riittävyyttä ja laatua. 

Valtuustomme on 14.12.2015 velvoittanut tähän arviointiin. Tämä työ näyttää vaan kestävän luvattoman kauan. Eri tahoilta on tullut tietoa, suorastaan avunhuutoa siitä, että meillä on vähintään kahden lähihoitajan alimitoitus suhteutettuna tehtyihin työtunteihin. Kodinhoidon parissa työskentelevien työn kuormittavuus on totta.

Kaupunginhallituksessa asiaa oli käsitelty. Hynninen, Karvonen ja Tuikka olivat olleet sitä mieltä, että Pyhäjärven kotihoidon palveluin tulee lisätä kaksi määräaikaista lähihoitajan vakanssia. Sitä olivat vastustaneet P. Leskinen, A. Kauranen, M. Kärkkäinen-Rytkönen ja K. Tikkanen. Äänestystulos: 3-4 vakansseja ei lisätty.

Asia oli sitten maanantain valtuustossa.

Valtuustossa tein esityksen, että päätettäisiin kahden määräaikaisen lähihoitajan palkkaamisesta välittömästi, ainakin nyt siihen saakka kun terveyskeskus valmistuu. Kyseeseen olisi tullut hieman yli 30.000,- euron määrä.  No, äänestykseensähän se meni.  Kotihoidon resurssien lisäystä kannattivat lisäkseni: Hynninen, Aulakoski, Koski, Savolainen, Karvonen, Torssonen, Tuikka, Nurminen ja Mykkänen.

Kiitos heille!

Ei ole kauan siitä, kun kauhisteltiin siitä, että vanhuksia makuutetaan laitoksissa. Useimpien suomalaisten unelma on, että saisi vanheta omassa kodissa.  Kuntien pitää korvamerkitä rahaa vanhustenhuoltoon, velvoittaa suunnittelemaan ja mitoittamaan kotihoito hyvin. Eihän maailmassa ennen ollut näin paljon yli 90 ja 100 vuotiaita. Laitospaikkoja tarvitaan edelleenkin, mutta kotihoitoa on kehitettävä. Kotihoidon ongelmat on pakko ratkaista tai unelma kauniista vanhenemisesta omassa kodissa on painajaista. Ja sitä painaista ei kai meistä kukaan halua?

Olkoonkin, että taloutemme on kireä, asiat, ne yhteiskunnan perustehtävät, on pidettävä etusijalla. Lapsiperheet, sairaat, vanhukset. En voi käsittää, enkä ymmärtää valtuuston päätöstä.

Etenkään siinä varjossa, että ”hiukkasen” kiinnisaantiin rahaa kyllä on löytynyt!

VALTUUSTOALOITTEESTA

Valtuustoaloitteeni, jossa pyysin tiettyjen määrärahojen siirtämisestä erityisosaajan palkkaamiseksi elinkeinojen kehittämiseksi, aiheutti runsaasti keskustelua. Hyvä niin. Asia ei siinä kohtaa edistynyt.

Valtuustonkokouksen lopussa tein asiasta uuden aloitteen. Eli: Pyhäjärven kaupungin tulee varata lisämääräraha pikaisesti yritystoiminnan, maa-ja metsätaloustoiminta mukaan lukien, kehittämiseen, verkostoitumiseen ja olemaan mukana jokaisen elinkeinotoimintaa harjoittavan arjessa. Tämä työ on tällä hetkellä erittäin tärkeää. Katsotaan nyt, eteneekö aloite ja missä ajassa.

Aloite luettavissa netistä, kun valtuustonkokouksen pöytäkirja sinne ilmaantuu.

Pyhäjärvi 25.3.2016

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

Helmikuun 1 päivän ajatuksia

Helmikuun 1 päivän ajatuksia

Aurinko paistaa kirkkaana, kevät saapuu. Toivon lukioilleni oikein antoisaa tätä vuotta 2016.  Viime hallituksen listalla näytti olevan otsakkeella ”Virheellisen päätöksen poistaminen” asia, joka mietityttää. Sinällään asia on esitelty lahjakkaasti ja on hyvä, että laittomia päätöksiä oikaistaan itse. Olisi vaan toiminut sama suoraselkäisyys joissain muissakin asioissa. Kyseessähän oli se, laitetaanko hallituksen esityslistat varsinaisten jäsenten lisäksi varajäsenille ja valtuustoryhmien puheenjohtajille.

Olen sitä mieltä, että luottamushenkilön, joka hoitaa tehtäväänsä vastuuntuntoisesti, tulee saada riittävän ajoissa kokouksessa käsiteltävät asiat käyttöönsä. Luottamushenkilön tietojensaantioikeus on julkisuuslaissa kaikkia koskevaa tietojensaantioikeutta laajempi. Kuntalain 43 §:n mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja sekä nähtäväkseen asiakirjoja, joita luottamushenkilö toimessaan pitää tarpeellisena.

Olen seurannut hallituksen kokouksiin osallistumisia. Varsin usein siellä on ollut varamiehitys paikalla. Jos varajäsenet eivät voi tutustua käsiteltäviin asioihin, ennen kuin kokouspöydässä, on päätökseen osallistuminen joo, joo –meininkiä.

Toimielin, tässä tapauksessa kaupunginhallitus, voi päättää esityslistojen jakamisesta haluamallaan tavalla. Kun nyt jätetään varajäsenet jakelun ulkopuolelle, vaarantuu päätösten oikeellisuus, puhumattakaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudesta.

Uusi kuntalaki korostaa voimakkaasti osallistumista ja vaikuttamista. Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, kansalaisraadit, asukkaiden oma-aloitteisen asioiden valmistelua ja suunnittelua tukevat toimet ovat avointa yhteisten asioiden hoitoa. Nyt tämä meillä on tainnut unohtua? Ei voi muuta, kuin toivoa, että varajäsen ei joutuisi tilanteeseen, että joutuu kiireellä menemään kokoukseen ”takki tyhjänä”. Olisi varmaan tuossa tilanteessa paras olla menemättä ollenkaan. Perusteluna, ei ole voinut tutustua käsiteltäviin asioihin. Valtuustoryhmien puheenjohtajien kohdalla on myös erittäin tärkeää, että heillä on käsiteltävistä asioista tieto.

On harmillista, että valtaa käytetään, ei avoimesti kehittämään paikkakuntaamme, vaan takapajuisella tavalla.

Sitten vielä vähän taloudesta. Kireät ajat on, ja tulevaisuus on haastava. Mikä on maamme tulevaisuus? Miten maakuntamalli, jos se nyt tulee, toimii? Tästä kirjoitin edellisessä blogissani. Lähempänä ja koskettavana on huoli omasta paikkakunnastamme.  Olemme voineet lukea lehdistöstä, mm. Tekniikka ja talous 29.1.2016,  että paljon puhuttu Laguna ja pumppuvoimala eivät toteudu. Kaupungin talousarviossa on eri kohdissa varattu rahaa seuraavasti:

-          Pyhäsalmen kaivoksen tieteellisen infrastruktuurin parantaminen 40.000,- euroa

-          Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö 51.084,- euroa

-          Kaivos energiavarastona –hanke 119.982,- euroa

Tässä suurimmat, yhteensä  yli  211.000,- euroa. Lisäksi on pienempiä kulueriä eri nimikkeillä.

Olen itse ollut valtuustossa hyväksymässä talousarviota. Mutta nyt, kun olemme saaneet uutta tietoa on syytä pikaisesti istua alas ja miettiä. Olisiko tuolla rahamäärällä muuta/muita kohteita.? Kaikki mitä kaivokseen saadaan on plussaa. Mutta nyt ei saa yhteisillä rahoilla potkia tuulimyllyjä vastaan.

 

 

Yli 3 miljoonan miinusmerkkinen talousarvio on käytössämme, sitä voi valtuuston päätöksellä muuttaa. Se mitä toivon, monien muiden tavoin: tiedotustoiminnan parantamista, kansalaiskeskusteluja, avoimuutta ja säännöllistä talouden seurantaa. Välitöntä reagointia muuttuvissa tilanteissa.

Kaikella ystävyydellä

Pyhäjärvi 1.2.2016

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

Kunnat, hyvinvointiyhteiskunnan peruspilari

Osa 2 Pohdiskelua tulevaisuudesta, suurista muutoksista

Näillä näkymin Suomen hallinto ja palvelurakenne tulee muuttumaan valtavasti. Vuoden 2019 alusta, nyt kuntien järjestämisvastuulla oleva sosiaali- ja terveydenhuolto, siirtynee itsehallintoalueille. Itsehallintoalue rakentuisi maakuntavetoiseksi. Laki astuisi voimaan vuoden 2017 alusta. Itsehallintoalue (sote-alue) vastaisi palveluiden tuottamisesta. Uudistus tulisi muuttamaan valtionosuuslakia ja verotusta koskevia säännöksiä. Samoin uudistus tulee muuttamaan lukuisia muita lakeja. Kuntayhtyvät tultaneen purkamaan. Meillä se koskee Peruspalvelukuntayhtymä Selännettä. Seuraako siitä sitten myöhemmin se, että kuntia yhdistetään?

 Palvelurakenneuudistusta perustellaan sillä, että se kaventaisi ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, sekä  kalliita kustannuksia. Uudistuksen sanotaan tukevan myös aluehallinnon uudistusta. Edelleen uudistusta perustellaan sillä, että se vahvistaisi perustason palveluita ja turvaisi palveluiden nopean saatavuuden. Onkohan näin?

Miten sitten kunnallishallintoa tulisi kehittää, että se voisi parhaalla mahdollisella tavalla tukea suomalaisen yhteiskunnan kehitystä? Kaiketi sote uudistuksellakin sitä tavoitellaan. Tarvitaanko kuntia enää?

 Toimiva kunnallishallinto on ollut joka tapauksessa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilari. Mikäli sote etenee maakuntamallin pohjalle, mitä jää kunnille, varsinkin kun sinne ollaan tuuppaassa muitakin tehtäviä, kuten palo ja pelastustoimi. Todettakoon, että valtio on siirtänyt kuntien tehtäväksi viimeisen 20 vuoden aikana merkittävästi tehtäviä, ja toisaalta se on lisännyt kontrollia siitä, miten tehtävät toteutetaan.

 On syntynyt uusia toimintamalleja; kuntien yhteistyötä ja kuntaliitoksia. Samaan aikaan ne ovat kuitenkin vaikuttaneet kuntien rooliin korostaen hyvinvointipalveluiden merkitystä.

Miten kuntakoon kasvu sitten vaikuttaisi. Kuntakoon kasvu vaikuttaa identiteetti- ja demokratiatehtävään kielteisesti muuttamalla kunnan ja kuntalaisten välistä suhdetta. Pienempi kuntakoko tukee demokratia, perinteiden ja identiteetin kaltaisia arvoja. Ihmiset tuntevat päätöksentekijät ja kunnalla on yhteisöllistä merkitystä.

Suuremmat kunnat tai ylhäältä ohjatut suuret palvelurakenteet eivät mielestäni välttämättä johda parempiin palveluihin, suurempaan tehokkuuteen, saatikka julkisen talouden säästöihin. Voi käydä myös päinvastoin.  En ole onnistunut näkemään, että näin olisi käynyt. Paras-lain piti tuoda säästöjä. Tulikohan niitä? Väitän, ei missään kuntayhtymässä. Tosin, eihän noita vertailulaskelmia rohkene tehdä, kuin muutamat harvat paikkakunnat. Suuret palvelurakenteet johtavat siihen, että palveluita keskitetään, pienten kuntien asukkaat eivät pysty valvomaan etujaan, koska niillä ei ole painoarvoa. Ero kaupunkikeskuksissa ja maaseudulla asuvien palvelujen välillä kasvaa. Kuntakoon suurentuessa tai palveluita yli kunnallistettaessa paikallinen hallinto irtaantuu, eikä lähidemokratia toteudu, varsinkaan, jos maakuntavaalit toteutetaan listavaaleina.

Jotta kunnat voisivat toimia merkittävinä demokratian, elinvoiman ja palvelujen tekijöinä, on pidettävä huolta kuntien kyvystä luoda ja ylläpitää elinvoimaa ja kehittää entistä tehokkaampia lähipalveluiden järjestämistapoja, Kuntien on samalla voitava ohjata ja säännellä palveluiden järjestämistä, sekä tuettava kuntalaisten aktiivisuutta, osallistumista ja paikallista uudistumista. Nämä eivät ole vaihtoehtoisia, vaan välttämättömiä. Tämä on välttämätöntä tiedostaa myös meillä Pyhäjärvellä.

Kuntien tehtävät tulee painottua asukkaiden valintojen toteuttamiseen, kuntalaisten edun valvomiseen sekä palveluista ja elinvoimasta huolehtimiseen.

Kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen tuottaa paikallisiin voimiin, ideoihin ja aloitteellisuuteen perustuvaa kasvua ja uudistumista. Kiinnostus paikalliseen politiikkaan ja osallistumiseen kasvaa. Kunnat voivat hyödyntää paikallista osaamista, tietoa ja keskittyä tärkeinä kokemiin asioihin.

Uuden luominen on mahdotonta jatkuvien konfliktien ja tempoilevan päätöksenteon ilmapiirissä.

Valtion ja kuntien yhteistyö on tärkeä, vaikkakin näkökulma on erilainen. Yhteistä on se, että kummankin taho on sama: toiminta Suomen ja kansalaisten parhaaksi. Kunnissa se edellyttää paikallisista lähtökohdista ja tarpeista tehtävää työtä. Valtion tehtävä on katsoa ja johtaa kokonaisuutta. Kuntalaisten kannalta toimivat palvelut, elinvoimainen alue, toimiva avoin ja rehellinen demokratia edellyttää tähänastista parempaa yhteistyötä.

Kuntauudistamisen epäonnistumisessa on ollut vinoutunut kuntakäsitys. Kunnat on nähty lähinnä palvelukoneena ja kulueränä. Todellisuudessa kunnat ovat sosiaalista rakennetta koossapitävä voima, yhteisöjen toimi-alustoja ja elinvoiman generaattoreita.

Kaikesta huolimatta kuntien perustehtävät tulevaisuudessa tulevat muuttumaan. Onko se eteenpäin menoa vai mitä?  Eroja syntyy maakuntien keskuskaupunkien ja muiden kuntien välillä. Kunnallishallinto ei voi toimia kunnolla, jos sillä ei ole riittävästi vapautta päättää tehtävistään ja niiden järjestämistavoista.

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

Pyhäjärvi 9.1.2015

AJATUKSIA VUODEN 2016 ALUSSA

 

Osa 1 Vuoden 2016 ajatuksia

Taas on vuosi vierähtänyt, mihin se menikään, mitä sain aikaiseksi? Tyypillisiä kysymyksiä, joita varmaan itse kukin on mielessään ajatellut. Edellinen ja edelliset vuodet ovat joka tapauksessa ajallisesti takanapäin. Tekoja mitkä on tehty, ei saa pyyhekummillakaan tekemättömäksi. Mutta, mitä on jäänyt tekemättä, mitä olisi voinut tehdä toisin, siihen on, jos Luoja suo, vielä meillä mahdollisuutemme. Jokainen meistä elää oman elämämme, ei joku meidän puolestamme.

Selänne mietteitä

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen osuus on yli 60 % kaupungin menoista, hieman vajaa 26 milj. euroa. Tein valtuustossa 26.2.2015 § 26 aloitteen, jossa toivoin tehtävän vertailulaskelmia eri vaihtoehdoista. Huom! vertailulaskelmia. Tähänkään päivään mennessä aloitteelle ei ole tehty mitään. Olen pettynyt. Sen sijaan hallitus on asettanut Sote-työryhmän, johon ihme ja kumma, jopa minut on nimetty, tuli yllätyksenä.  Lähiaikoina teen ratkaisuni em. työryhmän jäsenyyteni suhteen. Katson, että toimikunnan olisi pitänyt/pitää toimia avoimesti, ja että tehtävään olisi kuulunut laajempi sotea koskeva selvitys, sisältäen myös aloitteessa esittämäni vaihtoehdot. On järjetöntä ettei eri vaihtoehtoja selvitetä, ja tuoda ne sitten valtuuston päätettäväksi.  No, johdossahan on vain yhteen suuntaan katsovat.  Olisi erittäin tärkeää lähteä ”ruohonjuuri” tasolta. Mitä palveluita pyhäjärviset haluaa/tarvitsee, miten ne halutaan järjestettävän, kustannusvertailut jne. Kaupungin taloutta varten on asetettu taloustoimikunta. (itse en kuulu). Näiden toimikuntien jäseninä on pääasiassa  kaupunginhallituksen jäseniä. Samat ihmiset eri pöydän ääressä.  Piiri pieni pyörii.

Iltakoulua ei joulukuussa ollut, koska valtuustonpuheenjohtajaa Sarkkista ei suostunut kutsumaan sitä koolle! Sen olisi pitänyt olla avoin Sote keskustelu. No ,hänellä lienee asiat kunnossa. Joka tapauksessa kuntalaisilla on oikeus parhaaseen mahdolliseen palveluiden saatavuuteen, ja niistä ei meidän kaupungissa ole keskusteltu/tiedotettu riittävän avoimesti.  Samoin päättäjien tulisi kuulla henkilöitä, jotka toimivat kotihoidossa, laitoksissa jne. eli työntekijöitä ilman että on pelko ”potkuista”.  

Rahaa, rahaa

Rinnevaaralle maksettiin hänelle kuuluva palkka. Nyt tämän vuoden alusta 7 kk:n palkka ja sitten johtajuussopimuksen mukainen vuoden palkka. KHO:n päätöksen mukaan hänellä oli virka kaupunkiimme. Meillä on ollut kuitenkin kaksi kaupunginjohtajaa, ja näin myös jatkuu, koska Veikko Tikkanen tulee takaisin. Aloittanut nyt tammikuun alussa. Samanaikaisesti maksetaan palkkaa tekemättömästä työstä myös Rinnevaaralle. Kokonaisuutena,  todetusta työsyrjinnästä huolimatta kaupunkimme maksaa käytännössä yli 40 kuukauden ajalta kahdelle kaupunginjohtajalle palkkaa. Tämä ruma ja paikkakuntamme mainetta pahasti mustamaalannut episodi maksaa n. 1 milj. euroa. Olen sanonut sen ennenkin, se ei kuulu veronmaksajien maksettavaksi! Ei, vaikka jotkut iloitsevat, että halvallahan tuosta päästiin eroon. Näiden iloitsevien soisi keräävän kolehtia verovarojen kompensoimiseksi. Jokaista pyhäjärvistä kohden se tekisi noin 180,- euroa. Pankit avaavat varmaan mielellään tilin!

Ja niiden, jotka syyttävät A.Liuskan ja allekirjoittaneen hallitusta tästä, pitää perehtyä pöytäkirjoihin ja eri oikeuslaitosten päätöksiin. Virkavapauspäätös todettiin täysin lailliseksi. Mutta, virkaan paluun estämisestä onkin jo muunlaisia päätöksiä, joiden hinta on noin 1 milj. euroa.

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu, Pyhäjärvi 9.1.2015