Agenda 2030 -kestävä kehitys

 

Agenda 2030-kestävä kehitys

Mielenkiinnolla lueskelin YK:n jäsenvaltioiden v. 2015 sopimaa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja tavoitteita, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016-2030. Niiden pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. Toimintaohjelma ja tavoitteet koskevat koko maailmaa, mutta ensisijainen vastuu on valtioilla. Kestävää kehitystä on kuvattu siten, että seuraavilla sukupolvilla olisi yhtä hyvät tai paremmat olot maapallolla, kuin nyt. Maailmanlaajuisen pandemian velloessa kansakuntia, on kestävää kehitystä tavoitteineen hyvinkin ajankohtaista tarkastella.

Kestävän kehitys pitää sisällään 17 eri tavoitetta. Niitä ovat mm. saavuttaa ruokaturva, edistää kestävää maataloutta, taata tasa-arvoinen ja laadukas koulutus, varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö, sekä taata turvalliset ja kestävät kaupungit, sekä asuin yhdyskunnat. Nämä ovat tavoitteita, joita voidaan pääsääntöisesti edistää valtion taholta. Jos luonto horjuu, horjuvat terveyden ohella myös muut ihmiselämän peruspilarit: ruoka, vesi ja ilma. Koronan myötä olemme heränneet näkemään luonnon uudella tavalla. Kunnioitus luontoa kohtaan on kasvanut. Kun rajoituksia on päällä, ihmiset ryntäävät metsiin, luontopoluille ja rannoille.

Talouden seisahtuminen yhdessä globaalin pandemian kanssa, ovat koronakriisi isoimmista huolenaiheista. Eu:n elvytyspaketilla pyritään saamaan vauhtia talouden tukemiseen. Vauhdissa talouksien tukemiseen paniikkinappula päällä, mitä tapahtuu? Edistämmekö, vai hidastammeko ekologista jälleenrakentamista koronan jälkeen? Tehdäänkö sittenkin ratkaisuja, jotka eivät tue kestävää kehitystä?

Kuntien rooli

Paitsi valtioilla, kunnilla on myös keskeinen rooli kestävän kehityksen osalla tavoitteiden edistämisessä. Tulevaisuuden kestävä kunta ottaa ihmisen, ympäristön, talouden ja teknologian huomioon tasavertaisesti ja samanaikaisesti kaikessa kunnan suunnittelussa, budjetoinnissa, päätöksenteossa ja toiminnassa.

Kunnat siten kytkeytyvät suoraan kestävän kehityksen tavoitteiden laajaan kirjoon esimerkiksi koulutuksen, hoivan, puhtaan veden, energian, jätehuollon ja kestävän liikenteen järjestämisessä. Suomen kuntien vahvuudet ovat koulutus ja osaaminen sekä, paikallisdemokratiat ja osallistumisen mahdollisuudet. Sosiaalista kestävyyttä kunnat voivat edistää mm. parantamalla työllisyyttä, tarjoamalla palveluita ja vähentämällä syrjäytymistä. Taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi kunnilla on käytössä sopeutumiskeinoja, talouden tulee olla tasapainossa, digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen. Päätöksenteko tulee aina perustua pitkäjänteiseen ajatteluun.

Kestävä kunta turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti. Taloudellinen toiminta sopeutetaan luonnon reunaehtoihin samalla kun tuetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sosiaalisen kestävyyden ytimenä on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja osallisuus, joita kunnat toteuttavat omassa toiminnassaan.

Kuntastrategian päivitys nyt tänä aikana tuo haasteita, mutta on varmasti innostavaa. Se on hyvä laatia rauhassa, sekä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tärkeää on, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat laadinnassa läsnä. Kuulee sanottavan, että meidän pitäisi pian päästä normaaliin elämään. Ajattelisin, että on syytä puhua, uudesta normaalista elämästä, jossa tulevilla sukupolvilla on mahdollista hyvään elämään tasavertaisesti.

Valitettavasti joutuu miettimään, voimmeko enää koskaan pitää raaka-aineiden, ja siten tiettyjen kriittisten tuotteiden saatavuutta itsestäänselvyytenä?

Pyhäjärvi 16.3.2021                   Raija Leppäharju

Kuntien tulevaisuudesta, palvelurakenneuudistuksesta

 Hupsista heijaa, onpa jäänyt julkaisematta 7.9.2020 kirjoittamani blogi.

Selänteen palvelurakenneuudistus on edelleen kesken.

 

Kuntien tulevaisuudesta, palvelurakenneuudistuksesta

Elämme globaalia pandemia-aikaa. Aika vaikuttaa monilla tavoin ihmisen joka päiväiseen elämään.

Pandemia tuo paljon haasteita kunnille ja valtiolle: talous ja sosiaalinen hyvinvointi edellyttää kestävää kehitystä. Miten siihen päästään, onkin jo kokonaisuus, jossa on tehtävää nykypolville ja tuleville polville.

Viime vuodelta kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta teki negatiivisen tuloksen. Pyhäjärvellä alijäämää syntyi vuonna 2019 tilinpäätöksen mukaan 3,2 milj. euroa. Aikaisempien vuosien ylijäämät hupenivat niin, että ylijäämää jäi enää vain hieman yli 700.000,- euroa. Tämän vuoden talousarvio on 3,1 milj. euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelmavuosina 2021 alijämä olisi 2,7 milj. ja 2022 peräti 4,2 milj. euroa. Kaivoksen loppumisen seurauksena verotulot tulevat alenemaan 6-7 milj. eurolla. Näiden lukujen valossa, ja niiden seurauksena kriisikunta kriteerit ovat lähellä.

Taloutta tasapainotetaan eri kunnissa monilla tavoin: on lomautuksia, irtisanomisia, organisaatio muutoksia, veroprosenttien nostoa ym. Yksi yhteinen tavoite on: talouden tasapainottaminen.  Yhtä tärkeää säästöleikkurin lisäksi on tulopohjan lisääminen. Tällöin pitää olla valveilla ja kaikin tavoin edistää yrittäjyyttä, sekä työllisyyttä.

Kuntayhtymä Selänne valmistelee palvelurakenneuudistusta.

 Palvelurakenneuudistus kuntayhtymässä ei ole helppo tehtävä. Jokainen kuntahan haluaisi pitää monipuoliset, lähellä olevat sote-palvelut. Palveluita keskittämällä väitetään saatavan kustannussäästöjä. Mene ja tiedä? On tilastoja siitä, että kuntayhtymien toiminta on sen sijaan lisännyt kustannuksia. Hallintohimmelit kun maksaa.

Kuntalaisen kannalta palveluiden keskittämisillä on suuri merkitys. Mistä saan hammaslääkäripalvelut, missä on päivystys, vuodeosasto jne.

Seläntee kuntayhtymän johto on uutisoinut asiasta. Meillä olisi 25 paikkainen vuodeosasto ja kiireetön lääkärinvastaanotto. Haapajärvellä päivystys dialyysi, lab. ja röngen, sekä välinehuolto ja kiireetön lääkärinvastaanotto. Reisjärvellä arviointiyksikkö ja kiireetön lääkärinvastaanotto tarpeen mukaan.

Pyhäjärven ja pyhäjärvisten näkökulmasta

Meillä on uusi terveyskeskus, joka on kuntalaisten lähin ja tutuin hoitopaikka perusterveydenhuollossa. Palveluiden lisäksi terveyskeskuksissa seurataan ja edistetään väestön terveyttä. Pyhäjärvi on pinta-alaltaan suuri, ja meidän väestön ikärakenne merkittävästi korkeampi verrokkikuntiin nähden. Sairastavuus korkea.

Vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan lääkäripäivystys käyntejä oli Haapajärvellä 3973 kpl, Pyhäjärvellä 4470 ja Reisjärvellä 110.  

Nyt julki tuotu palvelurakenneuudistus Selänteessä merkitsisi merkittäviä heikennyksiä pyhäjärvisten kohdalla.

Pidän tärkeänä ja perusteltuna, että pidämme kiinni terveyskeskuksemme monipuolisesta tarjonnasta. En voi hyväksyä nyt esille tuotua palvelurakenneuudistusta. Hammaslääkäripalvelut, päivystys ja vuodeosasto niiden vaatimine toimintoineen tulee säilyttää uudessa terveyskeskuksessamme. Päivystyksen puuttuminen paikkakunnallamme aiheuttaa ongelmia siinäkin muodossa, että voi käydä niin, että jätetään menemättä päivystykseen, joka voi vain pahentaa hlön sairautta, ja sitä kautta aiheuttaa lisää kustannuksia.

Kaikilla ei ole autoa, ja jos tuttavapiirissäkään ei ole, tulee varsinaisia ongelmia. Lapsiperheiden kohdalla esim. päivystyskäynti onkin jo haasteellista. Työssä käyvän kohdalla se merkitsisi käytännössä joka tapauksessa useamman tunnin menetyksen.

Kiireettömän ajanvarauksen keskittämistä voi harkita.

Huomattavaa myös on, että keskittäminen esim. päivystyksen osalta vaikuttaa eittämättä myös elinvoimaisuuteemme.

Ja, eihän niiden keskittäminen Haapajärvellekään ole ilmaista, joudummehan niistä kuntana oman osuutemme maksamaan sen lisäksi, mitä kustannuksia se aiheuttaa kuntalaisen kukkarolle. Järkevää ei ole myöskään se, että uusi terveyskeskuksemme jäisi ”tyhjäkäynnille”.

Pidetään siis huoli siitä, että palveluita ei heikennetä! Himmelit pois!

Pyhäjärvi 7.9.2020

Raija Leppäharju

 

 

 

MONINAISET ON KÄÄNTEET

MONINAISET ON KÄÄNTEET SELÄNNE RAKENNEUUDISTUKSESSA

Tänään ilmestyneessä Selänne lehdessä oli uutisointi otsakkeella: Vuodeosasto Haapajärvelle. Se oli Haapajärven kaikkien valtuustoryhmien tiedote Reisjärven kunnan valtuutetuille ja tiedoksi Haapajärven kuntalaisille Selänteen palvelurakenneuudistuksesta.

Toisaalta yllätti, toisaalta tätä pelkäsinkin!

Säästöjen saamiseksi Selänteen johto kävi esittelemässä kaikissa kunnissa valtuutetuille palvelurakenneuudistuksen. Se piti sisällään tuolloin sen, että vuodeosasto keskitettäisiin Pyhäjärvelle, päivystys Haapajärvelle, muut palvelut säilyisivät ennallaan, ja että kaikki kunnat tekisivät tästä linjauksen.

Tähänkin kaupankäyntiin suhtauduin skeptisesti. Ensiksikin siksi, että on järjetöntä mennä päivystykseen Haapajärvelle, ja sitten jos tuloksena on siirto vuodeosastolle, sitten takaisin meille. No, tietysti tullaan takaisin muutenkin, ellei sitten laiteta Haapajärven vuodeosastolle, josta Pyhäjärvi sitten maksaisi.

Toiseksi säästö, mikä meille kerrottiin, alle puoli miljoonaa, ei ratkaise Pyhäjärven kaupungin taloutta; pitää saada koko kaupungin taloutta parannettua 3,5 milj. jotta olisimme tasapainossa. Kohteet on löydyttävä muualta. Ja niitä on, jos halutaan käyttää. Tällöin on tarkasteltava, niin Selänne palveluita, kuin kaupungin omaa tuotantorakennetta.

No, tuohon uutisointiin. Haapajärven iltakoulussa 18.11. oli suhtauduttu myönteisesti kuntayhtymän johtajan Aikkilan esitykseen, ja että linjaus on allekirjoittajien mielestä tulkittu päätökseksi. Nyt valtuustoryhmien johtajat, katsovat, että se onkin ollut vain linjaus.

Haapajärvi on iltakoulussa 20.01.2020 päättäneetkin (saatuaan uutta tietoa?) uudesta linjauksesta. Sen mukaan palvelurakenneuudistusta ei hyväksytä, ja että vuodeosasto säilytetään Haapajärvellä.

Haapajärvi aikoo rakentaa vuodeosaston uuden terveyskeskuksen yhteyteen, johon arkkitehti on tehnyt jo piirustukset.

Uutisoinnin kohdissa 1-6 he perustelevat, voi sanoa, jo selkeää poliittista päätöstään, joka, niin kuin alussa totesin toisaalta yllätti/toisaalta oli odotettuakin. He näkevät, ettei Pyhäjärven vuodeosastopaikat riitä, että jos Pyhäjärvelle jouduttaisiin rakentamaan uutta tilaa, kustannukset ovat huomattavasti kalliimmat kuin, että tilaa rakennetaan Haapajärvelle myös Reisjärven tarpeet huomioiden.

Just joo!

Jossain fd:ssä taisin kirjoittaakin, että meitä kusetetaan/kusetettiin.

Selkeästi sanottuna, meiltä viedään kaikki. Kuka/ketkä tätä orkesteria johtaa? Kuka/ketkä asioita meidän puolesta päättävät? Mikä on meidän oman valtuuston tahtotila?

Oma mielipiteeni on: koko rakenneuudistusta ei tule tehdä. Meillä tulee säilyttää vähintään nykyinen palvelutaso päivystyksineen ja vuodeosastoineen. Lääkäreitä tulee rekrytoida kaupungin toimesta aktiivisesti, myöskään yksityisen lääkäripalvelun mukaan tuloa ei pidä torpedoida.

On otettava suitset omiin käsiin!

Myös julkisuudessa on tuotu esille, että kuntien on nyt toimittava, ei odotettava esim. maakuntaratkaisua, tai muutakaan, vaan nähtävä peruspalvelut tärkeimpänä asioina, jotka kuuluu kuntalaisille turvata järkevästi. Päättäjänä toimin kuntalaisten valtakirjalla, jonka mukaisesti haluan toimia, niin taloutta, kuin toimintojakin ajatellen.

Pyhäjärvi 31.1.2020

Kansanliike Pyhäjärvi ry

Raija Leppäharju

VALITUT PALAT V. 2019

VALITUT PALAT 2019

Vuosi 2019 on loppumaisillaan. Mielessäni pyörii asiat, joita kuluneen vuoden aikana on tapahtunut.  Itselleni, niin kuin muillekin, on tullut yksi vuosi elämän lankaan lisää, joka on ripustautunut reppuumme. Repussa on varmaan meillä itse kullakin iloa, surua, toiveita, onnistumisia, epäonnistumisia, uskoa…

Minun reppuni sisällöstä kerään tähän kirjoitukseeni valittuja paloja v. 2019 tapahtumista Pyhäjärven kaupungissa.

TALOUS

Pyhäjärven kaupungin taseessa on edellisiltä vuosilta ylijäämää 3,9 milj. euroa. Tämän vuoden budjetoitu alijäämä on 3,8 milj. euroa. On siis kiikunkaakun selviämmekö tämän vuoden jälkeen niin, että olisimme plussalla.  Ensi vuoden budjetoitu alijäämä on – 3,1 milj. euroa ja vuosien 2021 alijäämän on arvioitu olevan - 2,7 mil. euroa alijäämäinen. Samoin2022 alijäämän on arvioitu olevan alijäämäinen jopa -4,2 milj. euroa. Eli vuoden 2022 jälkeen meillä on taseessa alijäämää yhteensä – 10 milj. euroa! Alijäämäisyyteen vaikuttaa merkittävä verotulojen lasku, etenkin yhteisöverojen, joskin valtionosuudet sitä osaltaan paikkaa.

Alijäämäisyys julkistaloudessa on rakenteellinen, eikä se ole ainoastaan Pyhäjärven ongelma. Alijäämäisyys tulee valtiovarainministeriön mukaan kasvamaan lähivuosina. Sitä heikentää etenkin vaimeneva talouskasvu ja väestön ikääntyminen. Maamme uudella hallituksella on siten haastetta kerrakseen.

Kaupunkimme kannalta alijäämäisyys tarkoittaa sitä, että joudumme joka vuosi ottamaan lainaa kattaaksemme käyttötalousmenot. v. 2017 lainamäärä oli 22,6 milj., v. 2018 vastaavasti 25 milj. ja v. 2019 budjetissa se on jo yli 26 milj. euroa. Omavaraisuus asteemme on laskenut huolestuttavasti. v. 2014 se oli 83,7 %, kun se v. 2018 oli enää 52 %. Omavaraisuusaste kunnissa on hyvä, jos se ylittää 70 %.

Valitettavasti täytyy todeta, ettei hyvältä näytä. Arviointimenettelyyn joutuminen on todella suuri. Ratkaisuja talouden tasapainottamiseen on haettu monin tavoin. Ne eivät kuitenkaan ole riittäviä. Selännekustannukset ovat merkittävin osuus menoistamme (lähes 62 %). Joten on selvää, että niiden osalta riittää haastetta. Rakenteellisia muutoksia ja toimintojen uudelleen organisointia ilman, että peruspalvelut olennaisesti heikentyisivät, ovat enemmän kuin tarpeellisia. Miten se tehdään siten, että etenkin meidän ikääntyvä väestö ei joutuisi liiaksi kärsimään ja maksamaan?

VUODEN 2019 TÄRKEIMPIÄ PÄÄTÖKSIÄ 

1.    1.  Valtuusto päätti äänestyksen tuloksena 30.9.2019 akuuttivuodenosaston, sekä arviointi- ja vuorohoitoyksikön toiminnallisista muutoksista. Tässä päätöksessä vuorohoito ryhdytään järjestämään toimeksiantosopimuksilla, palvelusetillä ja tarvittaessa ostopalveluna. Näin siksi, että Köpsiltä ko. toiminta loppuu. Arviointiyksikkö toteutetaan sisäisin toiminnallisin järjestelyin.

Vuorohoito on erittäin tärkeä monille ikääntyneille henkilöille, ja omaishoitajille. Toivottavasti tehty päätös ei johda siihen, että vuorohoidon saaminen vaikeutuu. Mielestäni olisi voitu vuokrata Köpsin tilat Addentolta, ja jatkaa toimintaa siellä.
 

2.    2. Tuloveroprosenttia vuodelle 2020 nostettiin 20,75 prosentista 21,75 prosenttiin. Samoin kiinteistöveroissa tehtiin korotuksia.

3.    3.  Kotihoidontuen maksamista jatketaan. Suuruus on 150,- euroa/perheen nuorimmasta alle 3 vuotiaasta lapsesta, kun lasta hoidetaan kotona. 

4.    4.  Asemakaavan muutos keskustaajamaan hyväksyttiin joulukuun valtuustossa. Muutos koskee lähinnä liikennejärjestelyitä, uusia tontteja ja olemassa olevien tonttien rakennustehokkuutta. Käytännössä rakennetaan uusi katu kaupungintalolta Emolahden tielle, kevyen liikenteen väylä sama suuntaisesti ja uusi katu Rillantorin ja entisen OP:n välistä. Torkkolantie jatketaan uuteen radan suunteisesti kulkevaan katuun. 

5.    5.   Hautakankaan tuulivoimapuistoa koskeva sopimus kaavoituksen käynnistämisestä Infinergies Finland Oy:n kanssa on hyväksytty. Osayleiskaavan valmistuttua em. yrityksen tavoitteena on rakentaa noin 30-40 tuulivoimalaitosta, joiden yksikköteho on noin 6-8 MW. Osayleiskaava tulee sitten aikanaan valtuustoon. Tavoitteena sopimuksessa on, että osayleiskaava valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

Tuulivoimaloiden rakentaminen jakaa mielipiteet kahtia. Toisaalta se tuo jonkin verran työtä paikkakunnallemme rakentamisen aikana, tuo kassaan kiinteistöveroja, mutta toisaalta mitkä ovat uhkakuvat ja muut arvot. Viime aikoina esim. Saksassa tuulivoima on aiheuttanut kritiikkiä.  Kaikki osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että tuulivoima on hyväksi ilmastolle, mutta on huomattu, että tuulivoimalat tuhoavat lintuja, hyönteisiä, pieneläimiä jne.. Lisäksi tuulivoiman rakentamista varten kaadetaan metsää, jopa ikimetsää.

Aikamoinen ristiriita ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä. Arvostettu saksalainen lehti GEO on käsitellyt elokuun numerossa laajalti tuulivoimaloiden haittavaikutuksia. Kirjoituksen otsake on osuvasti ”Hyvää ilmastolle, huonoa luonnolle”. Massiivisten tuulivoimaloiden vaikutus terveyteen on vielä tyystin selvittämättä. Edelleen miten varmistetaan se, ettei purkaminen jää sittenkin, vakuuksista huolimatta, paikkakunnallemme ja maanomistajille?. 

6.     6.  Budjetti vuodelle 2020, taloussuunnitelmavuodet 21, 22

Valtuusto päätti 10.12.2019 pitämässään kokouksessa, ettei kulttuurin ja liikunnan monitoimitaloa lähdetä rakentamaan ensi vuonna, vaan se on suunnitelmissa aloittaa v. 2022. Mielestäni tämä on oikea ratkaisu ottaen huomioon synkkenevän taloustilanteemme. Tilatarve on olemassa, mutta päättäjänä joudun kantamaan vastuuta siitä, mitä jätän jälkeeni? Onko kuntalaiset valmiita maksamaan veroina, maksuina yhä enemmän. Kunnallisvero tullennee nousemaan myös vuodelle 2021. Mielestäni tilan rakentaminen voidaan aloittaa, jos sille löytyy vuokraa maksavat käyttäjät. Kirjaston osalta näyttäisin vihreää valoa, se kuuluu mielestäni Suomalaiseen yhteiskuntaan. 

Honkavuoren hiihtokeskuksen kehittämiseen (parkkipaikka ja huoltorakennukset) investointiosioon valtuusto päätti äänestyksen jälkeen antaa 165.000,- euroa. Asia keskustelutti valtuustossa. Itse vastustin asiaa seuraavilla perusteilla: a) Taloutemme kantokyky. b) Tasapuolisuus eri alueiden kehittämiseen yhtä aikaa. c) Vision etsiminen ja laatiminen yhdessä kuntalaisten ja eri tahojen kanssa. Näiden ”paketointi” ja kehittäminen, sekä markkinointi elinvoimaisuutemme ja matkailumme kehittämiseen. Tällöin esim. satama-alueen kehittäminen, yhdeksi käyntikortiksi paikkakunnallemme olisi syytä ottaa koriin, Honkavuori, lentokentälle uutta toimintaa, esim. moottoriurheilukeskus, risteysalueelle biopolttoainekeskus, kaivoksen uusiokäyttö jne.

PERUSPALVELUT

Selänne on asettanut taloustoimikunnan valmistelemaan säästöjä kuntayhtymälle. Tulossa on rakenteellisia muutoksia ja palveluiden keskittämisiä. Mitä ne ovat, jää nähtäväksi, sekä myös se, miten ne näkyy kuntalaistemme arjessa, ja mitkä palvelut ovat Pyhäjärvellä? 

Keskipohjanmaa lehti 10.12.2019 uutisoi mm. seuraavaa:

”Säästökeskustelujen varjossa on Selänteen johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt kaikessa hiljaisuudessa miettineet mittavia muutoksia Haapajärven, Reisjärven ja Pyhäjärven yhteiselle toiminta-alueelle.” Lehden mukaan Haapajärvelle ollaan keskittämässä mm. dialyysi ja lääkäripäivystys klo 8.00-16.00.  Vuodeosasto Selänteen alueella tulisi olemaan Pyhäjärvellä. Mutta lehdessä kirjoitetaan, että mikäli Haapajärvelle tehdään tilat laboratoriolle, arviointiyksikölle ja dialyysille, samalla tilat tehdään myös vuodeosastolle. Edelleen lehdessä todetaan: Terveyskeskuksen vuodeosasto on ydintoimintaa, jonka tueksi tarvitaan lääkäripalvelua. Haapajärvi tekee ratkaisuja terveyspalvelujen tulevasta tasosta. Reisjärvi on aloittanut terveyskeskuksen tiloja ja tulevaa tilatarvetta koskevan kartoituksen.

Kaikista edellisistä seikoista. mitä tuleman pitää, lehden mukaan vielä vaietaan. Kuntayhtymän hallitus (johon kuuluu 4 Haapajärveltä, 3 Pyhäjärveltä ja 2 Reisjärveltä) tekee virallisen esityksen jäsenkuntien valtuustoille. Tällöin vaaditaan jälleen yhtäpitävät päätökset, muutoin asia menee kuntayhtymäkokoukseen, jossa taas enemmistö päättää.

Lueskeltuani lehden artikkelia huoleni kasvoi. Päivystykseen meno matkan pituuden vuoksi vaikeutuu ja aiheuttaa kustannuksia kuntalaisillemme. Säilyykö meillä loppujen lopuksi vuodeosasto? Miten käy labran ja röntgenin?

Summasummaarum

En varmaan ole yksin huolieni kanssa, mutta toivon, että kuntalaiset osallistuisivat keskusteluun. Ja kaupungin tehtävänä on luoda puitteet osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen. Niitä ovat kuntalaisraadit, valtuustonkokousten videoinnit, valmistelunvaiheiden (etenkin suuria asioita koskeva) julkituominen ja avoin päätöksentekokulttuuri.

No niin, tämmöinen kirjoitus Valitut palat teemalla.

Oikein hyvää Joulunaikaa ja antoisaa vuotta 2020

Pyhäjärvi 12.12.2019

Raija Leppäharju

kaupunginvaltuutettu

Kansanliike Pyhäjärvi ry