Ajatuksia Raijalta

Vaalit lähestyy

Kuntavaalit lähestyvät. Kansalaiset saavat jälleen käyttää vaikutusvaltaansa äänestäessään edustajiaan valtuustoihin. Tämä on sitä kansanvaltaa, jota toivottavasti mahdollisimman moni käyttää.

Omalta osaltani päätös lähteä ehdolle ei ollut itsestään selvää. Puntariin piti laittaa monta asiaa: perhe, työ, kokonainen elämä… Olen ollut valtuutettuna kaksi kautta. Tänä aikana monet asiat ovat muuttuneet. Joutuu miettimään, mitä on tulevaisuus? Elämme monellakin tapaa muutosten aikakautta, joka tulee vaikuttamaan meihin jokaiseen. Sote- ja maakuntauudistus, sikäli kun se toteutuu, on vaikuttavuudeltaan merkittävä. Nähtäväksi jää, miten syrjäisten paikkakuntien palvelut turvataan?

 Minulta on kysytty, miksi PRO? Olen aikaisemminkin kertonut, että ”puoluepolitikointia” ei kunnassamme tarvittaisi. Tarvitaan asiansa osaavia valtuutettuja päättämään ja tekemään kunnan ja kuntalaisten edun mukaisia toimenpiteitä. On katsottava tulevaisuuteen.! Keskusta ry:ssä en saanut kannatusta monista, mielestäni hyvistä ehdotuksista, joista olen blogeissani kirjoittanut. Yksi tärkeimmistä on työpaikkojen saanti paljon, paljon aktiivisemmalla elinkeinojen kehittämisellä. Tein jo vuosi sitten valtuustoaloitteen, että kuntaan otetaan kovantason elinkeinojen kehittämiseen perehtynyt henkilö. Kuntamme hallitus näki asian tarpeettomaksi ja jätti aloitteen sikseen. Kuitenkin hyvän kunnan edellytys on elinvoimaisuus. Tällöin mahdollistetaan hyvinvointia kaikkiin ikäryhmiin. Kansanliike on puolueista riippumaton, missä ei puoluekurilla ole mitään tekemistä. Kansanliikkeessä pyrin viemään eteenpäin asioita, jotka minua askarruttavat. Jokin ”palo” minussa on, mikä sai minut vielä lähtemään yhteisten asioiden hoitoon.

Toivon, että valituiksi tulevilla on hyvä yhteishenki ja avoimuus kuntalaisiin nähden.

Tällä hetkellä mieltäni painaa pienyrittäjien sanoisiko ahdinko. Ostovoima kaikkoaa väkiluvun laskiessa. Valitettavaa on, että palvelut näyttävät karkaavan etemmäksi. Miten paikkakuntamme yrityksiin suoranaisesi ja epäsuorasti vaikuttaa kaivoksen loppumisen uhka?  Mitä voisimme tehdä?

Tarvitaan radikaaleja muutoksia elinvoimaisuutemme parantamiseksi. Pienten paikkakuntien olemassa olo vaatii monipuolista elinkeinotoimintaa. Veturina tulee olla kunnan elinkeinotoimi. Kunnan tulee tässä mielessä olla aktiivinen ja luoda puitteet yrittämisen edellytyksille. Kunnan tai kuntayhtymän ei itse tule ryhtyä yrittäjäksi. Meidän tulee kaikkien yhdessä miettiä, mitä vahvuuksia Pyhäjärvellä on. Olen aikaisemminkin tuonut esille yhden, joka on varteenotettava. Nimittäin ihmisten ikääntyminen. Uudet yritysinnovaatiot tuotekehittelyssä ja monipuolisissa asuinympäristössä antavat mahdollisuuden. Monipuolisen ikäihmisten paratiisin rakentaminen tuo kaivattua työtä rakennusalalle. Antaa työtä nuorille.. panee rattaat pyörimään. Tätä ajatusta olen jalostanut useiden henkilöiden kanssa. Ei hullumpi, sanoisi Uotinen.

Logistinen sijaintimme mahdollistaa hyvät kulkuyhteydet. Matkailullisesti kaunis maakuntajärvemme on vielä täysin hyödyntämättä. Kaivoksen uusiokäytön osalta toivon tuloksia, jotka mahdollistaisivat tilojen käytön.

Joka tapauksessa ON TEKEMISEN AIKA! 

Pyhäjärvi 6.3.2017

Raija Leppäharju
kaupunginvaltuutettu

Pyhäjärvi -mikä on tulevaisuus?

PYHÄJÄRVI- mikä on tulevaisuus?

Elämme muutosten aikaa. Muutosten, jotka tulevat toteutuessaan vaikuttamaan merkittävästi niin kuntalaisiin, kuin kuntamme tulevaisuuteen. Sosisaali- ja terveydenhuoltoa, sekä maakuntahallintoa koskevien (mahdollisesti) lakimuutosten voimaan astuminen ei ole kaukana. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet täällä reunakuntana tullennevat heikentymään. Uudistuksessa monet asiat vaikuttavat vielä raakileilta. Esim. soten yhtiöittäminen on asia, joka hiertää puoluekentässä.

Yhtiöittämisen myötä häviää näkyvyys ja avoimuus verorahoilla hankittuun toimintaan. Tieto menee yhtiöityksellä pimentoon, eikä se enää ole julkisuuslainsäädännön piirissä. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta määrittelee viranomaisten asiakirjat lähes poikkeuksetta julkisiksi. Syntyvien yhtiöiden pitäisi olla edes joiltain osin julkisuusperiaatteen piirissä juuri sen vuoksi, että onhan kyseessä kuntalaisten verorahat. Tässä on vielä kehitettävää, jotta avoimuus säilyisi. Mielestäni uudistuksessa mennään taas niin vauhdilla, ettei kenttä ehdi mukaan. Mm. lääkäriliitto on tämän todennut. Ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyminen maakuntien hoidettavaksi johtaa siihen, että olemme aika kädettömiä vaikuttamaan omiin asioihimme. Mutta, se juna kulkee… kulkee. Pelkään pahoin, että monet, monet levottomat yöt vielä nukutaan, ennen kuin homma on paketissa. Ja kun pakettia avataan, havaitaan se sisällöltään jälleen sellaiseksi, että siihen mahtuisi vielä jotain, tai siitä pitää ottaa jotain pois.

Mutta otsakkeeseen
Sosiaali- ja terveyspalvelveluiden siirtyminen maakunnallemme jättää jälkeensä ”tynkä” kunnan. Kuntaamme jää päivähoito, esiopetus, peruskoulutus, lukio, nuorisotyö, hyvinvointi- ja elinvoimapalvelut, kulttuuripalvelut, kaavoitus ja rakentaminen. Nämä pääpiirteittäin.

Kuntamme joutuu uudistuksessa siirtämään soteasioihin n. 60 budjetista maakunnalle. Tuskin se siitä kovin paljon muuttuu Selänteeseen nähden. Olkoonkin, että tavoitellaan säästöjä. Isompi organisaatio kun pakkaa syömään rahaa enemmän, kuin tehokas pienempi organisaatio. Jäljelle jäävällä vajaalla 20 miljoonalla eurolla meidän tulee hoitaa edellä mainittuja tehtäviä. Väestömäärän alentuessa tulee vastaan kysymyksiä: tarvitaanko kuntaa ja sen organisaatiota enää, voiko pienemmällä lompakolla toimia ja miten? Olemme vedenjakajalla.  Viekö aallot ulapalle päin, vai kuohuvatko rantaan päin?

Nyt olemme tämän totuuden edessä. Pyhäjärven säilymisen kannalta on ratkaisevaa kuntamme elinvoimaisuus, jotta voidaan hoitaa kunnille määrättyjä tehtäviä. Elinvoimaisuus edellyttää, että meillä on TYÖPAIKKOJA. Se taas edellyttää, että meillä on yrityksiä. Yksinkertainen kaava, mutta ei niin helposti toteutettava.

Viime aikoina ja viime vuosina elinkeinojen, sekä elinvoimaisuuden hoitaminen on jäänyt lapsen kenkiin. On aivan liikaa pyöritty kaivoksen ympärillä. Kun nyt näyttää siltä, että kaivos loppuu, on tietysti hyvä haarukoita sitä, mitä toimintoja siellä voisi olla. En kuitenkaan usko, että nyt meneillä olevilla hankkeilla ja projekteilla saataisiin merkittävästi työpaikkoja kuntaamme. Kunta ei voi, eikä saa olla yrittäjä. Sen tehtävänä on luoda puitteet (hyvät sellaiset) elinkeinojen harjoittamiseen. Puitteita ovat mm: kaavoitus, toimitilat, kunnan hankinnat, unohtamatta kunnan markkinointia.

Kuntamme elinvoimaisuuden säilyttämiseksi on viimeinen hetki ryhtyä tosi toimiin: yhdessä.

 Minulta on usein kysytty lääkkeitä nyt vallitsevaan tilanteeseen. Pitkän linjan yrittäjänä ja kuntamme asioita jonkin verran seuranneena reseptin sisältö koostuu monista asioista.

 Ensiksikin ja välittömästi kuntaamme tulee palkata kovan luokan elinkeinoasiamies, jolla on osaamista yrittäjyydestä,  ja jolla on kontakteja, sekä, joka on innovatiivinen. Hänen tulee koota ja kartoittaa kaikki nykyiset yrittäjät ja heidän toiminnat.  Jokaisen yrityksen ja yrittäjän tilanne ja suunnitelmat ovat lähtöalusta. Hänen tulee kartoittaa, mitkä ovat paikkakuntamme vahvuudet. Hänen tulee olla kontakteissa maassamme oleviin suuriin yrityksiin, josko sieltä löytyisi alihankintatöitä. Olisiko käyttöä kaivokselta vapautuviin tiloihin esim. metallipajateollisuuteen?

Ehkä kaikkein parasta on löytää ykkösasia, jota kohden sitten kaikki yhdessä kuljemme: kuntalaiset, viranhaltijat ja päättäjät. Olen tuonut monessa yhteydessä ajatuksen Suomen parhaasta vanhustenhuoltopitäjästä. En tarkoita nyt yhtä senioritaloa, vaan, että koko kaupunki rakennetaan sitä silmällä pitäen. Tämän paketin markkinointi kaikilla tahoilla. Huono huoltosuhde on käännettävä mahdollisuudeksi ja voimavaraksi.  Íkäihmisten kaikkinaiseen hyvinvointiin liittyvät innovaatiot ovat mielestäni hyviä yritysideoita. Maaseutumaisen kaupungin rakentaminen tähän tarkoitukseen tuo kaivattua työtä. Rakentamista, puuteollisuutta,  palveluita, kuljetustoimintaa… luettelo on pitkä. Lyhyesti sanottuna: panee rattaat pyörimään, vahvistaa yrittäjiemme kannattavuutta ja mahdollistaa työllistämisen.  Lähetystö opetusministeriöön: geriatriaan erikoistuvien lääkäreiden koulutus, dementiatutkimus jne. Elintarvikkeet omasta pitäjästä, mikä turvaisi myös maatalouden jatkuvuutta.

Kun löydämme ykkösasian, on luotava strategia, jota kaikki tahot tukevat. Uskon vahvasti, että näillä eväillä saavutamme elinvoimaisuutta kuntaamme, ja voimme pitää paikkakuntamme asuttuna.

Vahva elinvoimaisuus mahdollistaa kunnille asetetut tehtävät. Ilman elinvoimaisuutta niitä ei voida järjestää.

Kuntatalous on syöksymässä alakierteeseen, ylijäämät hupenevat vauhdilla. Ellei pikaisesti ryhdytä rohkeisiin avauksiin, paikkakuntamme tulevaisuus on vaakalaudalla!  Sitähän me emme toivo.

Kaiken kaikkiaan: ON AIKA TOIMIA! Toivon, että muutos yhteiseen tekemiseen alkaa välittömästi. Siihen tarvitaan enemmän kuin ripaus suolaa. Siihen tarvitaan yhteistyötä ja vahvaa otetta päättäjien taholta, vain siten paikkakuntamme tulevaisuus turvataan.

Pyhäjärvi 4.2.2017

Raija Leppäharju
kupunginvaltuutettu

 

Maakuntauudistuksesta

Maakuntahallinnosta

Maakuntauudistus on etenemässä, sen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2019.  Koko uudistus on vielä auki. Olen seurannut julkista keskustelua  sote- ja maakuntauudistuksesta.

Kaleva lehti 22.12.2016: ”SDP ja Vihreät ovat ilmoittaneet haluavansa repiä sote- ja maakuntauudistuksen auki ja palauttaa sen nollapisteeseen.”
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori Pohjalainen lehti 17.11.2016: ”Epäselvä maakuntauudistus johtanee valitusruuhkaan hallinto-oikeuksissa. Vihervuoren mukaan näyttää siltä, että maakuntahallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon muutokset tehdään perustuslakia muuttamatta. ”Vihervuori olisi pitänyt parempana, että maakuntauudistus olisi istutettu ensin perustuslakiin, ennen kuin siitä lähdetään päättämään. Jos valitusruuhka toteutuu, maakuntauudistuksen rajoja joudutaan vetämään tuomioistuinten päätöksin,  kun lainsäädännöstä niitä ei löydy”

Myös lääkäriliitto on kritisoinut monilta osin uudistusta. Terveydenhuoltoalan järjestöjen mielestä sote-uudistus tulee tehdä ensisijaisesti terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelun näkökulmasta – ei aluehallinnon tai muiden alueille suunniteltujen tehtävien ehdoilla. Lääkäriliitto on 9.11.2016 antanut valtiovarainministeriölle lausunnon koskien maakuntauudistusta ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksesta. Lääkäriliitto näkee tarpeellisena palvelujärjestelmään muutosta. ”Kysymys on niin laajasta kokonaisuudesta, että suunniteltujen muutosten käytännön toteuttaminen vie aikaa, ja korjausliikkeitäkin joudutaan varmasta tekemään. Lääkäriliiton näkemyksen mukaa viisi alueellista järjestäjää olisi riittänyt. Heidän näkemyksen mukaan ”maakuntaratkaisu tarkoittaa järjestämisvastuun jakautumista liian monelle ja kovin erikokoiselle toimijalle, joista monen väestöpohja jää aivan liian pieneksi ajatellen sosiaali- ja terveyspalvelujen kattavaa järjestämistä alueellaan.”

No, uudistus etenee omaa latuaan. Tulevaisuudessa kunnan päättäjien asema muuttuu. Valtuutettujen päätettävissä olevat asiat tulevat vähentymään. Kun sote-asioista ja palo-sekä pelastustoimesta päättää maakunta, meille jää lähinnä kaavoitusasiat, päivähoito, ennalta ehkäisevä terveydenhuolto, sivistystoimi, tekninen puoli ja elinkeinoelämä (työpaikkoja/yrittäjiä).

Uudistuksen myötä kunnallisveroprosenttia tullaan alentamaan 12,3 % -yksikköä. Myös valtionosuusjärjestelmää muutetaan. Kunnallisveroprosentiksi meillä vahvistettiin 20,75%. Valtion verotusta kiristetään, koska valtio rahoittaa maakuntien tehtävät. Maakuntien rahoituslailla on tarkoitus säätää valtion rahoituksesta maakunnille. Maakunta sitten päättää itsenäisesti rahoituksensa käytöstä. Rahoittajana valtio kuitenkin ohjaa maakuntien taloudenpitoa. Maamme hallitus on kuitenkin luvannut, ettei kansalaisten kokonaisveroaste kiristy. Se jää nähtäväksi, epäilen pahoin. Uudistuksen yhteydessä on asetettu tavoite säästöjen suhteen. Mitään laskelmia ei olla esitetty, mistä säästöt syntyy! Olen varma, että kansalaisten pussilla tullaan käymään.

Kunnallisverokertymämme on talousarviossa 14,7 milj. euroa. Kunnallisverotulo pienentyy siten lähes 9 milj.eurolla. Kuntien valtionosuusjärjestelmä tulee myös muuttumaan. Valitettavasti joutuu toteamaan, että pienet, pysähtyneessä asemissa olevat kunnat jäävät nyt jalkoihin. Myöhemmin siitä seuraa kuntaliitoksia. Jos Pyhäjärvi halutaan säilyttää, on kiireellisesti kaikin keinoin edistettävä tuotannollisen toiminnan saamista paikkakunnallemme. Eli: yrityksiä, työtä,

Tulevilta valtuutetuilta edellytetään valppautta ja perehtyneisyyttä päätösten tekoon. Aika tulee olemaan haastava. Yhtä näin suurta uudistusta ei ole aiemmin tehty, toimintaympäristö tulee merkittävästi muuttumaan.
Uusi kuntalaki kokonaisuudessaan tulee voimaan 1.6.2017. Uuden lain 1 §:n mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kuntastrategian merkitys korostuu, mikä on hyvä asia. Strategian laatiminen, ja sen toteutumisen arviointi, sekä seuranta ovat tällöin tärkeitä. Kuntaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti.

Strateginen ajattelu edellyttää, että osataan riittäväsi liikkua menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Tämä edellyttää runsaasti keskustelua seminaarien ja iltakoulujen muodossa eri tahojen kanssa. Siitä on lähdettävä, että on kartoitettava tarkkaan tämän hetkinen tila kunnassamme.

Nyt, jos koskaan on tulevien päättäjien suhtauduttava yhteisten asioiden hoitoon vakavasti. Kuntien tulevaisuus on monin tavoin avoin ja sen roolit sekä toimintatavat ovat muuttumassa. Keskeisintä on löytää oikeat painopisteet ja sopivat toimintatavat. Menestyminen edellyttää omien vahvuuksien löytämistä ja strategista sekä pitkäjännitteistä päätöksentekoa.

Itsenäisinä tulevat säilymään ne paikkakunnat, jotka ovat huolehtineet elinkeinoelämästä ja sitä myötä työllistämisestä.  

Tulihan tästä nyt pitkänlainen vuodatus. Kiitos niille, jotka jaksoitte lukea loppuun saakka.
Otan mielelläni vastaan kommentteja. Puh. 0400-280790

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu, Pyhäjärvi ryhmä

 

 

 

 

Yhteisten asioiden hoidosta

Hyvä valtuutettu ajaa koko kunnan etua

Edellä oleva otsake on Yle Uutisvahti sivulta. Artikkeli perustuu Kunnallisalan kehittämissäätiön tekemään kyselyyn. Kyselyn mukaan 82 % vastaajista arvostaa sitä, että valtuutettu pitää yhteyttä äänestäjiin, ajaa määrätietoisesti näiden etua, on räväkkä, aloitteellinen ja esiintymiskykyinen. Hyvä kunnanvaltuutettu on ennen kaikkea itsenäinen ja ajaa koko kunnan etua.

Puolueuskollisuudella ei ole kyselyyn vastanneiden mielestä niin väliä, jos vain ehdokkaiden joukosta löytyy ns. hyvä tyyppi.

Tästä tuoreesta uutisoinnista tuli kimmoke kirjoittaa omia näkemyksiä em. asiasta ja vähän muustakin. Miten meidän valtuutetut ovat toimineet? Se on jokaisen itse arvioitava. Omalta osaltani olen lehdissä ja blogeissa parhaani mukaan kirjoittanut kiinnostavista päätöksistä ja siten pitänyt yhteyttä kuntalaisiin. Puoluekuriin en voi yhtyä silloin, kun se sotii minun näkemystäni vastaan.

Mielestäni pienissä kunnissa ei tarvita ollenkaan puoluepolitiikkaa. Olen varma, että jos Pyhäjärvelläkin valittaisiin valtuustoon henkilöitä, joilla on mahdollisimman paljon edellä lueteltuja ominaisuuksia, unohtamatta eri sukupuolet ja ennen kaikkea nuoret, päätöksentekokulttuuri muuttuisi.
Olisi mielenkiintoista, jos meillä tehtäisiin vastaava kysely.

Kalevi Lehtomäki reposteli kirjoituksessaan viime Pyhäjärven Sanomissa joulukuun valtuuston kokouksesta. Sanat ”keskusteluja” ja ”valmistelu” toistuivat kirjoituksessa toistamiseen. Ensimmäisessä kappaleessa hän toteaa: että ” valtuutetut on valittu päättämään. Ei keskustelemaan vain valtuustossa ja valittamaan menneistä asioista.” Minun mielestä valtuustonkokoukset ovat nimenomaan paikka, jossa valtuutettujen tulee saada ja pitää sanoa mielipiteensä käsiteltävään asiaan. Namo lähetykset kuntalaisille tulee avata, se toisi kaivattua avoimuutta asioiden käsittelyssä.  Valitettavasti näyttää siltä, että tällä valtuustokaudella Pyhäjärveä on ”tyhjennetty” määrätietoisesti. Päätökset tehdään pienessä piirissä sinulle minulle tapaan. Lisäksi Pyhäjärven asioista näytetään päätettävän myös Selänteen taholta.

Kalevi, puhut riitelystä. Kuka/ketkä riitelevät?  Puhut neuvotteluista. Nyt valtaapitävät ovat istuneet neljä vuotta, eikö tuona aikana ole ollut mahdollisuus neuvotella. Selännepalvelut kustannuksineen ovat hiertäneet perustamisesta lähtien. Kysyä sopii, ovatko kuntayhtymän edustajamme toimineet   Pyhäjärven ja pyhäjärvisten etuja ajaen. Erittäin valitettavaa on se, että kuntayhtymän hallitus ja johtavat viranhaltijat näyttävät tekevän tärkeitä päätöksiä, joista meille valtuutetuille tieto tulee myöhemmin, tai ei ollenkaan.

Lehtomäki kirjoittaa, että valtuustossa ”voimme antaa neuvottelijoille neuvoja, miten asiat Selänteessä pitäisi hoitaa”.  Toisaalla sanot, ettei valtuustoon tulla keskustelemaan, vaan päättämään asioista. Aika ristiriitaisia lauseita. Selänteen perussopimuksen valuviat tulee korjata välittömästi. Perussopimusta tulee noudattaa kaikilta osin. Joka vuosi tapahtuu vain niin, että talousarvio tulee kuntayhtymän päättämänä meille myöhemmin valtuuston käsittelyyn. Kyse on n. 25 miljoonan kuluerästä. Lehtomäen mielestä siitä ei saisi keskustella! Onko vastuullista kuitata kokouspalkkio pitämällä turpansa kiinni?

Edelleen Lehtomäki kirjoittaa, ettei ole vastuullista perätä 1 milj. säästöjä Selänteestä. Lehtomäki voi ottaa laskimen, varmuuden vuoksi sellaisen, jossa on paperirulla ja istua pöytään. On vain niin, että eri vuosien Selänteen tilinpäätösluvut antavat aihetta moniin kysymyksiin. Esim. henkilöstömenot Pyhäjärven osalta olivat v, 2014 yhteensä 11,2 milj. euroa, v.2015 tilinpäätöksessä 11,9 milj. euroa, joka merkitsisi arviolta noin 300 henkilön työpanosta sote asioiden hoidossa Pyhäjärvellä! Minulle on kyllä kerrottu, ja Jukka Lehtosaaren antaman selvityksen mukaan noin 220 henkilöä tarvitaan Pyhäjärven soteasioiden hoitoon. Lehtomäki voi katsoa Selänteen talousarviosta, että nyt on vuodelle 2017 jostain syystä budjetoitu 10,1 milj. Mitä tuo 1,8 miljoonan euron vähennys nyt sitten tarkoittaa? Miten tuo määräraha yht´äkkiä aleni????

Olemme kärvistelleet useita vuosia ilman vakituisia lääkäreitä. Selänteen edustajat ovat koettaneet saada meille lääkäreitä, miksi Selänteen edustaja? Jos meille haetaan lääkäreitä, on täysin selvää, että kaupungiltamme on oltava edustajat. On laadittava näyttävä ”tietoiskupaketti” paikkakunnastamme ja iloisen, positiivisen luonteen omaavat henkilöt vastaanottokaartiin.

Paikkakuntamme tarvitsee oman Selännevastaavan, Mielestäni hänen tehtäviinsä kuuluu laatia talousarvio meidän tilauksemme perusteella ja tuoda se valtuustomme päätettäväksi. Hänen tulee seurata tarkkaan Pyhäjärven budjetin noudattamista. Tärkeää on myös selvittää yhdessä henkilöstön kanssa uudenlaisten toimintatapojen käyttöönottoa ja toimintojen kehittämistä. Olen varma, että ammattitaitoinen sotevastaava tienaa kyllä oman palkkansa.

Lehtomäki toivoo, että kaikki lisämäärärahaesitykset menisivät hallituksen asettaman tasapainottamistyöryhmän kautta. Eiköhän Kalevi ole niin, että määrärahoista päättää valtuusto. Olen miettinyt, mikä tällainen ryhmä on?  Byrokratiaa, Samaisia ihmisiä istuu kaupunginhallituksessa. No, tuleehan sieltä kokouspalkkio.

Vielä hieman taloudesta. Lehtomäki kirjoittaa investoinneista, joilla olisi vaikutusta tulokseen. Poistojen kautta kylläkin, mutta vuosikatteen ollessa alijäämäinen, on syöty enemmän kuin tienattu. Vuoden 2016 tilinpäätös tullennee olemaan n. 4 milj.alijäämäinen. Tänäkin vuonna (2017) syömävelkaa otetaan lisää lähes miljoona euroa. Vuosikatteen tulisi kestää poistojen tekemisen.

Näillä ajatuksilla tällä kertaa.

Seuraava kirjoitukseni koskee sote- ja maakuntauudistusta.

Pyhäjärvi 16.1.2017

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu, Pyhäjärvi ryhmä

 

Kahdeksan vuotta keskusteluja?

Kahdeksan vuotta keskusteluja?

 

Pyhäjärvi säilyy kuntayhtymä Selänteessä. Kymmenen valtuutettua oli eri mieltä. Olin yksi heistä. Perustelin asiaa taloudellisilla seikoilla. En lähde niitä erittelemään ja toistamaan, koska olen aikaisemmissa blogeissani niistä kirjoittanut. Tiivistettynä: tänä vuonna on tulossa kaupungille n. 5 milj. alijäämää, ensivuodelle budjetoitu -1,8 milj. seuraavilla kahdelle yli 2 miljoonan alijäämät. Eli ylijäämät on menetetty 2-3 vuoden sisällä, minua huolestuttaa jo syvästi. Selänteen raskas organisaatio (en tarkoita käsipareja, jotka ovat arvokkaassa perusterveydenhoidossa, lasten- ja perheiden, sekä vanhusten parissa), ”tien” päällä olo, tiimit, kokoukset, palaverit jne. vie aikaa ja rahaa.

Uskallan väittää, että soteasioiden hoito omissa käsissä toisi monenlaisia hyötyjä taloudellisuuden lisäksi; oma työympäristö, johon voisi vaikuttaa, tutut asiakkaat, hyvä tuttu tiimityö ja sen kehittäminen, matkustamiset pois, pysyvät lääkärit ja hoitajat ym. Näin minulle ovat kertoneet monet, monet Selänteen palveluksessa olevat.

Valtuuston kokouksessa 29.12.2016  keskusteluun nousi myös va. Veikko Tikkasen erittäin ansiokkaasti tehty esitys, jonka hän oli tuonut hallituksen käsittelyyn.  Hallituksessa hänen esityksensä kaatui äänin 5-2. Kj. Tikkasen esityksen puolesta äänestivät Lehtinen ja Varis. Vastustajina olivat Kauranen, Leskinen, Tikkanen, Hynninen ja Karvonen.

Valtuustossa valtuutettu Ari Varis teki esityksen, joka pohjautui em. va. Veikko Tikkasen hallituksessa tekemään ehdotukseen.

Va. kaupunginjohtaja Veikko Tikkasen ehdotus oli:  kuntayhtymässä pysytään, mutta Pyhäjärven kaupunki päättää välittömästi ryhtyä neuvotteluihin Selänteen kanssa yhtymän perussopimuksen, taloudenhoidon ja raportoinnin saattamiseksi kuntalain ja yhtymän oman sisäisen valvonnan ja muiden ohjeiden säätämälle kannalle.

Nämä ehdotetut kohdat ovat: Sairaalaan käyttö, kansalaistoiminta ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, lääkäripalveluiden lisääminen pikaisesti. Valmistelutehtäviin on ryhdyttävä välittömästi, jotta asukkaiden sote-palvelut turvataan mahdollisimman kattavasti lähipalveluina.

Ehdotuksen puolesta äänestivät: Varis, Päivärinta, Kyllönen, Leppäharju, Puro, Koski, Jauhiainen, Liuska, Pietikäinen, Nurminen, Tammela, Tuikka ja Aulakoski. (13)

Tämä ehdotus ei passannut tietyille valtuutetuille: Kauranen, Rapo, Leskinen, Tikanmäki, Sarkkinen, Lehtomäki, Kauko Tikkanen, Piippo, Hynninen, Kangasharju, Pasi Korhola, Asko Torssonen ja Aimo Karvonen (13), jotka äänestivät esityksen kumoon. Puheenjohtaja (pitäjäneuvos) Sarkkisen ääni ratkaisi, että mikään ei muutu. Selänne jatkaa, me pumppaamme rahaa – siihen asti kun riittää.

Että näin.  Päivärinta vetosi hallituksen puheenjohtaja Kauraseenkin, että hän vetäisi hallituksen esityksen pois ja, että tehtäisiin kerrankin yksimielinen päätös. Sisältyihän Variksen ehdotukseen (pohjautui siis Veikko Tikkasen esityöhön) pelkästään hyviä asioita Pyhäjärven kannalta katsottuna.

Asko Kauranen sanaili, että asioista pitää keskustella Selänteen kanssa. Tämän lauseen olen kuullut Kauraselta kumppaneineen kymmeniä kertoja. No, herroilla on ollut siihen kyllä mahdollisuus! Miksi eivät ole keskustelleet? Ja jos ovat, tämäkö on tulos?

 Lääkäritilanne ei ole parantunut. ”Selänteestä” vastataan, että on huono saada Pyhäjärvelle lääkäreitä ja siksi olemme keikkalääkäreiden hoidettavina. Mikähän Pyhäjärvestä tekee sen huonomman kuin naapureista. Meillä on järvi ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Väitän, ettei asian tiimoilta ole tehty juuri mitään. Kokeneiden lääkäreiden palveluita voidaan saada nopeastikin käyttämällä esim. palveluseteleitä perusvastaanottojen hankintaan. Yhteistyökykyiset ja neuvottelutaidon omaavat omat edustajamme hoitamaan aktiivisesti asiaa, ei siihen tarvita Selänteen porukkaa.

Sairaalan käytöstä

Sairaalan käyttämättä tai toisarvoiseen käyttöön jääminen on myös suuri taloudellinen riski. Mikäli lakimuutos, koskien sote järjestämistä tulee voimaan, maakunta voi vuoden 2021 jälkeen päättää, missä toimintayksikössä sote-palveluita tuotetaan. Sairaalan käyttäminen myös laajemman alueen akuuttiosastona ja monipuolisia lääkäripalveluja tuottavana toimintayksikkönä on enemmän kuin tarpeellista. Päättäjinä meidän tulee huolehtia, että olemme etujonossa esittelemässä uutta sairaalaamme. Valinnanvapaus- ja monituottajamalli luo mahdollisuuksia. Maakunta päättää pelveluntuottajat, jotka täyttävät valinnanvapauslain ja maakunnan omat laatukriteerit. Tässä ”skapassa” meidän itsemme, omana kuntana, on oltava aktiivisia. Huolestuttavinta on, että Selänne neuvottelee meidän puolesta, ja homma liukuu…. niin mihin?

Hyvää alkanutta vuotta !

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

Pyhäjärvi ryhmä

 

Valtuusto 19.12.2016

Seuraavassa kooste, jonka esitin kaupunginvaltuustossa 19.12.2016, jonka perusteella esitin, että kaupungin talouden kannalta (ks. alempana olevia lukuja) on perusteltua, että Selänne menoista leikataan 1 milj. euroa. Asia aiheutti runsaasti keskustelua. Asiasta äänestettiin. Äänet menivät tasan 13-13, 1 tyhjää. Kokouksen puheenjohtajana toimi tämän asian kohdalla Jukka Tikanmäki. Hän äänesti, ettei leikata. Joten puheenjohtajan ääni ratkaisi.
Lopputulokseen en ole tyytyväinen. Merkitseehän se sitä, että kaupungin tilinpäätösten miinusmerkkisyys sen kun jatkuu.. jatkuu..
Kiitos 12 toista muulle, vastuuta kantavalle valtuutetulle, jotka kannattivat esitystäni!

Ja, tässäpä esitykseni perusteita:

KUNTA- JA SELÄNNELUKUJA

LÄHDETIEDOT: Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen vuosisopimus ja talousarvio 2017, Taloussuunnitelma 2018-19

Pyhäjärven kaupungin talousarvio 2017, Taloussuunnitelma 2018-19

TILIKAUDEN TULOS S. 38

2012              2013              2014              2015              2016              2017              2018              2019

43000,-          629.378         6.244.940,     -1.845.334,-  -4.397.550,    -1.847.402,- -2.018.675,-  -2.2
                     

Ali- ja ylijäämiin em. tulokset vaikuttavat seuraavasti:

v. 2014         v. 2015       v. 2016         v. 2017           v. 2018     v. 2019

+12,3 milj.      + 10,3        +5,9              +4,1             +2,1           -0,1

                      YLIJÄÄMÄT SYÖTY SITEN JOPA V. 2018 viim. v. 2019

 

LAINAKANTA s. 32

2011              2012              2013              2014              2015              2016              2017              2018

3 milj.           2,1                 1,7                 1,2                 10,4               17,9               20,9               23,0

511,-/as         365,-              291,-              215,-              1.885,-           3.296,-           3.769,-   4111,     

Lainakanta s. 111 KONSERNI

v. 2013        v.  2014            v.  2015                                                                                11,2 milj.       13,6 milj.        23,2 milj.

1947,-/as.      2.448,-/as        4.209,-/as

SUURI ON PERINTÖ LAINOJEN OSALTA!

 LAINOJA OTETTU KÄYTTÖTALOUSMENOIHIN!

Ja koska tulevan vuoden talousarvio on negatiivinen, joudutaan ottamaan lisää syömävelkaa!

HENKILÖSTÖMÄÄRÄT S. 56

2012              2013              2014              2015              2016              2017

213                224                213                193                229                235

                 Väestö ja tehtävät vähentyy, mutta henkilöstö lisääntyy?

SELÄNNELUKUJA TP SIVU 77

2014              2015              2016              2017             

24,1 milj.      24,7               n. 24,7           24,0
                  
VERTAILUA sotekuluista naapureihin                   tilinp. v. 2015

Kiuruvesi                           8588 as/33.820.000,- €                              3.938,- €/as

Kärsämäki                         2700 as/9 milj.€                                         3.333,-€/as
Pyhäjärvi                           5500 as/24,7 milj.€                                    4.490,- €/as

                      4490,- - 3938 =552,- x 5500 as. = n. 3 milj. enempi suhteutettuna Kiuruveteen

                      4490,- - 3333,-=1.157,- x 5500=6,6 milj. enempi suhteutettuna Kärsämäkeen
 

HENKILÖSTÖMENOT

Sivulla 72 todetaan Pyhäjärven osalta sotepalvelun henkilöstömäärä, joka on 227.

Jälleen yritän hahmottaa kokonaiskulua Pyhäjärven osalta. Tässä yhteydessä viittaa aikaisempaan laskelmaani v. 2015 henkilöstökuluista. Päädyn hieman yli 9 milj. euroon.
Henkilöstömenoihin oli budjetoitu 10,1 milj. euroa!

Koostan juttuni

1.      Tehtävä vain tarpeelliset investoinnit ja korjaukset

2.      Elinkeinojen elvyttäminen välittömästi

3.      Sotepalvelut omaan kuntaan/vaihtoehtoisesti perustettava Sote Oy, säästöjä syntyy vähintään 3,5 milj./vuosi. (Henkilöstömenoista, erikoissairaanhoidosta)

4.      Henkilöstömitoitus tarkistettava

 

Olemme vakavan paikan edessä. Edellä esiin tuotujen lukujen perusteella on pakko todeta – valitettavasti, Pyhäjärvi on menossa konkurssiin. Onko tämä tiettyjen tahojen tarkoitushakusuutta?  Näinkö valmistellaan Selänne kuntaa/Selänne Oy:tä?

ONKO SYYTÄ LOPETTAA KESKUSTELU PYHÄJÄRVEN SÄILYTTÄMISESTÄ?  MIKÄLI  NÄIN ON , ON SYYTÄ JATKAA YHTEISTUUMIN JA AVOIMESTI PYHÄJÄRVEN ”ALASAJO”.

TÄLLÖIN ON:

1.      Realisoitava kaikki kaupunkimme omaisuus (metsät, arvopaperit ym.)

2.      Kertynyt raha on jaettava kuntalaisten hyvinvointiin, koska heidän euroistaan on kyse

3.      Varojen sijoittaminen pikaisesti hyvinvointia palveleviin kohteisiin, niitä ovat: lasten ja perheiden palvelut (kodinhoitajat), vanhustyö (lisää käsiä), teiden kunnostaminen, asuntojen rakentaminen asukaslähtöisesti)

4.      Tämän jälkeen takki auki velkoineen johonkin… antaa muiden päättää

jk. tapahtuisikohan konkurssirikos

Tuskin, kun kunnallishallinnossa näyttää saavan tehdä vaikka mitä.

Kaiken tämän jälkeen voimme taputella toisiamme olkapäille, -me saavutimme sen – yhdessä!

Pyhäjärvi 20.12.2016

Raija Leppäharju
kaupunginvaltuutettu
Pyhäjärvi-ryhmä

jk. otan erittäin mielelläni vastaan kommentteja. puh. 0400-280790, raija@pjtili.fi

 

 

SELÄNNE-EROSTA

 

Kyllä thäytyypi sannoo, että yhteisten asioiden hoitoa voidaan toteuttaa monella tavoin. Joko siten, että pysytään selkeillä vesillä, tai uiskennellaan luovimalla, tai vielä karikkoja varoen, saatikka jopa meloja käyttäen!

Mitähän tarkoitan?

Pyhäjärven Sanomat 14.12.2016 uutisoi seuraavaa:

                      ”Valtuustoaloite Selänteestä eroamisesta

Pro Pyhäjärvi-ryhmän Taimi Nurminen on jättänyt kaupunginvaltuustolle aloitteen peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä eroamisesta.” jne

TOTUUS ASIASSA ON SEURAAVA:

1. Kyseessä ei ole aloite!
2. Kyseessä on vaatimus valtuuston koollekutsumisesta kuntalain 54 §:n mukaisesti!
3. Näin tärkeä, jokaista kuntalaista koskeva asia, tulee saattaa kuntalaisten tietoon totuudenmukaisesti.
    

Ihmettelin uutisointia. Soitin valtuutettu Nurmiselle kysyäkseni oliko hän tuon jutun tehnyt.

Vastaus oli että, ei.  Kuka ja missä tarkoituksessa – uutisointi oli tehty? Valtuutettu Nurminen toimitti alla olevan kirjelmän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sarkkiselle ja va. kaupunginjohtaja Tikkaselle yhtä aikaa kaupunginjohtajan työhuoneessa.

 

Lukijani, seuraavassa on kirjelmä, joka osoitettiin valtuustonpuheenjohtajalle Sarkkiselle, ja jonka ovat kaikki luetellut allekirjoittaneet:

Pyhäjärven kaupunginvaltuustolle

Valtuuston puheenjohtaja Kimmo Sarkkinen

Kuntalain 54§:n ja Pyhäjärven kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 8§:n mukaan valtuusto on kutsuttava koolle vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti.

Saamamme tiedon mukaan valtuuston kokous on 19.12.2016, jolloin asia on viimeistään käsiteltävä.

Käsiteltävä asia: Pyhäjärven kaupungin eroaminen Peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä v. 2016 aikana.

Pyhäsalmi 7.12.2016

Raija Leppäharju, Pjärvi-ryhmä             Tyyne Tuikka , Pro              Laila Malila, Pro

Alpo Koski; Persu                                    Markku Liuska, Pro           Marja Puro, Kesk

Taimi Nurminen, Pro                               Henri Kyllönen, Kesk         Eeva Aulakoski, Pro

Ari Varis, Kesk                                         Dennis Tammela, Kesk       Erkki Jauhinen, Persu

Jorma Leskinen, Persu                             Raija-Lilja Pietikäinen, Pro Seppo Pietikäinen, Pro

Rainer Kyyrönen, Pro

Kirjelmän on kuitannut vastaanottaneeksi Kimmo Sarkkinen 8.12.2016

Kuten kirjeestä käy ilmi, mukana on 12 varsinaista valtuutettua ja 4 varavaltuutettua. Kyseessä on vakava ja tärkeä asia, johon kaikkien valtuutettujen tulee suhtautua asiallisesti!

No, miksi tällainen vaatimus?

Pyhäjärven kaupungin tilinpäätös vuodelta 2015 osoitti alijäämää -1.8 milj. euroa. Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakoidaan osoittavan alijäämää n. – 4,4 milj. euroa!  Ylijäämä v. 2014 oli 12,3 milj. euroa. On tähdennettävä sitä, että vuoden 2014 tilinpäätöksessä TILIKAUDEN TULOSTA PARANSI SATUNNAISIIN TUOTTOIHIN YLI 4 milj. euron erä, mikä johtui vesi-, viemäri- ja kaukolämpölaitosten yhtiöittämisestä. Kansankielellä sanottuna em. erä ei ole todellista voittoa euroina, vaan kirjanpidollinen kirjaus.  Takavuosien ylijäämät hupenenevat tätä menoa 2-3 vuoden aikana. On siis syytä huoleen!

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen menot ovat kaupungin menoista yli 63,9 %. Vastìkään Selänteelle osoitettiin lisämäärärahaa 471.000,- euroa ja loppuvuoden osalta arvioidaan tulevan vielä n. 1 miljoonan lisälasku.

On varsin selvää, että Selänne on se osio, jonka kustannustehokkuutta on parannettava.

Meidän valtuutettujen tehtävänä on päätöksissämme huomioida myös kunnan talouteen liittyviä seikkoja. Kuka meistä päättäjistä tietoisesti haluaa ajaa paikkakuntamme, sanoisinko - kuralle!

Muutamia toteamuksia Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tilinpäätöksestä v. 2015.

1. HENKILÖSTÖMENOT

Vuoden 2015 tilinpäätös, sivu 55, henkilöstömenot ovat 32.731.338,50 EUROA, henkilöstön määrä 870

Henkilöä kohden siten 37.622,22 euroa vuodessa. (HUOM! vuodesta 2010 lähtien keskimääräien henkilökulu on ollut 34.000-37.000 euroa/vuosi)

SOTE PALVELUT tarvitsevat Pyhäjärvelle n. 205 hlöä

205 henkilöä  x 37.622,22 euroa =7.712.555,- euroa   

Selänteen tilinpäätöksessä 31.12.2015 sivu 76

Pyhäjärven  HENKILÖSTÖKULUT ovat 11,9 MILJ. €.

                      Ero on 4,2 milj. euroa!

1. TOTEUTUMAT PALVELULINJOITTAIN, tilinpäätös, sivu 21

HJ                 29.456.780,-                       ASUKKAITA 7438            3.960,30 €/ASUKAS

PJ                  25.828.661,-                       ASUKKAITA 5508            4.689,29 €/ASUKAS

RJ                  11.601.577,-                       ASUKKAITA 2892            4.011,61 €/ASUKAS

Kulut asukasmääriin suhteutettuna osoittavat, että Haapajärvellä ja Reisjärvellä lähes sama. Pyhäjärvellä n. 730,- euroa kalliimpi.

Jos Pyhäjärvellä olisi samaa suuruusluokkaa per asukas, olisi meidän toteutuma

n. 4 milj. euroa pienempi. (730,- euroa x 5508 asukasta).

 

Monesti tässä yhteydessä sanotaan, että se meidän erikoissairaanhoito on niin kallista. Erikoissairaanhoidon osuus on: Haapajärvellä 8,6 milj. euroa, Pyhäjärvellä 7,5 milj. euroa ja Reisjärvellä 3,5 milj. euroa.

Ilman erikoissairaanhoitoa palvelulinjojen kulut ovat asukasta kohden

Haapajärvellä 2.797,- euroa, Reisjärvellä 2.774,- euroa, ja Pyhäjärvellä 3.318,- euroa. Pyhäjärvellä siis noin 520,- euroa enempi kuin naapureissa.

 

Näitä kahta esimerkkiä ei suinkaan pidä tulkita siten, että ne lasketaan yhteen. Niissä tarkastelunäkökulma on kahdesta näkövinkkelistä, eli henkilöstökuluista ja palvelulinjojen kuluista. Esimerkkien kohdat tukevat vahvasti sitä, että Pyhäjärven maksuosuudet saatuihin palveluihin nähden Selänteessä ei ole kustannustehokasta.

Nyt sitten jään odottamaan valtuuston kokousta 19.12.2016.

 

Vastailen mielellään kysymyksiin. puh. 0400-280790, sposti: raija@pjtili.fi

Mukavaa joulunodotusta

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

Pyhäjärvi-ryhmä